Kaide kirjoitti:siiseli kirjoitti:Nyt kun toi puulaaki meinaa ruveta perimään noita vanhoja "saataviaan", voisi olla hyvä paikka väsätä joku ryhmä kanne tms. ja hommata kimpassa kunnon asianajaja hoitamaan noita. Tuossa ennakko tapauksessa kaveri oli käsittääkseni tunnustanut pysäköineensä väärin.
Luin tuon päätöksen:
Ei , vaan kiisti kuljettaneensa ajoneuvoa ja jo käräjäoikeus katsoi että voidaan olettaa kuljettajan olevan ajoneuvon haltija ellei muuta osoiteta. Tähän asiaan eivät enää muuta isuimet ottaneet kantaa vaan hyväksyivät tuolta osin käräjäoikeuden tulkinnan. Tämä on se huolestuttavin asia ko.päätöksessä. Poliisikin sai vasta vähän aikaa siten oikeuden lähettää kameravalvonnasta tulleet rikesakot haltijalle/omistajalle. Silloinkin on kuva olemassa josta voidaan todistetta kaivaa jos kiistämistä tapahtuu. Nyt parkkifirmalle on annettu poliisiakin paremmat oikeudet , koska mitään kuvaakaan ei tarvita vaan voidaan olettaa asioita ja todistustaakka näemmä on todellakin sillä joka kiistää.
Ei se ihan niin automaattista ole että tämän perusteella voitaisiin olettaa kuljettajan olevan ajoneuvon haltija ellei muuta osoiteta. Kyseessä on vain tähän tiettyyn tapaukseen liittynyt näyttö jossa oli mukana myös jotain sähköposteja, internetkeskusteluja ym., ainakaan hovioikeus ei perustele asiaa todennäköisyydellä. Käräjäoikeuden perustelu on kyllä ihan käänteisen todistustaakan mukainen
KKO:
3. Korkein oikeus katsoo alempien oikeuksien mainitsemilla perusteilla selvitetyksi, että Mika S on kanteessa tarkoitettuina ajankohtina toiminut kyseessä olevan henkilöauton kuljettajana.
HO:
Esitetystä näytöstä ilmeni, että vielä sen jälkeen kun Mika S oli ensimmäisen kerran reklamoinut saamastaan maksumuistutuksesta hänen hallinnassaan oleva auto oli ollut neljä kertaa pysäköitynä samaan paikkaan seurauksin, että pysäköinnistä oli kirjoitettu valvontamaksu.
Ensimmäisessä sähköpostissaan yhtiölle Mika S oli kiistänyt sopimussuhteen olemassaolon, mutta ei sen sijaan auton kuljettamista. Valvontamaksujen antoaikana syksyllä 2006 Mika S oli myöntämänsä mukaan osallistunut internetkeskusteluun, jossa oli ohjeistettu ajamisen kiistämiseen. Johtopäätöksenä näytöstä hovioikeus totesi, että Mika S:n väite siitä, että hän ei tiennyt kuka hänen hallinnassaan olevaa autoa oli toistuvasti kuljettanut ja pysäköinyt kanteessa tarkoitetulla tavalla, oli epäuskottava.
KO:
Pysäköinnit olivat tapahtuneet noin kolmen kuukauden aikana. Mika S oli 23.10.2006 alkaen maksumuistutuksen saatuaan käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa ParkComin kanssa. Sen jälkeen auto oli ollut vielä neljä kertaa samalla alueella ehtojen vastaisesti pysäköitynä. Koska Mika S oli muutoinkin ollut hyvin aktiivinen asiassa, käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että hän ei miltään osin muistaisi, kuka hänen hallinnassaan olevaa autoa olisi ajanut.
Todistelua arvioitaessa voitiin soveltaa vapaan todistusten harkinnan periaatetta ja ottaa huomioon kokemussääntö, jonka mukaan ajoneuvon omistaja tai haltija kuljetti yleensä autoaan itse tai ainakin tiesi, kenen käytössä se oli. Käräjäoikeus katsoi ParkComin näyttäneen toteen, että Mika S oli toiminut hallinnassaan olleen ajoneuvon kuljettajana, kun se oli ollut pysäköitynä yhtiön esittämin tavoin.