Osittaista sähköautoilua Opel Amperalla

[IC1970]

^Juuri näin. Tuuleen huutelua mediassa. Oma kokemukseni normaali Priuksista vs. se plugari-Prius oli, että jopa vaatimattomalla 20 km rangella varustettuna se oli huomattavasti pihimpi myös akku tyhjänä, sellaiset 0.5-1 litraa oli eroa, koska auto käytti regenerointia paljon tehokkaammin kuin perus-Prius ja osasi sitä myös hyödyntää. Oikealla ajoprofiililla plugarit ovat erittäin fiksuja autoja ja ovat energiatehokkaita myös akku tyhjänä, joka muuta väittää, ei tiedä mistä puhuu.

[AZP]

Riippuu tietty myös mihin suhteuttaa. Ei tota töpselikärsää voi taloudelliseksi autoksi kutsua akku tyhjänä, kun vie kahdeksan litraa bensaa kun ajaa tunnin satasta motarilla. Mutta siis se johtuu siitä, että Outlander automallina ei ole mikään säästöpossu, vaan omaa virtahevon ilmanvastuksen ja muodot. Bensa-automaatilla se veisi varmaan samassa ajossa sen kahdeksan. Eikä siis sekään ole paha luokkansa edustajalle, eli mikä tahansa tuon kokoinen ja muotoinen nelivetoinen automaattivaihteinen bensakoneella kulkeva auto vie vähintään sen saman kahdeksan, mikä on aika paljon enemmän kuin pikkukipon viemä viisi litraa sadalle. Eli pitäydyttäisiinkö kuitenkin haukkumassa sitä mukamaasturien luokkaa mieluummin kuin että vedetään Outlanderille esiin luvut, jotka näyttää virallista 1,9 ja torellista 8,0.

Mutta kuten olen aiemminkin todennut, on ihan turha haukkua käytettyä teknologiaa, kun kulutukseen vaikuttaa ensikädessä se mitä ja miten ajetaan. Outlander PHEV:n käytännön keskikulutus voi vaihdella välillä 0,0-10,0 litraa sadalle (ylikin saa menemään kattokuormalla, peräkärryllä jne.) joten automallille ei voi antaa mitään oikeaa ja todellista yleispätevää kulutuslukemaa. Ei vaikka kuinka koeajettaisiin ja laskettaisiin paljonko meni. Siinä on autotoimittajille opeteltavaa, kun tällainen ikivanha toimintatapa joutaa plugarien kohdalla romukoppaan.

[V.J.S]

^Jo vain, jokainen asiaan vähänkään perehtynyt sen tietää, mutta jostain ihmeen syystä tässä viime viikkoina plugarit ovat olleet tapetilla, eikä missään nimessä positiivisessa valossa. Ihme mustamaalausta, joka tuntuu suorastaan tarkoitushakuiselta. Toki eihän siinä todennäköisesti mitään sen kummempaa ole taustalla kuin roskalehdistön klikkientavoittelu...
Jos jotain korjattavaa tosiaan on, niin ehkä "helpoimmin" hanskattavissa olisi tehdä plugareille WLTP kaksipykäläiseksi:
1. Täydellä akulla
2. Tyhjällä akulla

Ja noista sitten vaikka ynnäillä se "wirallinen" päästöarvo jollain nohevalla painotuksella. Samalla saisi vertailukelpoista lukemaa kivasti niihin saman mallin bensavehkeisiin.

Autoetuautoille voisi hyvinkin lyödä sen latausaseman tai latausmittarin siihen plugarin kylkeen, josta ladatut sähköt firman piikkiin (niin halutessa niille, joilla on latausmahdollisuus) tai tarjota plugareita vain käyttöedulla, jos latausmahdollisuutta ei ole. Siihen loppuisi "köyhien ulina" siitä, että ökyrikkaat saastuttavat menemään täysetuautoillaan fossiilisella polttoaineella latauskaapelit tehtaan paketissa möllöttäen koko leasingkauden.
Noh, nyt eletään kuitenkin todella nopeasti kehittyvää siirtymäaikaa autoilun sähköistymisessä, joten kasvukipuja on oletettavissa vielä useamman vuoden. Hyvinkin voi olla, että 10v päästä liputetaan täysillä vaikka jotain polttokenno/vetyautoja ja koko tämä sähköhässäkkä on unohtunut, tai sitten ei.

