Kesärenkaat 2022 - 2023 - 2024 - 2025

[aero]

ps sen verran vielä noiden renkaiden vierintävastuksista.
Käytiin tyttären Insignialla pääkaupunkiseudulla lakkiaisissa ja kesärenkaina 245/45/18. Vierintävastus kova ja korostuu etenkin sadekelillä. Menomatkalla satoi, ei koko matkaa vaan ajoittain, ja paluumatkalla ei. Kulutuksissa erona arviolta reilu puoli litraa vaikka ajonopeudet olivat melko samoja.

Sama matka eri suuntaan ei välttämättä mene samalla kulutuksella. Usean vuoden kokemuksella jokaisen auton ajotieturi on aiemmalla Janakkala-Kaivoksela -työmatkallani näyttänyt kotiin palatessa 2-3dl/100km pienempää kulutusta kuin töihin mennessä. Ilmeisesti mäet ja tuulet on eri suuntaan.

Ainakin omassa NG-kolkissani kun sääti OP-Comilla renkaan vierintäkehän sellaiseksi että nopeusmittari näytti täysin oikein, niin matkamittari näytti muutaman prosentin väärin. Nopeusmittarin ja matkamittarin välinen suhteellinen virhe oli siis vakio ja piti valita sitten kumman haluaa näyttävän oikein, vai kenties ei kummankaan.

Luonnolliseeti - koska nopeusmittarin heitto saa olla 0...+10%, niin useimmilla valmistajilla nopeusmittarin näyttämässä on pieni varmuusvara, ettei vaikka karvan ylikokoiset renkaat vie mittaria laittoman puolelle. Se ei kuitenkaan estä pitämästä matkamittaria oikeassa lukemassa.

[Kupari]

Harkitsen noin 2kk ajetttujen Tigarin 195/65/15 V high performance käytetyn sarjan ostamista. Tuntematon merkki itselle mutta hinta 120€ houkuttelisi kun käyttöä enää noin 1000-1500km vuodessa. Kyselin paistovuotta ja joka renkaan urien mm syvyyttä, jos 2020> ja 7mm niin saatan ottaakin.

Nykyiset allaolevat paistettu 2015 ja pintaa vieläkin 3,5-4,5mm.

[AZP]

Sama matka eri suuntaan ei välttämättä mene samalla kulutuksella.

Tämäkin tullut huomattua töpselikärsällä. Kotoa mökille ajaessa akku riittää aina reilusti, paluumatkalla yleensä juuri ja juuri. Koti n. 30m ylempänä merenpinnasta kuin mökin parkkis. Toinen seikka on se että mökiltä lähtiessä pitää kiihdyttää maantielle kurvaamisen jälkeen jyrkkään ylämäkeen, jolloin häviöt lienee sähkövoimalinjassa suuremmat.

Kuitenkin jos petrisa on käsittääkseni ajanut Oulun seudulta pk-seudulle, luulisi lähtöpaikan ja määränpään välisen (oletetusti) pienen korkeuseron tai yksittäisten mäkien vaikutuksen häviävän kohinaan. Todennäköisempänä syynä kulutuseroon pitäisin siis sitä sadetta tai pientä kuskillekin huomaamatonta eroa ajotavassa ja/tai nopeudessa.

[petrisa]

Vesisateella nousee kulutus, sehän on selvä. Leveällä renkaalla se nousee vaan enemmän kuin kapealla. Onko ero sitten suuri tai merkityksellinen... ..joka tapauksessa leveä rengas ei ole "taloudellinen" vaihtoehto oikeastaan missään mielessä. Eikä kyllä ajomelunkaan suhteen.

Tuosta Oulu - Hki - Oulu välistä vielä.
Olen ajanut sitä paljon omilla Saabeillani eikä kulutuksissa eri ajosuuntiin ole mitään eroa, kun ajotyyli, nopeus ja olosuhteet ovat samoja. Tuulet eivät pahemmin vaikuta, ellei ole kova tuuli tai jopa myrsky ja sellaisia ei ole matkoilleni sattunut. Vesisateita kylläkin. Vesisateen vaikutus oli selkeästi suurempi Opelissa (245/45/18) kuin Saabeillani (205/55/16) ja tästä "kiitän" rengastusta.

[aero]

Joo, kyllä sade osansa tekee, se on ihan kiistämätön fakta. Se, mikä kaikki tuohon vesikertoimeen vaikuttaa liekin laajempi kysymys - oletettavasti ainakin auton massa sekä renkaan kuviointi (paljonko hukkuu energiaa veden ohjaamiseen pois renkaan alta). Varmasti se leveyskin, mutta kumpaan suuntaan kun leveyden kasvaessa kuitenkin pintapaine pienenee?

