Kauppalehti jälleen ansiokkaana...

[Teme100]

Niin, ja kun mekään emme identtisiä ole niin jalka on epätarkka mittanormaali.. Sensijaan kyllä metrin määritelmä on varsin pätevä. Kysehhän on siitä että saadaan pysyviä mittanormaaleita mittayksiköille, joten valonnopeuden avulla määritteleminen on varsin viisasta.

Alunperinhän metri määriteltiin puhtaasti laskennallisesti, eli se on yksi kymmenenesmiljoonasosa maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Tämä perustui oletukseen, että matka olisi tasan 10 000 kilometriä. Näinhän ei ole, sillä maapallo on litistynyt navoiltaan. Myöhemmin virhe korjattiin uusintamittausta jälkeen.

Valonnopeusmääriltä on peräisin vasta vuodelta 1960, kun alkuperäinen metrimitta on 1700-luvun lopusta.

Fysiikanluennoilla oli aikanaan pirullisia laskuja, kun piti laskea aiemman mittausnormin ja nykyisen normin välisiä erotuksia

Ja niistä vanhojen ja uusien normien eroista on tehty tietystikin suhdeluvut joskus silloin 1900-luvun puolessa välissä.

Toki, mutta ei se auta kun tehtävänannossa määrätään laskemaan tai todistamaan asia. Pelkällä lopputuloksella ei tee mitään, jos ei pysty osoittamaan miksi siihen päädyttiin.

[aero]

180cm on 1,8m - heittääkö joku ilman laskinta, paljonko on 6'3" jaloissa?

6 jalkaa ja 3 tuumaa, kuten itsekin ilmoitit.

"Jaloissa", ei "jaloissa ja tuumissa" tai "imperiaalisissa mitoissa". Jos desimaalit ovat mahdottomia niin annetaan helpotusvaihtoehdoksi "tuumissa" (siitä tosin ei saa kuin puolikkaan pisteen).

[MacTurbo]

Mimmiä päissään mukaellen 6,25'
Vaikka noita ei kyllä ilmoiteta yleensä desimaalilukuina, ne on imperialisteille liian vaikeita.

[-pete]

Kun tässä kerran päästiin mittayksiköiden vertailuun, niin lisätään tähän tämä klassikko. Kumpi teistä on helpompi tehtävä:

1) Hehtaarille sataa senttimetrin paksuinen vesikerros. Kuinka monta litraa vettä satoi?
2) Eekkerille sataa tuuman paksuinen vesikerros. Kuinka monta gallonaa vettä satoi?

[Azanovix]

Kun tässä kerran päästiin mittayksiköiden vertailuun, niin lisätään tähän tämä klassikko. Kumpi teistä on helpompi tehtävä:

1) Hehtaarille sataa senttimetrin paksuinen vesikerros. Kuinka monta litraa vettä satoi?
2) Eekkerille sataa tuuman paksuinen vesikerros. Kuinka monta gallonaa vettä satoi?

Tässähän ei varmasti ole mitään merkitystä sillä, kumpaa järjestelmää on tottunut käyttämään?

[AkiZZa]

Oliskohan otsikko syytä muuttaa muotoon SI vs ('') yms ?

[axp102]

1: 1m3, eli 1000 litraa
2: 627,3 gal (rippuen kumpaa mittayksikköä käytettiin, brittiläistä vai amerikkalaista)

Mä joudun vieläkin laskemaan sen päissään näin:

Jos kaadan litran itsesiliävää lattiatasoitetta neliön alueelle niin se nousee millin.
Neliö nousee sentin vasta kymmenellä litralla.
Hehtaarin plänttiä nostaessa Ardexin poikia kannattaa varoittaa etukäteen, sillä tasoitetta menee siis 10 litraa/neliö x 10 000 neliöö = 100 000 litraa

Siis mun mielestä vettä satoi 100 000 litraa.

[axp102]

Ja noi halvatun kallonat mä jätän niille paahtoleivänimeskelijöille.

[Risto]

Kun tässä kerran päästiin mittayksiköiden vertailuun, niin lisätään tähän tämä klassikko. Kumpi teistä on helpompi tehtävä:

1) Hehtaarille sataa senttimetrin paksuinen vesikerros. Kuinka monta litraa vettä satoi?
2) Eekkerille sataa tuuman paksuinen vesikerros. Kuinka monta gallonaa vettä satoi?

1: 1m3, eli 1000 litraa
2: 627,3 gal (rippuen kumpaa mittayksikköä käytettiin, brittiläistä vai amerikkalaista)

Mä joudun vieläkin laskemaan sen päissään näin:

Jos kaadan litran itsesiliävää lattiatasoitetta neliön alueelle niin se nousee millin.
Neliö nousee sentin vasta kymmenellä litralla.
Hehtaarin plänttiä nostaessa Ardexin poikia kannattaa varoittaa etukäteen, sillä tasoitetta menee siis 10 litraa/neliö x 10 000 neliöö = 100 000 litraa

Siis mun mielestä vettä satoi 100 000 litraa.

Näin ollen oikea vastaus on selvästi 2.

Itse aiheesta sen verran, että kyseisessä virtuaalikalankääreessä selvästi on joku kiinalaisautojen ystävä tekemässä autojuttuja, sillä esim. jutussa saksalaisista katsastustilastoista toimittaja oli jostakin repinyt vähävikaisten merkkien kärkijoukkoon Volvon, jota ei alkuperäisessä lehdistömateriaalissa mainita kuin kompaktiluokan kolmantena olevan C30-mallin verran, kun taas pikkuautoluokan voittanut ja kaikkein vähävikaisimman (Insignia) valmistaja Opel ei tuolle listalle mahdu.

[ristos]

Vaikuttaa, että tuon täällä paljon parjatun GeeÄmmän tuotteiden laatu on selkeästi parantunut. Pitää varmaan keksiä uusi kohde kaikille koville teksteille?
Vai olisiko tuo syy GM:n tuotteiden laadun paranemiseen se, että Saab ei enää kuulu GM:N tuotantolistalle. Onneksi Saabilla on vielä tää sekoitetuontanto olemassa hetken. No, tää viimeinen kappale oli vitsi!

[Pekka Valtanen]

Vaikuttaa, että tuon täällä paljon parjatun GeeÄmmän tuotteiden laatu on selkeästi parantunut.

Ainakin Opelin laatu on parantunut. Kymmenisen vuotta sitten he kilpailuttivat alihankkijoitaan pelkällä hinnalla. Ja kun aina ostetaan halvinta niin senhän tietää mitä saa. Onneksi Opelilla ryhtyivät vaatimaan enemmän osien laadulta, mikä sitten on näkynyt parantuneina autoina.

[wesku]

Vaikuttaa, että tuon täällä paljon parjatun GeeÄmmän tuotteiden laatu on selkeästi parantunut.

Ainakin Opelin laatu on parantunut. Kymmenisen vuotta sitten he kilpailuttivat alihankkijoitaan pelkällä hinnalla. Ja kun aina ostetaan halvinta niin senhän tietää mitä saa. Onneksi Opelilla ryhtyivät vaatimaan enemmän osien laadulta, mikä sitten on näkynyt parantuneina autoina.

Olikohan samat ostajat hankkimassa Saabeihinkin tapapainoketjun osia ja vesiletkuja noin 15 vuotta sitten ?