Sitä kutsutaan vastaohjaukseksi ja jos oikeen tiukka paikka tulee väistää, niin yli 100 vauhdeista sitä oikeen työnnetään rivakasti sinne "väärälle" puolelle, jotta saadaan pyörä reagoimaan riittävän nopeasti...dimebak kirjoitti:Mulle tuli aikoinaan täytenä yllätyksenä se, että esim. moottoripyörällä tehdessä tiukka kääntyminen esim. väistöliike ohjataan pyörää ensin todella vähän vastaikkaiseen suuntaan minne itse väistö tehdään.
Kummastelin ko. hommaa ja satuinpa yksi kerta miettimään asiaa pyörälenkillä (maastopyörällä) ja huomasin, että s****na! Miehän olen itekki tehnyt niin polkupyörällä. Eipä sitä ole koskaan ajatellut miksi jotain pyöräillessä tekee, ne tulee vaistomaisesti.
Leveä rengas pitävämpi
-
saabracing
- "Hölösuu"
- Viestit: 4093
- Liittynyt: Ma Heinä 14, 2003 15:26
- Paikkakunta: jkl, laukaa
Öh, pakko viisastellaAC kirjoitti: Siis mitä, kai se keskihakuvoima nyt on ihan päivän selvä homma.
.Varsiaisestihan sellaista voimaa kuin keskiHAKUvoima ei ole, koska jos joku voima HAKISI (vetäisi) kappaletta ympyräliikkeessä ympyrän keskipistettä kohti, niin juuri silloinhan sitä pyörää pitäisi kallistaa ulkokaarteen suuntaan. Tarkoittanette kuitenkin keskiPAKOvoimaa, joka vaikuttaa ympyrässäliikkeessä (kaarre) ympyrän tangentin suuntaan, eikä varsinaisesti suoraan ympyrän keskipisteestä poispäin, kuten usein luullaan.
Mutta tällähän nyt ei varsinaisen aiheen kannalta ole mitään merkitystä kunhan näsäilen
Harri
-
Saabistiuki
- "Aero"
- Viestit: 437
- Liittynyt: To Loka 14, 2004 21:32
- Paikkakunta: Mikkeli
Minäkin ajattelin huomauttaa kunnioittavimmin asiasta, mutta päätin olla työntämättä nokkaani tuohon asiaan...mutta nythän kissa on päästetty säkistä, joten voin huoahtaa helpotuksesta...harzam kirjoitti:Öh, pakko viisastellaAC kirjoitti: Siis mitä, kai se keskihakuvoima nyt on ihan päivän selvä homma.
Varsiaisestihan sellaista voimaa kuin keskiHAKUvoima ei ole, koska jos joku voima HAKISI (vetäisi) kappaletta ympyräliikkeessä ympyrän keskipistettä kohti, niin juuri silloinhan sitä pyörää pitäisi kallistaa ulkokaarteen suuntaan. Tarkoittanette kuitenkin keskiPAKOvoimaa, joka vaikuttaa ympyrässäliikkeessä (kaarre) ympyrän tangentin suuntaan, eikä varsinaisesti suoraan ympyrän keskipisteestä poispäin, kuten usein luullaan.
Mutta tällähän nyt ei varsinaisen aiheen kannalta ole mitään merkitystä kunhan näsäilen
Harri
<viisastelu><pilkunn***inta>harzam kirjoitti:Öh, pakko viisastellaAC kirjoitti: Siis mitä, kai se keskihakuvoima nyt on ihan päivän selvä homma.
Varsiaisestihan sellaista voimaa kuin keskiHAKUvoima ei ole, koska jos joku voima HAKISI (vetäisi) kappaletta ympyräliikkeessä ympyrän keskipistettä kohti, niin juuri silloinhan sitä pyörää pitäisi kallistaa ulkokaarteen suuntaan. Tarkoittanette kuitenkin keskiPAKOvoimaa, joka vaikuttaa ympyrässäliikkeessä (kaarre) ympyrän tangentin suuntaan, eikä varsinaisesti suoraan ympyrän keskipisteestä poispäin, kuten usein luullaan.
