Rihlat putkessa?

[peinu]

heh, tulipas tuossa mieleen vaan noista pakoputkijutteluista:

Onko jossain putkissa ollut joskus rihloja niinkuin pyssyn piipussa? Ajattelimpa vaan, että mahdollisesti voisi hallita pyörteitä ja vauhdittaa savun ulosmenoa. Tuleehan limpparikin ulos pullosta nopemmin kierteellä.

[Vigge]

heh, tulipas tuossa mieleen vaan noista pakoputkijutteluista:

Onko jossain putkissa ollut joskus rihloja niinkuin pyssyn piipussa? Ajattelimpa vaan, että mahdollisesti voisi hallita pyörteitä ja vauhdittaa savun ulosmenoa. Tuleehan limpparikin ulos pullosta nopemmin kierteellä.

Eikö ne pyssyn rihlat kuitenkin ole sitä varten piipussa että luoti pyritään saattamaan pyörimisliikkeen alaiseksi Vertaa, jenkkifudis lentää huomattavasti stabiilimmin kun se pyöriin kunnolla pituusakselinsa ympäri.

Ja mitä tulee tohon limpaari ilmiöön niin veden viskositeetti taitaa auttaa asiaan.

[dimebak]

Joo, on se niin kuin Vigge tossa sano, että asenn piipussa olevat rihlat saattavat luodin pyörimisliikkeeseen (siis, pituusakselin suuntaisesti), jolloin luoti osuu maaliin tarkemmin. Tämä siksi, että pyörivään luotiin ei vaikuta ilmanvastus, tuuli jne. niin helposti kuin pyörimättömään.

Esim. rynnäkkökiväärin (7.62RK96TP) luoti lentää 300 metrin matkalla oliko se muistaakseni 20 sentin "tunnelissa"...

[bluewolf]

Esim. rynnäkkökiväärin (7.62RK96TP) luoti lentää 300 metrin matkalla oliko se muistaakseni 20 sentin "tunnelissa"...

Onkos vainuja kuin paljon tavallinen .308:n luoti ottaa kierroksia akselinsa ympäri? Arvauksia kehiin...

[Juha_A.]

En viitis arvata mitään.
Mutta tossa limpparijutussa vaikuttaa myös se, että siinä pyörteen keskellä on "aukko", josta pulloon tulee korvaavaa ilmaa.
->pulloon ei tule alipainetta, joka yrittäisi pitää nesteen pullossa
Tai ainakin luulisin

[Vigge]

http://www.aero-turbine.com/how/index.html

Tollanen putkeen niin johan pyörii

Most vehicles have extreme restrictions on exhaust airflows, which increases exhaust temperatures and decreases engine longevity. The Aeroturbine breakthrough, based on thermodynamic and jet engine technology, literally accelerates the flow of exhaust away from the engine, leading to:

Reduced Temperatures
Increased Horsepower
Increased Torque
Increased Fuel Economy
Less Engine Wear & Tear

Anna mun kaikki kestää

[potkuhousu]

Onkos vainuja kuin paljon tavallinen .308:n luoti ottaa kierroksia akselinsa ympäri? Arvauksia kehiin...

Veikkaus 10 000 rundii minuutissa

[Jussi]

Onkos vainuja kuin paljon tavallinen .308:n luoti ottaa kierroksia akselinsa ympäri? Arvauksia kehiin...

Aseiden piipuissa on erilaisia rihloja, nousut ja profiilit vaihtelevat. Riippuu rihlan noususta kuinka suuri on luodin pyörimisnopeus akselinsa ympäri on... ja luonnollisesti latauksesta (luodin paino, ruutilaatu, ruudin määrä) ja piipun pituudesta, eli kuinka nopeasti luoti kiihtyy piipussa ja ehtiikö kaikki ruuti palamaan sinä aikana kun luoti on piipussa.

Tuohon juomapullojuttuun vaikuttaa taas juuri se jonkun mainitsema paineen tasoittuminen pyörteen "silmän" kautta, ei viskositeetti.

