Ajatuksia autoilun arjesta ja muustakin

[AZP]

Taitaa Turussa olla vähän turhan ruusuinen kuva vielä siitä, milloin se vapautus koittaa, kun adhoc kokemuksella asettelee kurahousuissa tempovaa jälkikasvua takapenkille

Kaikki juridinen vastuu päättyy viimeistään 18-vuotispäivänä, joten jos jälkikasvu ei siinäkään vaiheessa suostu istumaan kiltisti takapenkillä kurahousuissa, niin sen voi jättää tienposkeen

[tetammi]

Tosi et enempi jännittää mitä vanhemmaksi muksut tulevat, eikä tosiaan helpota heti 18V.

Muutama vielä kotona mutta lasten lasten tuloo ei tarvii enää jännittää, huomenna tulee kylään

Onnee täysikäiselle ja osanotto kortin odotuksesta

[IC1970]

Nythän tässä pitää tosiaan "nauttia", kun on tämä välivaihe. Pojat on täysi-ikäisiä ja suht terveitä päästään, eikä ole, kop kop, ainakaan vielä lapsenlapsia näköpiirissä. Sitten kun alkaa se vaihe, niin pitää kustomoitua isoisän rooliin ja hoitaa taas pikkukakaroita. Kauan tämä jatkukoon, ei kyllä kiinnosta ajatus jälkikasvun sinappitykeistä vierailulla

[petrisa]

Joka tuollaisen Mersun ostaa, niin ihan turha miettiä mitään kulutuksia tai muutakaan säästämiseen liittyvää. Niihin on ihan eri pelit... Sillä ei paskan verran merkitystä, meneekö sähköllä 10 vai 50 km Ihan peanuts-kamaa, sano. Möhköt kuluttaa, sähkön loputtua se on vaan bensa-auto, kun siinä se mörkömoottorikin on.

Eipä ole Mörkö moottori tuossa GLA SUV hybridissä. Bensiini moottori on vain 1.3 litrainen

Varmaan kaverilla joka vaihtaa autoa 2 vuoden välein on juuri ollut tavoitteena saada auto (lue Mersu) mahdollisimman vähillä autoveroilla ja myös vuosittaisilla pienillä päästöjen mukaan menevillä ajoneuvoveroilla sekä ilman käyttövoimaveroa. Nuohan tuolla toteutuu hyvin Mersuksi. Parin vuoden suuremmat polttoaine kuittautuu niillä.
Itse jos olisin uutta autoa ollut ostamassa olisin varmaan ostanut kaasuauton. Uusia autoja vain bensa/kaasuhybridinä ei kovin montaa mallia ja merkkiä ole tarjolla....Skoda Octavia ....hmmm...

[AZP]

Kyllä siitä Mersusta käyttövoimaveroa joutuu maksamaan jos siinä on töpseli.

[petrisa]

Kyllä siitä Mersusta käyttövoimaveroa joutuu maksamaan jos siinä on töpseli.

Joutuu joutuu, mutta ei sitä "dieselveroa", kun on bensamoottorilla.
Vertailussani tarkoitin SUV Mersuja eri vaihtoehdoilla.
Eikö se dieselvero nyt mene aina, vaikka on diesel/sähkö plug in hybridi?
Toisin sanoen bensa ladattavasta menee käyttövoima (sähkö) vero, mutta diesel ladattavasta menee tämän päälle vielä toinen käyttövoimavero dieselistä, vai olenko ymmärtänyt väärin.

Ps.
Eli vielä selvennykseksi AZP:llekin.
Työkaveri on siis laskeskellut auton ostohintaa ja kuluja sekä jälleenmyyntiarvo (oletettavati) 2 vuoden perioodilla.
Tullut siihen tulokeen, että ostohinnassa näkyy tuo sähkö ja sitä kautta pienempi vero -> edullisempi ostohinta.
Tämän lisäksi sähkö alentaa CO päästöjä, joten vuotuinen autovero alhaisempi. Tämän päälle ei tule käyttövoimaveroa dieselistä vaan ainoastaan sähköstä, joka olisi tullut diesel hybridiinkin.
Vertailussa on tietenkin ollut mukana myös pelkät bensa (kuka nyt bensa Mersua ostaa ) ja diesel.
Lopputuloksena kai ko. valinta: bensa/hybridi, on tullut parhaimmaksi.