[AZP]

Leveempi ja sileempi on parempi, meinaan venehommista oon oppinut että kevyiten kulkee kun menee plaanissa

[2.polvi]

^Venehommista oppinut sen, että kevyiten menee uppoumanopeudella ja sen, että lounaistuuli on yleisin. Eli kyllä se maantielläkin voi kulutukseen hyvinkin vaikuttaa.

[torque]

sileempi on parempi, meinaan venehommista oon oppinut että kevyiten kulkee kun menee plaanissa.

Tätä joskus pohdinnut, märällä tiellä niin vierinvastus on heikompi, ei tarvii käyttää lisätehoja eteneemiseen, jos nyt ei 2mm+ jatkuvaa aallokkoa tienpinnnalla.

Vesisateella nousee kulutus, sehän on selvä. Leveällä renkaalla se nousee vaan enemmän kuin kapealla. Onko ero sitten suuri tai merkityksellinen...

Luulisi että on +/- Suomen kesäajoissa , toki voi ollla eri merkitys jos on ajoja ympäri lääneja 50tkm vuodessa

[AZP]

En usko että kosteus asfaltilla vaikuttaa kovinkaan paljoa renkaan vierinvastukseen. Tosiaan kun tiellä on kunnon vesikerros niin jokainenhan on tuntenut miten tuntuu kuin jarrua painaisi kun ajaa vesilätäkköön.

Mutta ei pidä unohtaa sitä sateen aiheuttamaa ilmassa leijuvaa lisämassaa joka täytyy halkoa autolla. Ilmanvastuksen lisäksi tulee sadeveden vastus jolla alkaa kunnon vauhdissa olla jo merkitystä. Kun sadekelillä auto viskoo rapavettä sekä ilmasta että tien pinnasta metrien etäisyydelle, niin jostain se liike-energia otetaan.

[petrisa]

https://www.apu.fi/kysymykset/tienpinna ... ulutukseen

[CDTA]

Sade/ilmankosteuden nousu taas parantaa polttomoottorin tehoa koska ilma on hapekkaampaa ja yleensä myös viileämpää.
Kyllä sillä tuulellakin osansa on, jos esim. sellainen kevyt 5m/s hönkii selän takaa tai vastaavasti päin näköä, on se yhteensä 10m/s eli 36Km/h. Ei se tietenkään suoraan mene niin että ajetaan tyynessä 100 tai 136km/h mutta kuitenkin.

[torque]

Sade/ilmankosteuden nousu taas parantaa polttomoottorin tehoa koska ilma on hapekkaampaa ja yleensä myös viileämpää.

Hyvä muistutus, muutaman kerran havainnut ilmiön, kaasupolkimen "vaste" ollut herkempi kun ulkona happi/ilmankosteus matsannut.

[McStadey]

Ilman happipitoisuushan ei sateesta juuri välitä, mutta toki ilman lämpötila vaikuttaa sen tiheyteen ja siten hapen määrään jota tilavuusyksikköä kohden pääsee moottoriin sisään. Mitä kuumempi ilma, sitä kovemmin turbon pitää työskennellä jotta sama teho saavutetaan, jolloin häviöt kasvavat. Kosteus taas hidastaa palotapahtumaa ja ehkäisee nakutusta, mutta en tiedä onko ilmankosteudella tähän käytännön merkitystä. Vesiruiskutustahan eissakin on käytetty

E: sade voi kyllä tehosta välijäähyn toimintaa ja siten lisätä moottorista saatavaa tehoa.

[petrisa]

Trionic 8 järjestelmä on siinä mielessä hyvä, kun se ei ole ahtopainesäätöinen vaan ilmamassasäätöinen.
Ilmamassa(määrä) mittari kompensoi lämpötilasta ja ilmanpaineesta johtuvan ilman tiheden muutoksen. Ahtamisen jälkeen paine kasvaa ja tiheys pienenee ilman lämmetessä, mutta mitattu ilmamäärä pysyy edelleen samana, kun ilmaa ei vuoda mihinkään. Paineen kasvu kovalla ahtamisella ja korkeilla lämpötiloilla saattaa rajoittaa ahtamista ja sitä kautta ilmamäärää. Tähän kuitenkin auttaa välihäähdytin tiettyyn pisteeseen asti.
Vesiruiskuahan käytetään puristussuhteen kasvattamiseen, koska neste ei puristu kasaan ja veden lisääminen vaikutaa tähän.

Vaan eipä nämä liity renkaisiin enää mitenkään. Sateesta voi siis olla tietyllä tavalla hyötyä, mutta kulutusta se lisää renkaan huonomman vierimisen takia. Vesi pitää saada tien ja renkaan välsitä pois ja se ei tapahdu "ilmaiseksi".

[Pakari]

Vesiruiskuahan käytetään puristussuhteen kasvattamiseen, koska neste ei puristu kasaan ja veden lisääminen vaikutaa tähän.

Ei vaikuta puristussuhteeseen, koska sylinterin fyysisiä mittoja ei pysty vesiruisku muuttamaan.