Mitäs raati on mieltä näistä vähän väliä myynnissä olevista diisselin mutkistA? Oma mielipiteeni on että ne ei ole suunniteltu lämmöille joita syntyy bensaturbossa.
Diisselissähän matalammat pakolämmöt.
T. Pasi
diisselin turbo bensaturboon
diisselin turbo bensaturboon
99T-museopeli
-
saabracing
- "Hölösuu"
- Viestit: 4093
- Liittynyt: Ma Heinä 14, 2003 15:26
- Paikkakunta: jkl, laukaa
no hmm.. ei ne kestä edes diisseleissä.
kaveripiiri harrastaa noita tdi- värkkejä ja paineita 1.4-2.2 ja kyllä ne kuumana käy
akseleita poikki, siivet hävinnyt, murtuneita pakopesiä ja hävinnyt liukulaakeri.
niin sanotussa "tehokäytössä"
muuttuvageometrisiä nuo tuntuu olevan kaikki ja jos siivet auki kokoajan, niin ahdin ei herää ollenkaan.
joku 2.5 tdi:n ahdin voisi ihan hyvinkin pelata bensa-autossa.
kaveripiiri harrastaa noita tdi- värkkejä ja paineita 1.4-2.2 ja kyllä ne kuumana käy
akseleita poikki, siivet hävinnyt, murtuneita pakopesiä ja hävinnyt liukulaakeri.
niin sanotussa "tehokäytössä"
muuttuvageometrisiä nuo tuntuu olevan kaikki ja jos siivet auki kokoajan, niin ahdin ei herää ollenkaan.
joku 2.5 tdi:n ahdin voisi ihan hyvinkin pelata bensa-autossa.
Perinteiset ahtimet toimii ainakin, ne ovat ihan samanlaisia kuin bensakoneessakin. Pakopesän mitoitus on vain aivan liian iso diesel vrt. bensa, joten herääminen on huonoa jos sellaisen suoraan bensakoneeseen tunkee.
Muuttuvasiipisissä saattaa ehkä olla syynä pakolämmöt, mutta toisaalta kyllähän turbiinikin ne lämmöt kestää, miksei tehtäisi säätömekanismia samasta materiaalista? Ei ne VNT:tkään täydellisiä diesel-puolella ole, ehkä ongelmana on muista syistä johtuva epäluotettavuus, hankala säädettävyys tai muu vastaava?
Itse näkisin suurimpana ongelmana juuri nuo erilaiset mitoituskriteerit.
Muuttuvasiipisissä saattaa ehkä olla syynä pakolämmöt, mutta toisaalta kyllähän turbiinikin ne lämmöt kestää, miksei tehtäisi säätömekanismia samasta materiaalista? Ei ne VNT:tkään täydellisiä diesel-puolella ole, ehkä ongelmana on muista syistä johtuva epäluotettavuus, hankala säädettävyys tai muu vastaava?
Itse näkisin suurimpana ongelmana juuri nuo erilaiset mitoituskriteerit.
#2022
YV-laatikko kroonisesti täynnä. Jos haluat kysyä softahommista niin käytä mieluiten mailia tmi.jcarlson(at)gmail.com
YV-laatikko kroonisesti täynnä. Jos haluat kysyä softahommista niin käytä mieluiten mailia tmi.jcarlson(at)gmail.com
diiseleiden turboissa on pakopesät mitoitettu noihin diiseleihin . Siipikulmat on erillaisia mitä olen mittaillut ja jos niitä haluaisi soveltaa bensiiniin niin joutuisi muuttamaan semmoisella hintaa että ei ole mitään järkeä enää. Päittäislaakerit ovat hennompia kanssa mitä olen tutkinut mutta tietoni perustuu vain 2 eri merkkiin ahtimissa ajoten tätä ei pidä yleistää kaikkiin merkkeihin.
Muuttuva geometriset ovat herkkiä pelejä diiseleissäkin joissa karsta tahtoo tukkia noita pakopesissä olevia säätömekanismeja .Luulen että beensiini vehkeissä noi kestäisi hetken ainakin.
Nykyisissä turboissa laskee käyttöikää kun koneet lähtee heräilee 1500 kulmilla ja jotkut diiselit aikasemminkin niin ne sitten lastutetaan se on selvää että kukkopillit on tiukilla jos 2 litraisesta diiselissä nostetaan paineet 1,7 barin tietämille ja tuotto ei piisaaa noihin lukuihin ja pakopaineet on kovemmat kuin ahtopaineet niin rupeaa akseleita menee ja siipiä sulaa.
Muuttuva geometriset ovat herkkiä pelejä diiseleissäkin joissa karsta tahtoo tukkia noita pakopesissä olevia säätömekanismeja .Luulen että beensiini vehkeissä noi kestäisi hetken ainakin.
Nykyisissä turboissa laskee käyttöikää kun koneet lähtee heräilee 1500 kulmilla ja jotkut diiselit aikasemminkin niin ne sitten lastutetaan se on selvää että kukkopillit on tiukilla jos 2 litraisesta diiselissä nostetaan paineet 1,7 barin tietämille ja tuotto ei piisaaa noihin lukuihin ja pakopaineet on kovemmat kuin ahtopaineet niin rupeaa akseleita menee ja siipiä sulaa.