[AZP]

Kyllä, käyttövoimaveroa maksetaan kaikista autoista joihin voi tankata tai ladata muutakin polttoainetta tai energiaa kuin bensaa tai korkeaseosetanolia. Dieselplugarissa vero on alhaisempi kuin perusdieselissä, eli sellaisessa ei sentään joudu sähkön ja dieselin veroja ynnäämään yhteen.

Käytön ja omistamisen edullisuuteen vaikuttaa hirveän moni tekijä, mutta yleisesti sanoisin että yllättävän paljon joutuu useassa tapauksessa ajamaan että bensaplugari muuttuu kalliimmaksi käytössä kuin vastaava dieseli, jos vain pystyy edes kotipihassa kerran päivässä akun lataamaan täyteen normaalilla kotitaloussähkön hinnalla.

Vaikka tuntuisi että vaikkapa 30 km sähköllä säännöllisestä 100 km päiväsuoritteesta on olematon määrä, niin sillä on lopulta aika merkittävä vaikutus polttoainekustannuksiin. Ja vuoden periodilla katsottuva iso kuva ei käänny siitäkään jos talvikuukausina sähkömatka jää säännönmukaisesti lyhyemmäksi.

Lisäksi kun dieseli lähtee isomman vuosiveronsa takia takamatkalta kuluissa niin sillä on paljon kirittävää energiakuluissa. Arvonalenemallekin voi tässä markkinassa odottaa edullisempaa toteumaa töpseliselle autolle kuin tavan dieselille, mutta mikään ei tulevaisuuden suhteen ole tietenkään varmaa.

Sitten on toki vielä auton ominaisuudet ja hinnasto. Varustelistaa nyt tutkimatta GLA-plugarin hinnalla saa suunnilleen vastaavantehoisen GLA-dieselin, mutta sepä onkin neliveto, kun plugari on etuveto. Etuvetoinen dieseli on merkittävästi halvempi ostos, mutta on sitten voimaakin vähemmän. Arvostaako tai tarvitseeko sitten nelivetoa, tehoa vai sähköajon tuomia ominaisuuksia, on ihan henkilökohtainen makuasia.

Ja lopuksi todettava että helposti ne kustannuserot näiden välillä on sitten satasen tai pari vuodessa. Jos ostaa uuden 45k€ Mersun, vaihtaa kahden vuoden välein ja ajaa 200 km päivittäin töihin ja takaisin, niin kustannuserot jää prosentuaalisesti marginaalisiksi, kallistahan se on joka tapauksessa

Tosin kuten joku jo totesi, jos se vain muihin ajelutarpeisiin sopii, niin tuollaiseen päivittäiseem 100+100 km työmatkaan nykyaikainen sähköauto olis nappivalinta ja aika edullinen ajaa, ja GLA-plugarin hinnalla alkaa jo sellaisia saamaankin.

[IC1970]

Selvennän, että tarkoitin mörkömoottorilla ihan vaan polttomoottoria, kuutiotilavuudesta viis Turhaa painolastia. Semmonen. Pörisijä. Paitsi Accordeissa ja Saabeissa. Niissä saa ja pitää olla vähän mörköä.

[petrisa]

Tuollainen löytyi Veronmaksajien nettisuvulta:

Käyttövoimavero
Ajoneuvolle (henkilö-, paketti- ja kuorma-auto), jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä, määrätään käyttövoimaveroa. Käyttövoimaveron määrä ei perustu päästöihin.

Henkilöautojen käyttövoimaveron määrä vaihtelee käyttövoiman perusteella seuraavasti:

Käyttövoima Snt/pv/100 kg
Diesel 5,5
Sähkö 1,5
Sähkö ja moottoribensiini 0,5
Sähkö ja dieselöljy 4,9
Metaanipolttoaine 3,1
Myös kaasukäyttöiset pakettiautot ovat käyttövoimaveron piirissä (0,9 snt/pv/100 kg).

Tuosta näkyy, että diesel-plugin hybridissä on pienempi käyttövoimavero kuin pelkässä dieselissä. Tosin vastaava diesel auto todennäköisesti painaa jonkin verran enemmän plug in versiona. Toisaalta sen autovero CO-päästöihin perustuen on pienempi.

Tässä vain mietin, että mikä se seuraava auto itselleni on: Kaasu-bensa/diesel/plugin hybridi ja kyseessä on tietenkin käytetty auto.