[aero]

Jos jotain korjattavaa tosiaan on, niin ehkä "helpoimmin" hanskattavissa olisi tehdä plugareille WLTP kaksipykäläiseksi:
1. Täydellä akulla
2. Tyhjällä akulla

Minusta kulutusdata pitäisi pistää remonttiin sillai, että joka autosta mitattaisiin erilaiset syklit, joihin voi helpommin suhteuttaa omaa ajoprofiiliaan. Jotenkin tähän malliin:
1. Lyhyt työmatka eli kaupunkiajoa tyyliin 2*5-10km/d, 2vko välein 2*50km reissu
2. Keskimatkan työmatka malliin 5km kaupunkia, 30km moottoritietä, 5km kaupunkia (5+30+5 on polttomoottorin kanssa ihan eri tilanne kuin 10+30, siksi eri pään hidasalueet erikseen) *2/d, kuukauden välein 2*150km reissu
3. Pitkä työmatka, 10km pienempää kylätietä, 80km motaria, 5km maantiehidastelu ja 5km pujottelu*2/d, kuukauden välein 2*150km reissu
4. Reissumatka, 2*500km.

Plugareille nuo vielä niin, että latausmahdollisuus on:
-Aina kotona
-Viikonloppuisin kotona
-Reissun päässä (mökillä, sukulaisilla tms) muttei kotona

Eikä missään nimessä pelkkiä litroja, vaan myös sähkövedolta ne kilowattitunnit.

Tuolla setillä voisi jo aika hyvin katsoa sitä omaa arkisuoritettansa, miettiä että miten se suhtautuu noihin profiileihin ja sitten ihmetellä, että millaisilla energioilla voisi päästä etenemään. Voihan niistä myös yhdistellä tyyliin 47*1+2*4, jos on tapana käydä kahdesti vuodessa mummolassa ja pitää 5 viikkoa lomaa.

Nyt jokainen ajoprofiili pitää suhteuttaa omassa päässä yhteen testiin, jonka suoritteelle sitten optimoidaan vähän kaikkia autoja, vaikka oikeasti niitä tehdään ja käytetään ihan eri käyttötarkoituksiin.

[AZP]

Sitten noi testit pitäis tehdä vielä kylmänä, pienellä lämmityksellä, isolla lämmityksellä, esilämmityksellä, kovalla pakkasella, nollakelissä, syyskelissä.... jnpp, koska tuo lämmitylaitteen käyttö vaikuttaa joissain autoissa merkittävästi polttomoottorin käymiseen, sitten taas Volvoissa taas Webasto hoitaa lämmityksen ja polttelee bensaa, joissain autoissa taas on järeät sähkölämmittimet, jotka syö taasen rangea (mikä ei ole ongelma jos se range riittää lämmitykselläkin) jne.

Ja nuo kilsamäärät toimisi kohtuu hyvin jos ollaan oikeasti hyvin lähellä sitä omaa kilsamäärää. Mutta esimerkiksi tuo kakkosykli menisi isolla osalla plugareita ilman lämmitystä kokonaan sähköllä, kun taas jos se päivittäinen reissu onkin 15 km pidempi, niin lukemat on ihan erit, koska ne lisäkilsat menee taas polttoaineella. Siis tyyliin tuo 40 km työmatka yhteen suuntaan menee kulutuksella 10 kwh + 0,0 litraa = 0 g pakoputkipäästöjä, kun taas se 15 km pidempi vastaava ajo vie 10 kwh + 1,5 litraa = 3525 g pakoputki-co2:ta eli 64 grammaa per km koko matkalle laskien. Lämmityslaite päälle pakkasella, niin numerot on taas jotain ihan muuta. Ja taas saadaan otsikoita.

Eli noita muuttujia ja syklejä tulee lopulta niin monta, että kukaan ei jaksa niitä testata eikä kukaan tuloksia lukea, kun ei ne sitten kuitenkaan vastaa omaa ajoa.

[aero]

Sitten noi testit pitäis tehdä vielä kylmänä, pienellä lämmityksellä, isolla lämmityksellä, esilämmityksellä, kovalla pakkasella, nollakelissä, syyskelissä....

