Sähköautoista yleensä

[AZP]

Sähköyhtiö ei useinkaan osaa sanoa siitä kestääkö talon sähköt mittauskeskukselta eteenpäin minkälaista virtaa. Mutta syöttökaapeli verkon liityntäpisteeltä mittauskeskukseen pitäisi olla sähkönsiirtoyhtiön tiedossa.

Pääsulakkeiden koon kasvattamisen kustannus riippuu myös siitä minkälainen liittymä kiinteistöllä on nyt. Jos liittymä on isompi kuin nykyiset pääsulakkeet, voi selvitä hallinnollisella kymppien tai satasen laskulla. Jos taas koko liittymää pitää päivittää isommaksi, niin voi maksaa muutaman tonnin. Tämä liittymän korotus voi olla ihan puhtaasti paperihomma, mutta siirtoyhtiö ottaa siitä kunnon hinnan.

Näitä selvittelin joitain vuosia sitten kun pohdin itse noita asioita. Kotona mennään edelleen 3x25A sulakkeilla, jotka on riittäneet, kun latausvirta on rajoitettu latausasemalla 3x8A:iin (yhteisteho n. 5,5 kW eli puolet maksimista). Kesällä voi hyvin ladata täydelläkin teholla, mutta näin lämmityskaudella en ole uskaltanut kokeilla 10A teholla, pelkäänpä että ainakin jos samaan aikaan on pesukone päällä niin voi napsahtaa pääsulake. Meillä meni pääsulakkeen lauettua pari vuotta sitten tulostin rikki kun yhteen vaiheeseen syntyi tilanteessa ylijännite, joten en ole ollut kauhean innokas testailemaan vaikka noita pääsulakkeitahan uusii testikäytössä pikkuvaivalla.

Meillä siis nyt pörssisähköön siirryttäessä ladataan autoa ja painotetaan kulutusta muutenkin yöaikaan, ja esim viime yönä päällä oli samaan aikaan 2 kpl ilmalämpöpumppuja, autotallin lämminvesivaraaja (7A), pannuvastukset 3x9A, auton lataus 3x8A, muutaman neliön sähköinen lattialämmitys (joku 300-400W) sekä pyykinpesukone. Joinain öinä noiden lisäksi voi olla päällä myös astianpesukone. Kuormien jako veiheisiin on mietitty aikanaan ok, mutta ei sitä koskaan optimaaliseksi saa.

Noilla kuluttajilla on pääsulakkeet kestäneet, mutta ei välttämättä kannata noiden lisäksi alkaa yöllä paahtaa leipää tai käyttämään vedenkeitintä

Tuo kulutuksen ajoittaminen on muuten ihan rahallisesti palkitsevaa. Elokuussa päästiin koko kotitalouden toteutuneessa keskihinnassa 50 %, syyskuussa 56 % ja lokakuussa 35 % alle pörssisähkön kuukauden keskihinnan. Autoon ladattu sähkö tuli vielä halvemmalla, koska sen pystyy ajoittamaan melko täysin halvoille tunneille ja vielä osin valitsemaan minä öinä lataa. Itse asiassa syyskuussa latasin kaikki auton latausksen negatiivisella sähkön hinnalla, maksettavaa jäi siis vain sähköverot ja siirto.

[JP_Vette]

Itse asiassa syyskuussa latasin kaikki auton latausksen negatiivisella sähkön hinnalla, maksettavaa jäi siis vain sähköverot ja siirto.

Niin eikö kuluttaja hyödykkää negatiivisesta hinnasta, eli maksat aina vähintään 0 €/kWh? Eli jos hinta olis siirron ja veron verran pakkasella, niin saisit aidosti ilmaseks ja jos viä enemmän, niin saisit rahaa (joka olis pääomatuloa?)? Jos se tosiaan noin on, niin sehän on kuluttajan yksin kantamaa riskiä, jossa sähköyhtiö tekee ilmasta tiliä normikatteen päälle, eikä mitää puhdasta pörssisähköä

[tturku]