-J-

[Vigge]

Tuohon juomapullojuttuun vaikuttaa taas juuri se jonkun mainitsema paineen tasoittuminen pyörteen "silmän" kautta, ei viskositeetti.

-J-

Kokeileppa tehdä sama ideaalinesteellä, jos satut ko. litkua jostain löytämään.

[Jussi]

Kokeileppa tehdä sama ideaalinesteellä, jos satut ko. litkua jostain löytämään.

Juu... taikka sitten vaikka jollakin ei-newtonilaisella nesteellä... tottahan viskositeetilla on merkitys siihen miten neste virtaa ulos pullosta yleisessä tapauksessa, mutta kysehän oli blandiksesta ja juomapullosta... eli viskositeetti on tietty ja kaatotapaa muutetaan. Kierteellä kaamisen vs suoraan lorottamisen nopeusero ei riipu viskositeetista, sehän on molemmissa tapauksissa sama. Pyörteen muodostuminen taas riippuu viskositeetista, nesteen tiheydestä, pullon kaulan muodosta, pullon sisäpinnan pinnanlaadusta, ranneliikkeen jouhevuudesta, bulkkimodulista, vapaiden kaasujen määrästä nesteessä, lämpötilasta, ilmanpaineesta jne, mutta esimerkkitapauksen viskositeetti oli silti vakio

-J-[/i]

[Vigge]

Pyörteen muodostuminen taas riippuu viskositeetista, nesteen tiheydestä, pullon kaulan muodosta, pullon sisäpinnan pinnanlaadusta, ranneliikkeen jouhevuudesta, bulkkimodulista, vapaiden kaasujen määrästä nesteessä, lämpötilasta, ilmanpaineesta jne, mutta esimerkkitapauksen viskositeetti oli silti vakio

-J-

Juuri tätä hain takaa, eli asia selvä.
Eihän asiassa pelkäästään nesteistä ollut kyse, vai oliko?
Mä ymmärsin niin että kysyjä viittaa pakokaasujen ulosvirtaukseen ja antaa esimerkiksi tämän "pulloilmiön".

[dimebak]

http://www.aero-turbine.com/how/index.html

Tollanen putkeen niin johan pyörii

Most vehicles have extreme restrictions on exhaust airflows, which increases exhaust temperatures and decreases engine longevity. The Aeroturbine breakthrough, based on thermodynamic and jet engine technology, literally accelerates the flow of exhaust away from the engine, leading to:

Reduced Temperatures
Increased Horsepower
Increased Torque
Increased Fuel Economy
Less Engine Wear & Tear

Anna mun kaikki kestää

Kyllä uskon, että tuo on totta mitä tuossa sanotaan. Esim. voimalaitoksen laskentakaavaa voidaan soveltaa (tai se taisi olla johdettu) ottomoottorin tilanyhtälöistä, ja voimalaitoksesta saadaan sitä enemmän tehoa, mitä matalampi lämpöisiä savukaasut, höyryn lämpötila (turbiinia pyörittävä) jne. ovat. Eli mitä suuremmaksi saadaan voimalaitoksen tulistetun höyryn ja paluuveden lämpötila sitä suurempi on teho... Ja tämä pitäisi toimia myös ottomoottorissa, kun tarkastellaan prosessia kokonaisuutena...

[Jussi]

Kyllä uskon, että tuo on totta mitä tuossa sanotaan. Esim. voimalaitoksen laskentakaavaa voidaan soveltaa (tai se taisi olla johdettu) ottomoottorin tilanyhtälöistä, ja voimalaitoksesta saadaan sitä enemmän tehoa, mitä matalampi lämpöisiä savukaasut, höyryn lämpötila (turbiinia pyörittävä) jne. ovat. Eli mitä suuremmaksi saadaan voimalaitoksen tulistetun höyryn ja paluuveden lämpötila sitä suurempi on teho... Ja tämä pitäisi toimia myös ottomoottorissa, kun tarkastellaan prosessia kokonaisuutena...