Mutta tällähän nyt ei varsinaisen aiheen kannalta ole mitään merkitystä kunhan näsäilen
Harri
Eihän sitä keskiPAKOvoimaakan ole olemassa, kyseessähän on massan hitaus...</pilkunn***inta></viisastelu>
9-5 Aero Wagon Hirsch -05 208/400 (KA)
#1856
#1856
Juuri näin, se että liike jatkuu tangentin suuntaan, johtuu massan hitaudesta. Kaarevalla radalla kappaleeseen vaikuttaa kuitenkin sivuttaisvoima, joka johtuu siitä, että kiihtyvyysvektori ei ole yhdensuuntainen nopeusvektorin kanssa. Jotta kappale pysyisi (kaarevalla) radallaan tarvitaan vastavoima, joka kumoaa em. sivuttaisvoiman (esim. renkaan ja tienpinnan välinen kitka + niiden mekaanisiin muodonmuutoksiin tarvittava voima). Jos em. vastavoima häviää täysin (mahdollista vain teoriassa), häviää myös nopeusvektoria kohtisuoraan vastaan oleva kiihtyvyyskomponentti, jolloin kappale jatkaa nopeusvektorin suuntaisesti, toki nopeusvektorin suuntainen kiihtyvyyskomponentti voi olla vielä olemassa.9kTA kirjoitti:<viisastelu><pilkunn***inta>harzam kirjoitti:Öh, pakko viisastellaAC kirjoitti: Siis mitä, kai se keskihakuvoima nyt on ihan päivän selvä homma.
Varsiaisestihan sellaista voimaa kuin keskiHAKUvoima ei ole, koska jos joku voima HAKISI (vetäisi) kappaletta ympyräliikkeessä ympyrän keskipistettä kohti, niin juuri silloinhan sitä pyörää pitäisi kallistaa ulkokaarteen suuntaan. Tarkoittanette kuitenkin keskiPAKOvoimaa, joka vaikuttaa ympyrässäliikkeessä (kaarre) ympyrän tangentin suuntaan, eikä varsinaisesti suoraan ympyrän keskipisteestä poispäin, kuten usein luullaan.
Mutta tällähän nyt ei varsinaisen aiheen kannalta ole mitään merkitystä kunhan näsäilen
Harri
Eihän sitä keskiPAKOvoimaakan ole olemassa, kyseessähän on massan hitaus...</pilkunn***inta></viisastelu>
-barum
Näin se varmasti menikin, tuppaa vaan nuo asiat häviämään muistista melkoisen ripeään . Mutta kansantajuisesti voinemme puhua juurikin edellisessä viestissä keksimästäni keskipakovoimasta(tm), jolloin asiat eivät mene liian vaikeaselkoiseksi kenellekään (etenkään minulle...).
Ps: nyt kun tuota asiaa miettii, niin ei tietenkään mikään voima vedä pyörää tangentin suuntaan, silloinhan se liikkuisi itsestään ja kuskin tarvisi vain ohjailla. Toki minun fysikaalinen mallini on huomattavasti ekologisempi kun mutkassa voisi aina autonkin sammuttaa...
Fysiikan Noviisi
Harri
. Mutta kansantajuisesti voinemme puhua juurikin edellisessä viestissä keksimästäni keskipakovoimasta(tm), jolloin asiat eivät mene liian vaikeaselkoiseksi kenellekään (etenkään minulle...).Ps: nyt kun tuota asiaa miettii, niin ei tietenkään mikään voima vedä pyörää tangentin suuntaan, silloinhan se liikkuisi itsestään ja kuskin tarvisi vain ohjailla. Toki minun fysikaalinen mallini on huomattavasti ekologisempi kun mutkassa voisi aina autonkin sammuttaa...
Fysiikan Noviisi
Harri
Kyllä renkaallekin pätee edelleen se perinteinen kitkavoiman=normaalivoima*kitkakerroin. Ongelma on siinä kun pitää kitkakerrointa vakiona. Todellisuudessa se näyttää olevan riippuvainen renkaan ja tien välisestä kosketuskuviosta. kosketuskuvio muuttuu viivamaisemmaksi => kitkakerroin kasvaa.
Uusimmassa Racecar engineering lehdessä oli aiheesta juttua.