Joo, kelivaihtelu tuo myös haasteensa ja joku selvennys siihenkin pitäisi tosiaan keksiä. Lisäksi joku houkutin sille, että kuinka kylmässä polttomoottoria lähdetään väkiste lämmityksen takia käynnistämään vai päästäiskö kuitenkin sähköllä. Yksinkertaisimmillaan ehkä mainittuna kylmin lämpötila, jossa mainitun testisyklin pääsee pelkällä sähköllä lämppäri päällä - tämä evästäisi myös sitä lämmityspuolta riippumatta siitä, poltetaanko vain lämpöä vai myös liikettä,

Ja nuo kilsamäärät toimisi kohtuu hyvin jos ollaan oikeasti hyvin lähellä sitä omaa kilsamäärää. Mutta esimerkiksi tuo kakkosykli menisi isolla osalla plugareita ilman lämmitystä kokonaan sähköllä, kun taas jos se päivittäinen reissu onkin 15 km pidempi, niin lukemat on ihan erit, koska ne lisäkilsat menee taas polttoaineella.

Siksi ne kilsamäärät on otsikoitu "jotenkin tähän malliin" - joskin ajattelemani speksi on kokonaisuutena vähintään 80km/lataus, kun luettelemiini latausmahdollisuuksiin ei ole listattu työlatausta, eli lie aika harvalla plugarilla pelkällä sähköllä suhattava.

Ajatustasolla siis kuitenkin hyvin pitkälti niin, että yksi sykli on vahvasti sähköpainotteinen, toinen siinä kinthalla ja kolmas polttomoottoripainotteinen ja ihan realistisina skenaarioina.

Eli noita muuttujia ja syklejä tulee lopulta niin monta, että kukaan ei jaksa niitä testata eikä kukaan tuloksia lukea, kun ei ne sitten kuitenkaan vastaa omaa ajoa.

Jos hakemalla hakee kaikki variaatiot, niin sitten pitäisi rakentaa simulaattori johon mallinnettaisiin kaikki autot ja jolla voisi kukin kokeilla sen oman arkiajonsa. Mutta nykyinen testi on ihan liian yksinkertainen ja siitä on todella hankala vetää johtopäätöksiä reaalimaailmaan. Edes vähän monipuolisempi valikoima suoritteita antaisi vähän perspektiiviä. Eikä niitä tartte kaikkia lukea (testata kylläkin) - kun jaksaa lukea ne määrittelyt, että mikä olisi lähempänä omaa tulosta, niin voi keskittyä sen määrittelyn tuloksiin.

[AZP]

Siinä on vielä sekin, että kun syklit määritellään, optimoivat valmistajat autot niiden mukaan. Ja taas se jonka profiili poikkeaa syklistä, voi mennä ihan muilla tuloksilla plugareilla voi pienikin poikkeama syklistä johtaa isoon poikkeamaan tuloksissa.

[aero]

Juuri siksi syklejä pitäisi olla useita ja riittävän erilaisia. Sehän on vaan kaikkien (paitsi energiamyyjien) etu, jos sykleistä voi vieläpä päätellä, että mikä auto on optimoitu lähimmäksi sitä omaa ajotapaa. Nykyisin kaikki optimoi yhdelle ja samalle testisyklille ja samalla tapaa siitä poiketen tulee isoja heittoja, mutta mistään ei ole virallisesti helppo päätellä millaisia heittoja.

[mike]

Vuosi 2020 taputeltu ja aika lyödä numerot tiskiin.

Joulukuu:

979 km
220,5 kWh
1,2 l bensaa

Ei vikoja.

Bensaa kulutti yksi "moottorin huoltokäyttö" ja kaksi kertaa kävi kylmän ilman takia. Molemmat pakkaskäynnit täysin turhaan kun lämpimästä tallista lähti käymään 5 km päässä asioilla. Ei todellakaan olisi ollut tarvetta ottaa lämpöä bensasta kun akku oli täynnä ja lämmityksen tarve muutenkin vähäinen.