Voimalaitos on melko huono vertailukohta sikäli että prosessi tyystin erilainen... höyryvoimalassa paloprosessin tarkoitus on tuottaa lämpöenergiaa joka otetaan useammassa vaiheessa talteen savukaasuista ja muutetaan mekaaniseksi energiaksi (jos tarvis)höyryturbiineissa useimmiten kahtessa vaiheessa, kombikäyttöinen kaasuturbiini taas muuttaa paloprosessin tuottaman energian ensin mekaaniseksi energiaksi turbiinin kuumassa päässä ja pakokaasujen energia otetaan vielä talteen muutetaan höyryksi joka voidaan käyttää esim höyryturbiineissa. Toki on tietty yhtäläisyys termodynamiikaan oppikirjojen tilakäppyröissä, mutta siihen ne yhtäläisyydet loppuvat. Kaikissa proseseissa muuttuu paine ja tilavuus, siitähän se energiavapautuu...

Mutta ei pelkästään se että pakokaasun lämpötila putken päässä saadaan alhaisemmaksi muuta hyötysuhdetta parempaan suuntaan... se pitäisi saada alhaisemmaksi jo sylinterissä lähtiessään. Vaikka kyseinen hilavitkutin tekisi mitä taikatemppuja pakoputkessa niin se ei muuta joulen joulea pakokaasun energiasisällöstä mekaaniseksi energiaksi.

Toinen juttu on vehjeksen virtausvastus, se on noin 110% varmuudella suurempi kuin vastaavan pituisen ja halkaisijasen suoran putken. Bernoullin yhtälöstä voi miettiä mitä eroa suoralla putkella ja aero-turbinella

En usko, en

-J-

[dimebak]

En usko, en

Tota. Miten, jos tarkastellaan asian kokonaisuutena, eikä vain yhtä kohtaa koko prosessissa. Eihän esim. kiertopetikattilassa savukaasu ole sen lämpöistä kattilasta poistuessa, kun se on savupiipun päässä. Se on aivan julmetun kuumaa kaasua, kuten ottomoottorin pakokaasut pakosarjan kohdalla. Kokonaisuutena, kokonaisuutena.

Ja lisäksi, höyrylaitos ei ota savukaasusta lämpöä kuin uudelleen tulistukseen (tosin useassakin vaiheessa, kuten kirjoitit), jolla saadaan nostettua kylläisen höyryn lämpötila ja palautettua höyry takaisin prosessiin, ja tarkemmin sanottua matalapaineturbiiniin. Höyry saadaan kattilan seinämiin asennettujen putkien kautta kiertävän kiertoveden tulistuessa höyryksi korkeapaineturbiinille, joka tuottaa suurimman osan sähköstä generaattorin avulla. Korkeapaineturbiinista voidaan ottaa useammasta kohdasta höyryä väliotolla. Näin saadaan maksimoitua se, että uudelleen tulistukseen menee aina kylläistähöyryä, eikä höyryä joka ei ole paisunut tarpeeksi. Ja kirjoitit myös, että höyrylaitoksen tarkoitus on tuottaa lämpöenergiaa. Höyrylaitoksen tärkein tehtävä on tuottaa sähköä, lämpö tulee aina sivutuotteena.

[Vigge]

Ottamatta kantaa sen enempää voimalaitoksiin haluasin vain heittää pari kyssäri ilmaan tuon "ihme vaimentimen" tiimoilta
En nyt suoraan löytänyt sivuilta mihin kohtaa putkistoa tämä värkki pitäisi asentaa, mutta oletan sen tulevan dp:n yhteyteen.

Onko todellakin niin että lisä "tukos" putkessa pienentää vastapainetta. Matka moottorin ja katin välissä on lyhyt ja kun tiedetään että virtaukseen vaikuttaa myös tarkastelupaikan jälkeiset osat niin on ilmeistä että ahdas katti viimeistään pysäyttää tämän tornaadon.

Miten käy lämpötilojen kanssa. Tornaada ilmiö kun tyssää viimeistään kattiin, ei mielestäni lämpötilojen suhteen voida saavuttaa merkittävää etua.