Ei ole sähkön hinta tainnut pörssissä käynyt lähelläkään siirron hintaa vielä, Siirrosta joutuu maksamaan aina erikseen sekä siirrosta maksetaan verot. Eli aika paljon, noin 6.5 senttiä/kWh saisi olla pakkasella pörssisähkö ennenkuin kulu olisi täysin nolla. Mutta kyllä tuon negatiivisen pörssisähkön käyttö pitäisi pudottaa muuten sähköläskua, mutta se on ihan marginaalista. Mä taas jouduin maksamaan muutamina päivinä verkkoon syötetystä aurinkosähköstä, silti se on kannattavaa ollut koska omaan käyttöön menevä osuus on ollut isompi ja siinä säästyy tällä hetkellä noin 13,5c/kWh kun sähkönhinta on ollut tyyliin joitain kymmenyksiä miinuksella.

Mulla on 3x35A sulakkeet ja laturiin tuli kuormanhallinta, joten se varmistaa ettei koko talon kulutus ylitä tuota 3x35A ja laskee tarvittaessa laturille menevää virtaa.

[aero]

3*25A liittymä tarjoaa tehoa karvan reilut 17kVA. Aika moni meistä viihtyy kotona lepoaikaan (normaalisti yöllä, yötyöläinen päivällä) putkeen luokkaa 8h, eli tuona aikana saa kotiin toimitettuna 17*8=136kVAh, joka nyt käytännössä on aika lähellä samaa lukemaa kilowattitunneissa.

Sähköyhtiöltä näkyy nykyään kulutus pahimmillaan tuntitasolla, parhaimmillaan tiheämmin ja jopa vaihetasolla. Siitä vaan sähköyhtiön webbiportaali auki ja katsomaan, paljonko kylmimpänä päivänä, mitä onnistuu löytämään, on sähköä tuollaisen 8h lepojakson aikana kulunut. Esim. meillä tammikuun 15. päivä vuonna 2022 on hörpännyt 169,39kWh, josta 00-08 välillä 25,12kWh. Tuon 8h aikana on siis jäänyt käyttämättä reilut 110kWh potentiaalista sähköenergiaa, josta voidaan olettaa akkuun pääsevän n. 100kWh.

Esim. tämän foorumin sähköautoketjujen kokemusperäisen tiedon perusteella melko isokin sähköauto menee melko kylmässä vielä alle 30kWh/100km, joten optimaalisella latausteholla olisin itse ehtinyt tuollaisena yönä latuuttamaan autoon yli 300km matkaa. Tämä siis sen 8h aikana pahimpana yönä, mitä parin vuoden sisään pikaisesti löysin.

Toki, tämä vaatii sitä, että lataustehon saa optimoitua siihen, mitä liittymästä on jäljellä. Onneksi markkinoilla on jo aika reilustikin dynaamisen kuormanhallinnan osaavia latausasemia, jotka vahtivat liittymän kokonaistehoa ja rajoittavat lataustehoa asetusten mukaisesti. Tehorajoitus saattaa toimia portaallisesti, joten voi hyvin olla että reaalimaailmassa tuon 8 tunnin jakson latauskyky olisi jäänyt esim. 2/3 tasolle tuosta 100 kWh:sta eli luokkaa 67kWh - silti siis yli 200km matkaa isollakin autolla, sähkönkäytöllisesti pahimpana yönä.

Koska en aja päivittäin yli 200km, niin ei haittaa vaikkei akku juuri tuona yönä ihan täyteen pääsisikään, kun toisena yönä se voisi taas latautua enemmän. Jos keskimääräinen päivittäinen ajosuorite on pienempi kuin keskimääräinen öinen realistinen lataustoteutuma ja akkukapasiteetti riittää kattamaan poikkeamat arjessa, niin eikös sillä pääse melko pitkälle? Reissut tietenkin oma lukunsa, mutta jos reissussa haluaa kotilatauksilla pärjätä, pitää joka tapauksessa rajoittaa ajomatka alle puoleen akkukapasta.

Olen ennenkin väittänyt ja väitän jälleen, että saa olla melko sähkösyöppö plantaasi ja pitkät päivittäiset matkat, että sähköauton kotilatauksen takia olisi tarvetta päivittää sähköliittymää tuosta ylöspäin. Itse laittaisin rahani ennemmin dynaamisen kuormanhallinnan osaavaan laturiin.