Koko vuosi summailtuna:

13749 km
2488,8 kWh (kotilatausta)
18 l bensaa


Otin marraskuussa kokeeksi paikallisen liikenneaseman pesukadulle pesupassin. Tarkoitus oli kokeilla pysyykö auto puhtaana jos sen pesee usein. No ei pysynyt ainakaan tuolla Pesukunkku pesupassilla jonka peruspesuun kuuluu "esipesuaine, korkeapainepesu, laavavaahto, triplapehmoharjaus, vannepesu, vesihuuhtelu, huuhteluvaha, superkuivaus".

Vaikka Ampera oli vahattu hyvin syksyä varten, niin suolarapa tarttui pintaan niin tiukkaan ettei se tuolla peruspesulla lähtenyt oikeastaan mihinkään. Kuvassa on suoraan pesusta ajettu auto jonka oveen vähän testailin liuotinpesuaine Lensitiliä. Melko suolapaskaa tarttunut parin kuukauden pesuista huolimatta.

Täyttä rahan haaskausta ainakin tuo pesu.

[mike]

Vuosi 2020 taputeltu ja aika lyödä numerot tiskiin.

Joulukuu:

979 km
220,5 kWh
1,2 l bensaa

Ei vikoja.

Bensaa kulutti yksi "moottorin huoltokäyttö" ja kaksi kertaa kävi kylmän ilman takia. Molemmat pakkaskäynnit täysin turhaan kun lämpimästä tallista lähti käymään 5 km päässä asioilla. Ei todellakaan olisi ollut tarvetta ottaa lämpöä bensasta kun akku oli täynnä ja lämmityksen tarve muutenkin vähäinen.


Koko vuosi summailtuna:

13749 km
2488,8 kWh (kotilatausta)
18 l bensaa


Otin marraskuussa kokeeksi paikallisen liikenneaseman pesukadulle pesupassin. Tarkoitus oli kokeilla pysyykö auto puhtaana jos sen pesee usein. No ei pysynyt ainakaan tuolla Pesukunkku pesupassilla jonka peruspesuun kuuluu "esipesuaine, korkeapainepesu, laavavaahto, triplapehmoharjaus, vannepesu, vesihuuhtelu, huuhteluvaha, superkuivaus".

Vaikka Ampera oli vahattu hyvin syksyä varten, niin suolarapa tarttui pintaan niin tiukkaan ettei se tuolla peruspesulla lähtenyt oikeastaan mihinkään. Kuvassa on suoraan pesusta ajettu auto jonka oveen vähän testailin liuotinpesuaine Lensitiliä. Melko suolapaskaa tarttunut parin kuukauden pesuista huolimatta.

Täyttä rahan haaskausta ainakin tuo pesu.

https://1drv.ms/u/s!Av7twjXqwmgWjq1YP80 ... Q?e=bkGyyt

[mike]

Täyttä rahan haaskausta ainakin tuo pesu.

https://1drv.ms/u/s!Av7twjXqwmgWjq1YP80 ... Q?e=bkGyyt

Siis oven oikea puoli on putsailtu Lensitilillä ja vasen puoli on siinä kunnossa mihin se meni kahdessa kuukaudessa aktiivisesta konepesusta huolimatta.

[tetammi]

Siis onko kylki tuolleen puoliks vaan putsautunut?

[mike]

Pakkasista johtuvasta bensan poltosta huolimatta auton koko historian keskikulutuksen näyttö oli tipahtanut lukemaan 1,6 l / 100 km.

Korkeajännitepuolen takuuta nyt jäljellä 8 000 km tai reilut 10 kk. Näköjään tulee kilsat ensin täyteen, mutta kohtuu tarkasti "hyödynnettynä".

[Isolohko]

Mielenkiintoinen ketju käyttökokemuksista ja muusta pohdiskelusta. Mites Amperan kori ja korroosio?
Onko antanut aihetta toimenpiteisiin?

[mike]

Mielenkiintoinen ketju käyttökokemuksista ja muusta pohdiskelusta. Mites Amperan kori ja korroosio?
Onko antanut aihetta toimenpiteisiin?

Auton korissa ja alustassa ei ollut havaittavissa oikeastaan minkäänlaista korroosiota kun se tuli maahan. Nyt on selvästi nähtävissä parin talven suolauksien vaikutus pyöräntuennassa ja apurungossa. Itse korissa ei näy päällepäin vielä mitään. Keväällä on katsastus, niin pääsen paremmin tutkimaan alustan muutoksia.