[McStadey]

Sitten siihen siniseen väriin.
Sininen väri sähkökeskuksessa tai kombi pistorasiassa kertoo liitäntäjänniteen eli 230V, kun samassa kohteessa on myös punainen 400V "voimavirta". Eihän meillä Suomessa ole sukossa kuin 230V, mutta ilmeisesti jokin kansainväinen juttu. Jossain kai voi olla 400V myös suko tyyppisessä pistorasiassa

Tuo 400V vaiheiden välille tulee siitä, kun kolme 230V johdinta ovat 120 asteen erolla toisistaan. Yhteenlaskettuna jännite on neliöjuuri kolmesta x 230 ~ 400 V. Eli ei voi yhdestä langasta tulla 400V.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaih ... eist%C3%A4

[petrisa]

Sitten siihen siniseen väriin.
Sininen väri sähkökeskuksessa tai kombi pistorasiassa kertoo liitäntäjänniteen eli 230V, kun samassa kohteessa on myös punainen 400V "voimavirta". Eihän meillä Suomessa ole sukossa kuin 230V, mutta ilmeisesti jokin kansainväinen juttu. Jossain kai voi olla 400V myös suko tyyppisessä pistorasiassa

Tuo 400V vaiheiden välille tulee siitä, kun kolme 230V johdinta ovat 120 asteen erolla toisistaan. Yhteenlaskettuna jännite on neliöjuuri kolmesta x 230 ~ 400 V. Eli ei voi yhdestä langasta tulla 400V.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaih ... eist%C3%A4

Tottakai minä sen tiedän
Kysymys oli siitä että samassa kohteessa on tarjolla sekä 230V että 400V.

Kerronpa nyt vähän miten tuo järjestelmä menee.

Tähtikytketyssä 3 vaihe järjestelmässä on nuo kolme vaihetta, jotka ovat 120 asteen vaihesiirrossa toisiinsa nähden. Vaihekäämien toiset päät on kytketty yhteen, josta syntyy nk tähtipiste eli nolla. Vaihejännite on 230V eli se on vaihejohtimen ja nollan välillä. Vastaavasti pääjännite on 400V, joka on vaiheiden välillä, johtuen siitä, että kahden vaihekäämin 120 vaihesiirrossa syntyvä summajännite on neliöjuuri 3 x vaihejännite = 400V.
Kaikkien kolmen vaihejännitteen summa on nolla, josta johtuen symmetriseen tähtikytkettyyn kuormaan ei tarvitse kytkeä nollajohtoa esim. 3 vaihe moottori.
Voimavirta pistorasiaan voidaan siis kytkeä tähtikytketty kuorma jolloin jokainen kuorma on 230V jännitteessä. Mikäli voimavirtapistorasiaan kytketään kolmiokytketty kuorma niin silloin tähtipistettä ei ole ollenkaan ja kuormat on kytketty 400V jännitteeseen. Käyttämällä isotehoisia moottoreita ne kytketään ensin tähteen ja hetken päästä kolmioon, jotta käynnistysvirta pysyy kohtuullisena. Teoriassa sama kuorma kolmiokytkennässä ottaa(antaa) kolmin kertaisen tehon tähteen verrattuna.

ps. Useisiin kolmivaiheiseen tähtikytkettyihin laitteisiin (poislukien moottorit) kytketään myös nolla eli tähtipsite vaikka ne olisivat symmetrinen kuorma. Tästä on hyvänä esimerkkinä kiuas. Liesi (hella) ei ole symetrinen kuorma. Mikäli kiukaaseen ei kytketä nollaa ja yksi vastus pimenee niin kiukaan teho tipahtaa enemmän kuin 33%. Esimerkiksi 6kW kiukaan yhden vastuksen pettäminen saa kiukaan kuitenkin toimimaan 4kW teholla kun nolla on kytketty.

[McStadey]

Luinpa huolimattomasti viestisi ennen kuin lähdin kommentoimaan. Schuko tyyppisiä kolmivaihepistorasioita tosiaan näyttää olevan, esim. Sveitsissä

[AZP]

Tuo spekulaatio 400 voltin sukosta lähti muuten tämän rasian punaisesta väristä:

https://www.thomann.de/fi/pce_105_0r_s_ ... ket_re.htm

Kuten sininen väri ei tee vehkeestä supersukoa, niin punainen väri ei näköjään tee siitä 400 voltin sukoa. Tuotekuvassa pilkistää nimittäin ihan normijännitteisen sukorasian 16/250-merkintä.