That said, ylläkin mainittu pörssisähkö ja sen hintamuutosten optimaalinen hyödyntäminen saattaa - ainakin teoriassa - kääntää vaakakupin jopa niin, että kannattaa ottaa sekä isompi sähköliittymä että dynaaminen laturi, Ja tietty on niitä erikoistapauksia että on iso plantaasi syömässä sähköä tms, mutta noin peruslinjana se 3*25A riittää oikeasti aika pitkälle.

[AZP]

Niin eikö kuluttaja hyödykkää negatiivisesta hinnasta, eli maksat aina vähintään 0 €/kWh? Eli jos hinta olis siirron ja veron verran pakkasella, niin saisit aidosti ilmaseks ja jos viä enemmän, niin saisit rahaa (joka olis pääomatuloa?)? Jos se tosiaan noin on, niin sehän on kuluttajan yksin kantamaa riskiä, jossa sähköyhtiö tekee ilmasta tiliä normikatteen päälle, eikä mitää puhdasta pörssisähköä

Hyödyn kyllä täysimääräisesti negatiivisesta hinnasta. Tarkasti sanoen siis maksettavaa on jäänyt siirto, verot ja vielä pieni osa sähkönmyynnin marginaalista (0,25 snt), tosin parhaimpina tunteina hinta on ollut enemmän negatiivisena kuin marginaali, jolloin negatiivinen hinta on sitten kuitannut pienen osan veroja/siirtojakin.

Ei ole sähkön hinta tainnut pörssissä käynyt lähelläkään siirron hintaa vielä, Siirrosta joutuu maksamaan aina erikseen sekä siirrosta maksetaan verot. Eli aika paljon, noin 6.5 senttiä/kWh saisi olla pakkasella pörssisähkö ennenkuin kulu olisi täysin nolla.

Heinäkuun 16. päivä 2023 oli sunnuntai, jolloin iltapäivällä oli 2-3 tuntia pörssisähkö pakkasella noin 5-6 senttiä. Ikävä kyllä olin mökillä jossa ei päästy vielä sähkön kokonaishinnassa negatiiviseksi, mutta kotona on siirto 1,75 snt ja verot 2,79 snt päälle, niin siellä olisi mennyt jo kokonaishintakin hyvin pakkaselle.

[tturku]

^mä asunkin Carunan riistoalueella ja meillä sähkönsiirtomaksut on ihan eri luokkaa Täytyy kattoa kotona paljonko se on ja päivittää tänne.
Edit: päiväsiirto 3c/kWh ja yö 1,59c/kWh ja vero 2,793472c/kWh

[juhanahm.jhm]

Minulla on 11kw laturi OKT:ssä ilman kuormavahteja. Toisaalta lämmityksen hoitaa maalämpö, jonka sähkö teho on aika vaatimaton. Kun ei ole sähkökiuasta niin aika vaatimattomia teho piikit ovat olleet. Lämmitysvastuksiakin on, mutta ne on kaikki nollilla keskuksesta. Eli niitä käytetään vain jos MLP sattuisi antautumaan. Pääsulake on 3x25. Liittymän isonnus tapahtuisi vain pääsulakkeita vaihtamalla ja sopimusta tarkistamalla. Kaapelit ja keskukset siis valittu aikoinaan 3x50 mukaan kun oli ajatus varaavasta vesikiertoisesta sähkölämmityksestä.
Liittymä kaapelin vaihto taitaa olla se isoin juttu jos jää pieneksi.

[tetammi]

Mulla myös 11kW asema okt:ssa jossa iso varaaja(2500l) lämpenee yösähköllä ja auto latautuu lähes aina myös öisin.
Ei ole kuormanhallintaa mutta rajoitettu virrat 10A.
Tiskikone myös usein ajastettu yölle.

Toistaiseksi on toiminut ihan hyvin.
Päivässä tulee helposti ainaki 100kilsaa, pikalatailuun ei oo juurikaan ollu tarvetta jossei ole lähteny kauemmas.