Uusimmassa Racecar engineering lehdessä oli aiheesta juttua.
Toisaalta taas kumikitkan kertoimeen vaikuttaa pintapaine (pintapaine kasvaa, kitka pienenee), kun perinteiseen kitkalakiin se ei vaikuta. Lisäksi on otettava huomioon adheesio- ja hystereesikomponentit, joista en nyt kuolemaksenikaan muista mitä tarkoittivat 
... Eli aivan perinteisiä fysiikan kaavoja on äärimmäisen hankala soveltaa todelliseen tilanteeseen, joten paras todentamismenetelmä lienee tarkasti valvottu ja mitattu testiajo 
.
Harri
... Eli aivan perinteisiä fysiikan kaavoja on äärimmäisen hankala soveltaa todelliseen tilanteeseen, joten paras todentamismenetelmä lienee tarkasti valvottu ja mitattu testiajo .Harri
Viskoosiessa materiaalissa kuormitus aiheuttaa pysyvän venymän, kun taas elastisessa materiaalissa venymä palautuu kokonaisuudessaa kuormituksen hävittyä. Polymeereinä kumit ja elastomeerit ovat luoneteeltaan viskoelastisia eli niiden käyttäytymisessä on viitteitä molemmista yllä kuvatuista mekanismeista. Elastomeerien muodonmuutos palautuu epätäydellisesti tietyllä viiveellä.harzam kirjoitti:Lisäksi on otettava huomioon adheesio- ja hystereesikomponentit
Harri
Kuormituksen aika osa energiasta häviää materiaalin kitkan vaikutuksestas. Kitka voidaa jakaa kahtee osa-alueeseen, adheesioon ja hystereesi-ilmiöön. Molekyylitasolla tapahtuva adheesio on viskoelastinen ilmiö jossa energian häviämismekanismi on ns "tarttumis-irtoamisilmiö". Hystereesillä tarkoitetaan kumin tai elastomeerin kykyä varastoida elastista energiaa.
#1730
500whp.net member
500whp.net member
Nimenomaan se keskipakovoima on virheellinen käsite. Vigge tuossa jo selvitteli materiaalien kannalta tätä ilmiötä paremmin.harzam kirjoitti:
Öh, pakko viisastella
Varsiaisestihan sellaista voimaa kuin keskiHAKUvoima ei ole, koska jos joku voima HAKISI (vetäisi) kappaletta ympyräliikkeessä ympyrän keskipistettä kohti, niin juuri silloinhan sitä pyörää pitäisi kallistaa ulkokaarteen suuntaan. Tarkoittanette kuitenkin keskiPAKOvoimaa, joka vaikuttaa ympyrässäliikkeessä (kaarre) ympyrän tangentin suuntaan, eikä varsinaisesti suoraan ympyrän keskipisteestä poispäin, kuten usein luullaan.
Mutta tällähän nyt ei varsinaisen aiheen kannalta ole mitään merkitystä kunhan näsäilen
Harri
BMW 320dA Coupe LCI
Ja sama esitettynä kumin jännitys-venynäpiirroksenaMimmi kirjoitti:Hystereesillä tarkoitetaan yleisimmin esim. painuman ja palautumisen välistä eroaluetta, jossa siis energiaa varastoituu (ja muuttuu lämmöksi).
Tästä samasta hystereesi-ilmiöstä esim. painemittari (turbomittari) EI näytä samaa arvoa paineen noustessa kuin laskiessa.
#1730
500whp.net member
500whp.net member
Renkaan leveys "lasketaan" kai yleensä auton painon mukaan, eli leveä rengas pitää huonommin keveässä autossa koska paino jakautuu niin isolle alueelle ja esim: vesikelillä auto "nousee" helpommin vesipatjan päälle... Kun taas painavemmassa autossa kapeammat renkaat kuluisivat nopeampaa... Ja kuten joku jo mainitsi, että ralleissa käytetään kapeita renkaita, no tämä ilmeisesti sen takia, että kapea rengas pureutuu paremmin ja syvemmälle jäähän, koska auton paino jakautuu niin pienelle alueelle. En tiiä selitinkö tarpeeksi hyvin, että ymmärtäisitte... No yritimpä kuitenkin. 