Myllytys

[G-mies]

Vanhaa kaivelen, mutta tuli käytettyä oma vanhus myllytyksessä. Muuten hyvä, mutta onnistuivat menemään läpi maalipinnasta vasemmalta antennin jälkeen n. 5 cm matkalta. Jälkeä oli yritetty korjata sprayllä, mutta loppujen lopuksi omistaja sanoi, että aja perässä tuonne maalaamoon, niin kaveri laittaa kuntoon ja lähettää laskun heille. No, mentiin sinne ja hinta-arvioksi tuli 100€ pienen alueen maalaamisesta. Elikkä alue on kylkipokkauksesta ylöspäin vasen takakulma takaa siihen ilmanulostuloaukkoon saakka. Tiedä onko sitten kallista vai ei, pääasia oli, että ei tarvitse itse maksaa. Toki autossa on muutama muukin paikka,jotka tarvitsisivat maalausta, mutta ensin pitäis tehdä vähän peltitöitä. Ovien saumat alkaa pullistella parista paikkaa siihen malliin, että toisessa on jo tullut läpi ja toinen on viittä vaille.

Eikun sopivaa pajaa etsimään.

Matti

[markjuh]

Vähän off-topic, mutta tästä se ajatus lähti

Eli ajattelin kokeilla Auto Glymin Paint Renovatorilla käsitellä koko auto. Automaaleja myyvässä liikkeessä asiaa tiedustelin. Sanoivat, että käsin taitaa olla aika kova homma käsitellä koko auto?

Onko kenelläkään kokemuksia epäkeskohiomakoneen käytöstä ko. duunissa. Näyttäisi käyttöohjeessa lukevan 4500rpm (siis koneessa) Onko tämä käytännössä likaa, kun liikkeessä sanoivat kiillotuskoneen pyörivän n. 1000rpm.

Kannattaako siis yrityksestä luopua heti kättelyssä? Kohde on og900 -89, valkoinen.

Lähinnä ajattelin ko. käsittelyä tulevan paikkamaalaus projektin yhteydessä, niin samalla voisi kiillottaa saappaan uuteen uskoon.

Samaan voisi tuupata kysymyksen, epä-esko-kone+vahaus? Lienee liioittelua....Onko kokemuksia? Palaako vaha kiinni peltiin?

Vinkkejä odotellessa,

Marko

[Jukka T]

Kova ja kova.
Jos on käännelly vaan tehostettua ohjausta ja sitäkin kaksin käsin, niin voi olla.
Itse kun pidän kuupan ohjausta kevyenä, kävin mainitun ajokin maalipinnan kesällä kolmeen kertaan läpi hiomatahnalla ja neljäs kerta puhdistavalla vahalla ja jos aika olisi riittänyt, niin olisin vielä vetänyt toisen kerroksen vahaa, mutta kun aamulla piti lähteä aikaisin reisuun, niin lopetin jo kahdelta yöllä
Ainoa mikä vähän rasittu, oli oikean käden etusormi...
Tietty koneella saa maalipinnan puhki jo kertayrityksellä jos sikseen tulee, käsipelillä pitää hinkata pidempään

[Jukka T]

Itseäni arveluttaa tuon maalipinnan kesto?

Onko näin, että myllytyksen jälkeen ei enää mennä automaattipesuun, koska siellä käytetään liuottimia?

Wanha juttu, mutta pitää kommentoida.

Myllytys ohentaa maalipintaa, koska myllytyksessä maalipinnasta poistetaan hapettunut pinta. Jäljelle jää hapettumaton eli ehjä osa maalipinnasta. Automaattipesu kuluttaa yhtä paljon maalipintaa täysin riippumatta siitä, onko pesuohjelma vaahto-, luotin- vai joku muu.

Kuluminen on harjattomissa pesuissa kemiallista (pesuaine tunkeutuu maalipinnan huokosiin ja nopeuttaa hapettumista) ja harjallisissa sen lisäksi myös mekaanista. Kummallakaan ei ole yksityiskäytössä mitään käytännön merkitystä maalipinnan kestolle. Ammattikäytössä olevia autoja pestään liki päivittäin harjakoneilla ja niissä kulumajäljet tulevat näkymiin vasta liki kymmenen vuoden iässä. Kolmevuotiaasta taksista ei maalipinnasta tiedä, onko se pesty päivittäin koneessa vai harvakseltaan käsin. Tästä voi laskea, kuinka kauan kestää, että esim. keskimäärin joka toinen viikko pesemällä pääsisi samaan kulumiseen, joka siis ei vielä silmällä erotu.

Toinen juttu vielä automaatti pesuista. Niissä nykyään käytettävä liuotin ei ole mitään entisaikojen petroolia, mikä kyllä vei entisaikojen vahat kerralla. Liuottimet ovat paitsi ympäristöystävällisiä, myös räätälöityjä. Niiden tehtävä on irroittaa vain tietynlainen lika, kesällä hyönteiset, jarrupöly yms. ja talvella nastojen tiestä irroittama piki (suolahan on vesiliukoista, joten sen poistamiseen ei tarvi liuotinta). Kesä- ja talviliuotin ovat siis eri aineita. Talviliuotin kuluttaa perinteistä vahaa enemmän ja kesäliuotin taas vahaamatonta maalipintaa enemmän. Hyvin ja nykyaikaisella vahalla käsin vahattua maalipintaa ei kumpikaan kuluta. Takavuosina TM:n testissä Korrekin TFX:n paras kiilto (suoja) oli viiden liuotinpesun jälkeen. Toki huonoin perinteinen vaha oli jo siinä vaiheessa menettänyt merkittävän osan vaikutuksestaan.