Pörssisähköllä täälläki mennään ja tosiaan toteutunut sähkölasku ollu huomattavasti pienempi kuin keskiarvon mukaan. En oo kyllä prosentteja laskenu mutta reilusti alle puolet siirtolaskusta.

Aluks harkitsin jotain gridioo millä sais ladattuu halvimmat tunnit mutta nyt kun kokemusta kertyny niin euroissa ero on tosi pieni siihen verrattuna että ajastus on kiinteä ja vaatii yhden napin painalluksen kaapelia kytkeässä. Toki mä lähden töihin ennen kuutta niin ei tarvii murehtii et latailis aamun kalliita tunteja.

[anv]

Jepjep, mulla kaukolämmitteinen ok-talo ja 3x25A pääsulakkeet ja 11kW autolatauslaite. Auton lataus rajoitettu auton päästä 3x10A:ksi (=6.7kW) ja lisäksi on saman verran (3x10A) käyttävä saunan kiuas. Ennen sähköautoa ei tullut koskaan mieleenkään nuo pääsulakkeet ja niiden kesto, joten laitettiin yksinkertainen sääntö: Auton lataus ja sähkökiuas eivät saa yhtäaikaa olla päällä. Tällöin ei tarvitse miettiä muita kulutuksia.
Noita muita 16A ottavia laitteitahan meillä on vain liesi, joten jos ottaa täydet 11kW auton lataukseen, en uskaltaisi käyttää hellaa ollenkaan. Joku viisaampi varmaan osaa kertoa kauanko kestäisi, vai kestäisikö hetkeäkään, ottaa 32A virtaa 25A pääsulakkeen läpi. Jonkun verranhan nuo kestävät ylivirtaa.

[AZP]

Kyllä ne tulppasulakkeet aika hyvin kestää jatkuvaakin ylikuormaa. Silloin kun meillä meni pääsulake, niin siinä vaiheessa, joka laukesi oli jatkuvana kuormana Mitsu latauksessa (10A), lämpöpuhallin (6,5 A), pannuvastukset päällä (9A) ilmalämpöpumppu (ehkä 3-5A) ja vielä ilmanvaihtokone ja kasa tavanomaisia kodin talvisen arki-illan kuluttimia (valoja ja kodinkoneita). Noista siis tulee jo yhteensä luokkaa 30A jatkuvaa virtaa ja vasta kun tuohon lisättiin päälle leivänpaahdin, niin sulake napsahti.

Liedessä ei taida yksikään levy viedä 16A yksinään yhdestä vaiheesta, eli aika huoletta voisi uskaltaa ainakin yhtä levyä käyttää ja useampaakin jos tietää mikä levy on missäkin vaiheessa ja välttää käyttämättä saman vaiheen levyjä yhtäaikaisesti.

[A_K_O]

kauanko kestäisi, vai kestäisikö hetkeäkään, ottaa 32A virtaa 25A pääsulakkeen läpi. Jonkun verranhan nuo kestävät ylivirtaa.

Noin tunnin kestää.
16-63A gG sulakkeen pitää kestää 1,25x virtaa tunti ja taas pitää palaa 1,6x virralla tunnissa.

[juhanahm.jhm]

Näkeehän omasta tuntisesta sähkön kulutuksestakin osviittaa missä tehot huitelee. 3x25 sulakkeilla teho saa olla luokkaa 17kw.

[anv]

Kyllä ne tulppasulakkeet aika hyvin kestää jatkuvaakin ylikuormaa. Silloin kun meillä meni pääsulake, niin siinä vaiheessa, joka laukesi oli jatkuvana kuormana Mitsu latauksessa (10A), lämpöpuhallin (6,5 A), pannuvastukset päällä (9A) ilmalämpöpumppu (ehkä 3-5A) ja vielä ilmanvaihtokone ja kasa tavanomaisia kodin talvisen arki-illan kuluttimia (valoja ja kodinkoneita). Noista siis tulee jo yhteensä luokkaa 30A jatkuvaa virtaa ja vasta kun tuohon lisättiin päälle leivänpaahdin, niin sulake napsahti.

