Hirvikolarit

[Ristom]

Eihän Mersun automaattijarrutus ainakaan osaa tunnistaa pysähtynyttä autoa riittävän ajoissa välttääkseen kolarin (vaikka mainostavat). Pitäisi löytyä nettivideokin aiheesta.

Mitä hirvikolareihin tulee, niin ei ne suurlujuusteräkset näissä 2000-luvun autoissa ihan pelkkää uskonvahviketta ole. Ja tähtiä ei taida ropista, ellei matkustamo pysy kasassa nokkakolarissa.

[ristos]

Tuli vaan mieleen, mitenkähän nämä nyt yleistyneet lasikatot toimivat, kun hirvi tärähtää?

[Fakiiri]

[quote]Toisaalta A-pilareilla on kohtalaisen merkittävä rooli ohjaamon kasassa pysymisessä nokkakolareissa, joten vaikea uskoa että ne uusissa autoissak kovin lakritsia ovat. Näkeehän sen jo pilarien paksuudesta uusissa autoissa vs. 80-luvun Saabit.[quote]

No, ei se aineen vahvuuskaan aina kaikkea kerro, teräksissä/suurlujuusteräksissäkin on tapahtunut vuosiensaatossa jonkin asteista kehitystä. Jos on 100x100 palkki silumiinia niin ei se paljon auta...
Toki tuossahan se kehitys on mennyt oikeaan suuntaan kun paksuus on lisääntynyt ja materiaalit parantuneet. Toki kaikkia autonvalmistajat eivät tietenkään käytä samoja teräksiä. Muistaakseni ainakin mersulla ja bimmerillä oli joku aika sitten käytössään peräti suomalaista erikoisterästä...

[Mr_Who]

Meinas sattuu omalle kohalle reilu viikko sitte. Ois enempi koskenu ku olin pärrällä liikkeellä puol yhentoista aikkaa illalla... sieltä se oikkeelta puole hyökkäs. Väistin vasemmalle kaistalle heti, mutta kyllä väisti hiänki (onneks) ja juoks hetke aikaa tien suuntasesti pientareella ja hävis sitte takasi mehtään. Kommee sarvipiä oli.

[oju]

Näin joitain vuosia sitten omakohtaisesti kun edellä ajava Xsara Picasso-lasipallo posautti hirveen 80 km/h. Etulasi pysyi liimauksissaan ja A-pilari otti iskun hyvin vastaan. Hirvi kuoli.
Olen täysin vakuuttunut että EuroNCAP-testit ovat parantaneet autojen turvallisuutta myös hirvien osalta, välillisesti toki, mutta silti.

Nykyautoista ei välttämättä näe ulos mutta matkustajia suojaava kehikko on oikeasti kestävä. Se ei ole old-school Saabisteilta pois, vaan pelkästään hyvä asia.

[Rattivaihde]

Nykyautoista ei välttämättä näe ulos mutta matkustajia suojaava kehikko on oikeasti kestävä. Se ei ole old-school Saabisteilta pois, vaan pelkästään hyvä asia.

Se suojaava kehikko yhdessä muiden turvavarusteiden kanssa myös vetää uusien autojen massaa reilusti ylöspäin, ja se puolestaan on kaikkea muuta kuin hyvä asia vanhalla kevyellä autolla ajavan näkökulmasta... Olkoonkin että uusimmat mallit ovat ruvenneet vaihteeksi kevenemään huomattavasti, mikä on toki hyvä.

[vmt]

Se suojaava kehikko yhdessä muiden turvavarusteiden kanssa myös vetää uusien autojen massaa reilusti ylöspäin, ja se puolestaan on kaikkea muuta kuin hyvä asia vanhalla kevyellä autolla ajavan näkökulmasta...

Mikä siinä niin kurjaa on? Ja en mä kyllä näkisi, että satkukaan on oman aikansa kilpailijoihin verrattuna varsinaisesti kevyt auto.

[oju]

Mikä siinä niin kurjaa on?

