http://www.skll.fi/yhdistys/www/att.php?type=2&id=12
Ammoniakki R-717
Ammoniakkia on perinteisesti käytetty teollisissa kylmälaitoksissa. Ammoniakilla on
suuri höyrystymislämpö ja volymetrinen kylmäntuotto, joka on hyvä ominaisuus
suurissa laitoksissa, mutta se myös rajoittaa sen käyttöä pienissä laitoksissa.
Ammoniakin ongelmana on, että se on 1. luokan palava neste ja 1. luokan
myrkky, jolloin tarvitaan erikoiskonehuonetilat. Suorien ammoniakkijärjestelmien
käyttö on rajoitettua. Kontrolloiduissa olosuhteissa ammoniakki on turvallinen
kylmäaine, esim. välillisellä järjestelmällä ammoniakkitäyttö saadaan rajattua vain
konehuoneeseen
Ilmastoinnin täyttö 80-lukulaiseen
Re: Ilmastoinnin täyttö 80-lukulaiseen
Yksi toimiva vaihtoehto olisi myös R290, eli propaani. Toimii kuulemma hyvin mutta voi aiheuttaa ongelmia kolaritilanteessa...
Svc, Saabiton saabisti
Citroën C5 2.0 HDi -11
Citroën C5 2.0 HDi -11
Re: Ilmastoinnin täyttö 80-lukulaiseen
Sattui löytymään ihan mielenkiintoinen aihe ffp:n foorumilta ko. aihetta koskien. ![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic.php?t=18485
![Smile :)](./images/smilies/icon_smile.gif)
http://ffp-motorsport.com/bb/viewtopic.php?t=18485
Re: Ilmastoinnin täyttö 80-lukulaiseen
Erittäin hyvä sivu. Tuollainen teksti pitäis jokaisen lukea jos epäilee autokylmän "huoltajan" ammattitaitoa.
Aina ensimmäiseksi kokeillaan kädellä että kompuralle tuleva imuletku on kylmä ja kuumakaasuletku kuuma kun kompura on päällä. (testaa vaikka jääkaapin takaa jos oma auto ei toimi)
Exventtiili eli paisuntaventtiili voi olla myös kapillaariputki millä alennetaan paine nestelinjassa ennen höyrystintä. Paine ja lämpötila on siis sama kuten edellä olevas log ph diagrammis kylmäaine "nenän" sisällä.
Tuossa tuli myös hyvin selville kuivaimen tukkoisuus. Nestelinjassa oleva kuivain (kuivainvaraaja) tulee olla molemminpuolin samanlämpöinen. Jos ei ole niin se on tukossa ja toimii kuten paisari. Helppo kokeilla käsin jos sopivas paikas.
Nuo kylmäaineiden vuosiluvut tuskin on suoraan kopioitavis esim Saappiin ja selkein ero on täyttöventtiilis.
Aina ensimmäiseksi kokeillaan kädellä että kompuralle tuleva imuletku on kylmä ja kuumakaasuletku kuuma kun kompura on päällä. (testaa vaikka jääkaapin takaa jos oma auto ei toimi)
Exventtiili eli paisuntaventtiili voi olla myös kapillaariputki millä alennetaan paine nestelinjassa ennen höyrystintä. Paine ja lämpötila on siis sama kuten edellä olevas log ph diagrammis kylmäaine "nenän" sisällä.
Tuossa tuli myös hyvin selville kuivaimen tukkoisuus. Nestelinjassa oleva kuivain (kuivainvaraaja) tulee olla molemminpuolin samanlämpöinen. Jos ei ole niin se on tukossa ja toimii kuten paisari. Helppo kokeilla käsin jos sopivas paikas.
Nuo kylmäaineiden vuosiluvut tuskin on suoraan kopioitavis esim Saappiin ja selkein ero on täyttöventtiilis.
Re: Ilmastoinnin täyttö 80-lukulaiseen
Turun Thermohuolto (Liedossa) ainakin lupasi korvaavaa ainetta laittaa, kun juuri kyselin satkun R12-systeemin täyttöä. Mutta en tiedä onko se sitten juuri sellaista mikä ei pysy systeemissä sisällä pitkään.wesku kirjoitti:Tonnarista (-88) pitäisi taas täyttää ilmastointi. Olisko vinkkiä missä voisi täyttö onnistua mieluiten Turku-Espoo välillä ?
Petteri #507 | Klubin puhis 2018 - 2022 | IT- ja tiedotusvastaava 2016 - 2022
Enää yksi Saabi: 99 EMS '73
Enää yksi Saabi: 99 EMS '73