Liedessä ei taida yksikään levy viedä 16A yksinään yhdestä vaiheesta, eli aika huoletta voisi uskaltaa ainakin yhtä levyä käyttää ja useampaakin jos tietää mikä levy on missäkin vaiheessa ja välttää käyttämättä saman vaiheen levyjä yhtäaikaisesti.

Ainakin minun AEG induktioliesi vie. Siinä on yksi vaihe kytketty vasemmanpuoleisiin "keittolevyihin", toinen vaihe oikeanpuoleisiin ja kolmas uuniin. Näkee kulutusmittarista, kun pistää minkä tahansa "keittolevyn" täysille tai uunin päälle, talon sähkönkulutus nousee n. 3.5kW. Se sitten itse rajoittaa saman vaiheen takana olevien "keittolevyjen" tehoa, jos tarvetta on.

Btw, mikä mahtaa olla oikea nimitys noille induktiolieden "keittolevyille"

[anv]

kauanko kestäisi, vai kestäisikö hetkeäkään, ottaa 32A virtaa 25A pääsulakkeen läpi. Jonkun verranhan nuo kestävät ylivirtaa.

Noin tunnin kestää.
16-63A gG sulakkeen pitää kestää 1,25x virtaa tunti ja taas pitää palaa 1,6x virralla tunnissa.

Kiitos, pannaans korvan taa

[AZP]

Näkeehän omasta tuntisesta sähkön kulutuksestakin osviittaa missä tehot huitelee. 3x25 sulakkeilla teho saa olla luokkaa 17kw.

Analyysi rippuu myös siitä mitä kuluttajaa siellä on. Jos siellä on vaikka sähkölämmittimiä ja pesukoneita, niin hetkelliset tehot voi olla aika paljon korkeampia kuin tunnin keskiteho, jonka näkee siitä sähköyhtiön tuntikohtaisesta seurannasta. Tai jos on yksivaihelaitteita ja vaihejako ei ole ihan optimi niin alle 10 kW:n teholla voi hyvin jo alkaa yksi vaihe olemaan rajoilla, jos reilu puolet kuormasta kohdistuu sille.

Esim meillä nuo pannun vastukset ei käy tunnin aikana koko aikaa ellei keli ole todella kylmä, eli lattialämmityksen kiertovesi vie jatkuvasti vähintään sen 6kw. Sähköpatterit ei käytännössä koskaan loimota vastusta koko aikaa, vaan niitä pätkitään on/off. yhdestä 1 kw:n sähköpatterista ei välttämättä saa tunnissa irti kuin 0,7 kwh, jolloin esimerkiksi talossa olevasta 8 kappaleesta moisia saa keskikulutusta kovimmillaankin n. 5,5 kwh, mutta saattaapi olla että jollain tuntia lyhyemmällä ajan hetkellä kaikki 8 kpl on päällä yhtä aikaa ja tehon(lue: sulakkeen)tarve on sitten 8 kW. Pesukone voi imaista 2 kw kun vettä lämmitetään, mutta 2h pesuohjelma vie kuitenkin yhteensä vain 1 kwh eli keskiteho 0,5 kw.

Vaikka meillä on parhaimmillaan kaikki kolme vaihetta aika maksimimitoituksella käytössä yöaikaan, niin vain kerran näyttäisi elo-lokakuussa tunnin kulutus ylittäneen 15 kwh. Yleensä on jääty enintään 12-13 kW:n luokkaan. Meillä siis koko ajan jatkuvaa isoa kuormaa noina öinä on vain auton lataus ja pari ilmalämpöpumppua, varaaja ja pannuvastukset ei ole päällä puolta tuntia pidempään oikein missään kohtaa (vielä näillä keleillä).

^^kai ne levyjä induktioliedessäkin on. Noissa uudenaikasissa vehkeissä on näköjään sitten tollasta fiksua kuormanjakoa, jonka avulla saadaan pikana yksittäinen levy kuumaksi. Tai siis ei levy kuumaksi kun on induktioliedestä kyse, vaan kattila tai pannu kuumaksi