Se, ettei itsellä ole teiden painavinta autoa, jolla murskata muita tarvittaessa.
Jos vastapuolen deformaatioalue jatkuu takapuskuriin on hidastuvuus törmäyksessä paljon miellyttävämpi kuin jos vastapuolta suojaa kova kehikko.

Vanhalla autolla ajava on aina alakynnessä mutta kehityksen etu näkyy onnettomuustilastoista vaikka autojen keski-ikä pysyy korkeana vuodesta toiseen.
https://www.tilastokeskus.fi/til/ton/20 ... 01_fi.html
Onhan noissa toki muutakin takana mutta olihan se yllättävää väläyttää nopeuksien nostoa vaikka tiestö on huonoimmassa kunnossa pitkään aikaan.

[oju]

Se suojaava kehikko yhdessä muiden turvavarusteiden kanssa myös vetää uusien autojen massaa reilusti ylöspäin, ja se puolestaan on kaikkea muuta kuin hyvä asia vanhalla kevyellä autolla ajavan näkökulmasta...

Sinänsä voitaisiin keskustella siitä onko autojen painon kehitys täysin perusteltua; passiivisen turvallisuuden korostamien on huonontanut näkyvyyttä ulos sen lisäksi että kulutusta ei ole saatu niin alas kuin tekninen kehitys olisi sallinut. Onnettomuuden uhrit ovat nykyjään, lehtitietojen mukaan, tunnin kauemmin autossa loukossa kun autojen sahaaminen paloiksi on vaikeutunut.

Äänieristys on myös lisännyt autojen painoa mutta toisaalta leveät renkaat ovat senkin edistyksen nollanneet. Toki painavat autot vaativat kantavat renkaat.

[eegas]

Kuinkahan 15 vuoden päästä, kun auto on ruostunut, tänä päivänä käytetään suurlujuusteräksiä (esim. booriteräs), jotka on paljon ohuempaa materiaalia, ruostuu kuitenkin samalla tavalla kuin vanhemmat koriteräkset. Lisäksi booriterästä huonompi hitsata vanhoilla menetelmillä, siihen muodostuu ns. sinihaurausalue n.200 asteen lämpötilassa (ainakaan ei suositella tuota päästölämpötilaksi), jossain kohtaa tuo on kuitenkin hitsauksen jäljiltä, niin se ei täytä enää alkuperäistä lujuutta.

[Cona]

Kuinkahan 15 vuoden päästä, kun auto on ruostunut, tänä päivänä käytetään suurlujuusteräksiä (esim. booriteräs), jotka on paljon ohuempaa materiaalia, ruostuu kuitenkin samalla tavalla kuin vanhemmat koriteräkset. Lisäksi booriterästä huonompi hitsata vanhoilla menetelmillä, siihen muodostuu ns. sinihaurausalue n.200 asteen lämpötilassa (ainakaan ei suositella tuota päästölämpötilaksi), jossain kohtaa tuo on kuitenkin hitsauksen jäljiltä, niin se ei täytä enää alkuperäistä lujuutta.

Suurlujien terästen ruostumisesta ei liene vielä riittävästi kokemuksia Suomen olosuhteissa. Toisaalta uudet liitostekniikat ovat tuoneet auton koreihin niittiliitoksia, erilaisia koriliimoja, alumiinirakenteita jne, jotka toisaalta eivät ruostune ihan niin herkästi, kuin perinteiset hitsaussaumat.

Suurlujaa, booriterästä, magnesiumia jne. koskevat ihan eri korjausohjeet kuin vanhoja korirakenteita. Jos esim. runkoaisan korjaus tehdään korjausohjeen mukaan ei normi-kansalaisella ole käytännössä enää mahdollisuuksia tehdä korjausta siten kuin valmistajan korjausohje edellyttäisi. Suomessa asiaa valvottaneen katsastus- yms. viranomaisten toimesta kohtuullisesti, mutta esim. Itä-Euroopassa korjattaneen kolaroituja autoja hyvinkin puutteellisin menetelmin. Näitä autoja Suomalaiset sitten tuovat Baltiasta Suomeen.