Siirrytään Arvon Saabistit hetkeksi vakavan Saabismin pariin. Jota sairastan. Pysyvästi.
Josko tässä nyt sitten ympyrä sulkeutuisi pysyvästi. Eli teemalla kerran vielä.
Avaimet ja avaimenperä ajalta, jolloin kotikaupungissani oli Saab-jälleenmyyjä ja suuntanumero 915.
Avaimien jatkeena omistukseeni on siirtynyt tänään Saab 4D Sedan 900-CM, käyttöönotto 29.8.1988.
Auto on varustettu kaasutinmoottorilla, vaihteisto on 4-lovinen (hyvä, eipä ole vinkuva vitonen vaivana), autossa on ohjaustehostin. Värinä metallihopea. Aivan loistavaa, kestää vähän eri tavalla myllytystä ja aikaa kuin mattaväri. Vetokoukku löytyy ja sisältä jälkiasenteinen, aikakautensa mukainen kierroslukumittari lisämittarina, joka toimii.
Kilometrejä on kertynyt 169800 km. Autolla oli yksi omistaja 1988-2018, 1920-luvulla syntynyt herrasmies ja sittemmin kuolinpesä, ostin auton toiselta v. 1955 syntyneeltä omistajalta jolla on ollut viimeiset kaksi vuotta. Tätä samaa autoa koeajoin jo silloin kaksi vuotta sitten, jolloin mittarissa oli hieman reilut 160 000 km. Silloin ei vain vielä ollut tallia käytössä ja kaupat jäivät pitkin hampain tekemättä. Auto oli ennen vuotta 2018 ollut n. 10 vuotta ajamatta, samoilla sijoilla sopivan lämpimässä autotallissa, joka selittää osaltaan maltillisia kilometrejä ja korin kuntoa.
Auto on vuosikatsastettu 2.12.2020 huomautuksitta. Ei ole hitsattu, eikä tarvitse. Kaikki ovet kunnossa, kuten konepellin reunat jne. Sisäkatto on korjattu tänä syksynä uusiksi verhoomossa, jälki näytti ja tuntui hyvältä.
Alkuperäinen huoltokirja, kantakirja, käyttöohjekirja ym. ovat tallessa. Koeajolla auto toimi kuten tuon verran ajetun satkun kuuluukin toimia, kytkin ja vaihteisto erittäin hyvät, kaasutin toimi moitteitta kylmänä ja kuumana. Moottoritielle kiihdytettäessä latausvalo alkoi hehkua +4000 rpm, laturi on alkuperäinen, joten saattaa joutua vaihtamaan. Satasen homma, sanoi korjaamopäällikkö.
Renkaat ovat kehnot, vanteina kuvissa näkyvät peltivanteet pillerikapseleilla. Etsintään menee ajanmukaiset aluvanteet tyyliin Sunburst ja kesäksi alle uudet kesärenkaat, ensi talveksi hankitaan myös paremmat popot, tällä tullaan ajamaan hyvillä keleillä ympäri vuoden.
Auto jäi tuleviksi viikoiksi korjaamon lämpimään suojaan, kaveri myllyttää maalipinnan, höyrypesee sisustan ja siistii konehuoneen kun kiireiltään ehtii pyhien jälkeen. Sen jälkeen soitetaan museoajoneuvotarkastajalle ja varataan aika. Korjaamon johtaja joka on useita autoja museoinut oli sitä mieltä, että koska auto on entisöimätön ja alkuperäisessä kunnossa, ruosteeton ja kolhuton, kaikki ehjää ja toimivaa, varusteet radioita myöden ajanmukaiset, kaikki dokumentit tallessa jne., kyseessä on ns. pala kakkua. Koeajon ja tarkastelun jälkeen olin taipuvainen olemaan samaa mieltä ja kun hinnasta päästiin sopuun omistajan kanssa, niin homma selvä.
Kilvethän tuohon pitää vaihtaa FINnittömiin, se on selvä. Vuonna 1988 EU oli kuitenkin vain paha peikko tulevaisuudessa.
Otin autolle liikennevakuutuksen + hirvi/palo/varkaus/ilkivalta ym. osakaskon Pop-vakuutuksesta, vuosimaksu alennuksineen 147 euroa. Kohtuullinen hinta mielestäni. Ajoneuvoverolle pyysin neljä erää, koska jos museointi menee maaliin suunnitelmien mukaan, loppuu veron maksaminen toivottavasti suht nopeasti.
Samanlainen pystykeula, neliovinen sedan, metallinvihreä, ohjaustehostimella + keskuslukolla oli käyttöautona viimeksi marraskuussa 2005, jolloin siirryin käyttöautojen osalta muihin merkkeihin. Tämä auto tulee olemaan puhdas harrasteauto, jolla toki ajan arkiajoja fiiliksen mukaan ja sopivilla keleillä. Perushuollot, kiillotukset ym. tulen tekemään jatkossa itse, varsinaiset korjaukset tulen teettämään, liittyivät ne sitten mihin tahansa. Lähdetään tämän kanssa ihan öljyjen ja suodattimien vaihdosta ja mennään askel kerrallaan mitä eteen tuleekin. Nyt ei ole hoppua, kotitalli taisi nyt saada pysyvän asukin ja tulevaisuuden kaavailut muuttuvat hieman.
Kaippa se on kuitenkin niin, että kaikista maailman autoista minulle rakkain on kaasari ysisatku. Näitä on ollut ajossa mulla äkkiseltään muistellen vihreä pystykeula sedan 4d, valkoinen pystykeula sedan 2d, punainen viistokeula sedan C 4d, valkoinen viistokeula C 4d ja nyt tämä. Mutta, se mitä tässä nyt on muutamia vuosia haettu, eli museoiässä oleva satku, jota ei tarvitse hitsata tai maalata ja jolla ei ole ajettu +300 tkm, on vihdoin omistuksessa. Ei näitä enää haitaksi asti ole tarjolla...
Halpa tämä ei ollut, mutta en lähtenytkään satasen satkua katsomaan. Maksoin sen millä edellinen omistaja autosta suostui luopumaan ja mikä mielestäni oli asiallinen hinta tavallista hienommasta yksilöstä.
Fiilis on hyvä.
Skoda Superb Wagon 1.5 ACT TSI -20, Honda Accord 2.4-08 Executive A, Honda Civic 1.8-08 Executive A, Toyota Hiace 2.5 D-4D 100 4ov pitkä -06, Honda Accord 2.4 Tourer-08 AT Executive Advanced
Ex: 10 x og Saab 900 ym. / jäsen #4634