Jos joku liike tekee myllytyksen ilman vahausta, niin toki silloin on hyvä välttää auton pesemistä saippualla, astianpesuaineella tai kesäliuottimella, ennen kunnollisella vahalla tehtävää käsinvahausta. Mikään autonhoitoyritys kuitenkaan tuskin tekee myllytystä vahaamatta syntynyttä kiiltävää pintaa, ellei jostain syystä erityiseti niin ole sovittu.

Yhteenvetona siis: maalipinnan kestävyyden kannalta oleellista on vahata se käsin usein. Käytetyllä pesumenetelmällä on vähemmän vaikutusta. Pesemätön maalipinta kuluu eniten. Ainakin talvella.

[SSAero]

Itseäni arveluttaa tuon maalipinnan kesto?

Onko näin, että myllytyksen jälkeen ei enää mennä automaattipesuun, koska siellä käytetään liuottimia?

Wanha juttu, mutta pitää kommentoida.

Myllytys ohentaa maalipintaa, koska myllytyksessä maalipinnasta poistetaan hapettunut pinta. Jäljelle jää hapettumaton eli ehjä osa maalipinnasta. Automaattipesu kuluttaa yhtä paljon maalipintaa täysin riippumatta siitä, onko pesuohjelma vaahto-, luotin- vai joku muu.

Kuluminen on harjattomissa pesuissa kemiallista (pesuaine tunkeutuu maalipinnan huokosiin ja nopeuttaa hapettumista) ja harjallisissa sen lisäksi myös mekaanista. Kummallakaan ei ole yksityiskäytössä mitään käytännön merkitystä maalipinnan kestolle. Ammattikäytössä olevia autoja pestään liki päivittäin harjakoneilla ja niissä kulumajäljet tulevat näkymiin vasta liki kymmenen vuoden iässä. Kolmevuotiaasta taksista ei maalipinnasta tiedä, onko se pesty päivittäin koneessa vai harvakseltaan käsin. Tästä voi laskea, kuinka kauan kestää, että esim. keskimäärin joka toinen viikko pesemällä pääsisi samaan kulumiseen, joka siis ei vielä silmällä erotu.

Toinen juttu vielä automaatti pesuista. Niissä nykyään käytettävä liuotin ei ole mitään entisaikojen petroolia, mikä kyllä vei entisaikojen vahat kerralla. Liuottimet ovat paitsi ympäristöystävällisiä, myös räätälöityjä. Niiden tehtävä on irroittaa vain tietynlainen lika, kesällä hyönteiset, jarrupöly yms. ja talvella nastojen tiestä irroittama piki (suolahan on vesiliukoista, joten sen poistamiseen ei tarvi liuotinta). Kesä- ja talviliuotin ovat siis eri aineita. Talviliuotin kuluttaa perinteistä vahaa enemmän ja kesäliuotin taas vahaamatonta maalipintaa enemmän. Hyvin ja nykyaikaisella vahalla käsin vahattua maalipintaa ei kumpikaan kuluta. Takavuosina TM:n testissä Korrekin TFX:n paras kiilto (suoja) oli viiden liuotinpesun jälkeen. Toki huonoin perinteinen vaha oli jo siinä vaiheessa menettänyt merkittävän osan vaikutuksestaan.

Jos joku liike tekee myllytyksen ilman vahausta, niin toki silloin on hyvä välttää auton pesemistä saippualla, astianpesuaineella tai kesäliuottimella, ennen kunnollisella vahalla tehtävää käsinvahausta. Mikään autonhoitoyritys kuitenkaan tuskin tekee myllytystä vahaamatta syntynyttä kiiltävää pintaa, ellei jostain syystä erityiseti niin ole sovittu.

Yhteenvetona siis: maalipinnan kestävyyden kannalta oleellista on vahata se käsin usein. Käytetyllä pesumenetelmällä on vähemmän vaikutusta. Pesemätön maalipinta kuluu eniten. Ainakin talvella.

Melko perusteellista tekstiä. Tiedätkö mitä on ja miten kestää (ml. pesut, vaahdot ja liuottimet) nämä ns. koneella "hiottavat" kovavahat, joiden laitot n. 75 - 120 € kerta.

SSAero

[Jukka T]

Ihan tarkalleen en tiedä. Kyseessä on kuitenkin aine, joka toiminnaltaan on kuin vaha, mutta kestoltaan eli materiaaliltaan jotain aivan muuta. Kun tuollainen kova vaha menee huonoon kuntoon (mitä se väistämättä joskus tekee) onkin itku ja hammasten kiristys edessä, jos pintaa haluaa kunnostaa kotikonstein. Onhan toki uusintakäsittely oikeilla aineilla mahdollinen ja maksullinen ja se taas kestää vähintään saman, kuin alkuperäinen käsittely, mitä kotikonstein tehty kiillotus taas ei.

Nämä kiiltokäsittelyt, kuten nykyaikaiset vesiohenteiset automaalitkin ovat näin vanhanaikaiselle autoharrastajalle jotain alkemian ja ydinfysiikan välimailta olevia asioita. Joskus wanha consti on parempi coin pussilinen uusia, wan ei aina ja välttämäti. Juttu on vaan siinä, että koskaan ei kokeilematta etukäteen tiedä.