[IC1970]

Loma lähestyy loppuaan, mutta tänään, jostain, en tiedä mistä, ilmestyi tontille keväinen sää Siitäkös innostuin ja otin Mustan työn alle, kun ensin ulostin Konan tallista. Ei mitään pesuja, ei, rasvaisempia hommia. Eli km-lukemalla 261132 vaihtui moottoriöljy + suodatin. Vaihtoväliksi tuli vajaat 13kk ja kilsoja 5500. Melkein puolet tuosta ajasta auto on ollut ajamatta. Tuntuu tuo Motox pysyvän koneessa, niin samaa laitoin, eli Motox 5w-40 Fullsyn, 23.9 euroa viiden litran pönikkä. Mannin suodatin 8.99e, eli sama 32.89 euroa öljynvaihto kuin viime vuonnakin. Raitisilmasuodattimenkin vaihdoin, 12.9 euroa, huollolle hintaa 45.79 euroa. Ensi vuonna sama homma + moottorin ilmansuodatin ja vaihteistoöljyt.

Öljynsuodattimen kanssa sai taas jumpata, vaikka jokunen viikko sitten sen löyhdyttelin, ihme vekotin perkula, kun imaisee sen noin rajusti kiinni. Kun ei käsivoimin "otehanskalla" lähtenyt, laitoin avaajan kuppiiin pari siivua asentajan käsipyyhettä, painoin kupin suodattimen päälle ja hakkasin jakoavaimen varrella kunnolla paikoilleen. Räikkä kiinni ja lähti auki. Semmoinen bonushomma tuosta aiheutuu, että saadakseni avaajan irti vanhasta suodattimesta, jouduin laittamaan sen ruuvipenkkiin ja vasara + lattarauta-yhdistelmällä naputtelin irti. Saattaa olla, että ensi vuodeksi ostan Hondan oman avaajan, joka lienee vähän tarkempaa tekoa kuin tuo Bahco. Suodatin vaihtuu myös Mannin OEM suodattimesta Hondan omaksi siniseksi original-suodattimeksi.

Vaihdoin myös tuoretta kesäkumia alle, sen verran tuota 205/50/17 kokoa on kaveri testaillut omassaan, että pitäisi 225/45/17 profiilin hakeminen olla poissa ja auto mukavampi ja rauhallisempi ajettava. Testaillaan lähiaikoina.



Kilsoja talvi-Nankangeilla tuli reilut 2500. Nankangeissa on pintaa ja nastatkin hyvin tallella, mutta ovat niin paskat renkaat, että ensi talveksi tulee jotain muuta tilalle ja koko vaihtuu myös talvisissa 205/50/17. Poikahan saa kortin aikaisintaan toukokuun lopulla vasta, joten tässä ehtii hyvin autoa puunailla ennen sitä. Renkaita vaihtaessa katselin läheltä takalokarien reunoja ja takapuskurin saumaa. Ainakin toisella puolella joutuu hieman tekemään toimenpiteitä, hyvin pientä, mutta tehdään, ettei tule isompaa.

Huomenna kevyen pakkasyön jälkeen luvattiin jopa +9 astetta, joten alustavasti huomisen to do-listalla on Mustan talvivanteiden pesu ja josko Harmaaseen vaihtaisi ainakin renkaat, ynnä pesisi sitten senkin talvivanteet. Kilsoja on tullut armeijan yms. takia niin vähän, että en taida vielä huoltaa, aikaakin mennyt vasta alle 10kk. Katotaan nyt, sama kai se toisaalta, olisi sitten taas vuodeksi hoidettu. Alustan suojauksesta on justiinsa kaksi vuotta, voisi harkita toista käsittelykertaa tämän vuoden aikana.

Eipä siinä, jos nyt saisi rengashommat hoidettua näihin vähemmän ajossa oleviin, niin Skoda sitten kun yöpakkaset loppuu ja Konalla ei ole kitkojen takia mitään kiirettä.

[aero]

Vaihdoin myös tuoretta kesäkumia alle, sen verran tuota 205/50/17 kokoa on kaveri testaillut omassaan, että pitäisi 225/45/17 profiilin hakeminen olla poissa ja auto mukavampi ja rauhallisempi ajettava. Testaillaan lähiaikoina.

Renkaan rungon ominaisuuksilla ja olkaprofiililla on enemmän merkitystä hakemiseen, uratutkaamiseen ja vetelyyn kuin tuolla kokoerolla. Kokoero tuo kyllä oman osuutensa soppaan, mutta käytännössä renkaan malli vaikuttaa enempi.