Ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, etteikö Teslan akku pysyisi oikein käytettynä hyvässä kunnossa vähintään tuota 300 tkm ja 15 vuotta. Nykyaikaisen litiumakun voi olettaa pitävän 80 % kapasiteetistaan 2000 lataussyklillä, eli tyhjästä täyteen -latauksella. Esim. 85 kwh akulla ja keskikulutuksella 25 kwh/100 km tulisi täyteen 680 tkm kohdalla. Vaikka käyttötavoista (mm. ladataan aina puolikkaasta täyteen, joka rasittaa akkua enemmän kuin tyhjästä puolikkaaseen) ja olosuhteista (äärimmäinen kylmä tai kuuma) johtuen akun syklikestävyys putoaisi puoleen, oltaisiin silti 340 tkm:ssa.
Tässäkään kohtaa akkua ei ole pakko vaihtaa, vaan autolla pääsee kulkemaan latauksella 20 % vähemmän kuin uutena. Akun kunto ei vaikuta esim. katsastukseen toisin kuin väljäksi kulunut kone, joten kukaan ulkopuolinenkaan ei tule vaatimaan että akku pitää vaihtaa jos autolla haluaa ajaa. 340 tkm tulee suomalaisella keskivertosutoilijalla täyteen 20 vuodessa, ja sen ikäinen ja noilla kilsoilla oleva auto on joka tapauksessa rahallisesti lähes arvoton, oli se sitten poltto- tai sähkömoottorilla varustettu. Sen puolesta pähkäily moottorin tai akun vaihdosta elinkaaren päässä on isoakkuisissa sähköautoissa mielestäni melko triviaalia.
Lataushybrideillä ja pieniakkuisilla sähköautoilla syklejä kertyy paljon nopeammin, joten ne ovat kovemmassa rasituksessa ajan ja kilsojen mukana. Omassa töpselikärsässäni on auton järjestelmän mukaan takana 1253 sykliä 131 tkm ja kuuden vuoden kohdalla, ja akun kapasiteetista on jäljellä 85 %. Ihan ei välttämättä päästä siis 2000 sykliin/80 %:iin, mutta Teslalla olisi noilla sykleillä siis ajettu jo luokkaa 400 tkm.
Akun kulumista suurempi potentiaalinen ongelma on yksinkertaisesti sen hajoaminen ennen aikojaan. Tätä pelkoa valmistajat kompensoivat sitten pitkillä akkutakuilla. En tiedä että yhdessäkään sähköautossa tai hybridissä olisi markkinoille päässyt merkittävää sarjavikaa akuissa, eli tekniikka on kohtalaisen luotettavaa. Yksittäisiä totaalihajoamisia sattuu kaikelle tekniikalle, uudelle ja vanhalle.
Mitä tulee sähköautoilun kustannuksiin, niin veropaineet on aika selvät. Toisaalta kun samaan aikaan ilmastotavoitepaineet on vähintään yhtä selvät, voi olettaa että sähköautoilun kallistuessa verojen vuoksi kallistuu polttomoottoriautoilu suhteessa vähintään saman verran. Turha unelmoida siitä että liikennesähköä alettaisiin verottaa raskaasti mutta liikennepolttoaineiden verotus ei kiristyisi, tai että tietullit olisivat muinaisautoille edullisemmat kuin sähköautoille.
Sähkön markkinahintaan voi tulevilla investointitarpeilla olla joko korottava tai jopa alentava vaikutus. Suomessakin on uumoiltu että Eurajokisen järkkykalliin ikuisuusprojektin valmistuminen tulee laskemaan sähkön markkinahintaa, kun kapasiteettia tulee markkinoille niin paljon. Tuuli- ja aurinkovoimassa muuttuvat kulut on noin nolla, joten koko sähkön hinta menee kuolettamaan investointia. Jos mietitään historiaa, niin viimeisen sadan vuoden aikana on investoitu aika isosti ja kalliisti sähkökapasiteettiin, ja sähkön hinta on nyt mikä se on. Miksi tulevien vuosien investoinnit olisivat niin paljon kalliimpia kuin menneiden, että sillä olisi erityisen merkittävä vaikutus sähkön hintaan?
Ja toisaalta vaikka sähkön kokonaishinta nousisi 50 %, niin edelleen sähköllä ajaminen maksaisi kolmesta neljään euroa per 100 km. Nousuvaraa verrattuna polttonesteisiin siis riittää.
Ristosille vielä: näin pääasiassa sähköllä ajavana välillä kauhistuttaa miten tavan pulliaisella on varaa maksaa polttoainelaskuja
