Käväsin tässä viikolla tonnarillani täältä pohjoisesta Uudessakaupungissa saakka työasioissa (900km yhteensuuntaan ). Matkalla laskeskelin aikani kuluksi tienposkeen jääneitä autoja. Olihan niitä joitakin ja valitettavasti saabbaita yhtä paljon kuin muita yhteensä (Tornion kohdalla peräti 3kpl joista kaksi satkua yksi tonnari) . Muuallakin matkanvarrella oli pari saabbia tien poskessa. Mikähän mahtaa olla yleisin syy saabbien matkan keskeytymiseen, itselläni ei ole saabbi hyytynyt kertaakaan viimeisen 10v aikana . Huoltakaa autojanne ja puhukaa niille mukavia pitkän matkan aikana niin ne kestävät paremmin
Veikkaisin kuitenkin, että syy miksi näit Saboja noin runsaasti tienposkessa on se kun ovat menneet sienestämään, metsästämään tai vaeltelemaan. Näin siis jos auto metsikön reunassa.
treidaaja kirjoitti:Veikkaisin kuitenkin, että syy miksi näit Saboja noin runsaasti tienposkessa on se kun ovat menneet sienestämään, metsästämään tai vaeltelemaan. Näin siis jos auto metsikön reunassa.
Veikkaan ihan samaa, meinaan vain kolme saappia olen eläissäni jeesannut tienposkesta.. ja muutaman japsin, v*lvon, pari mersua, bemarin, parikymmentä o*elia sekä pari rekkaa.
Ja kyllä, olen tasapuolisesti merkistä riippumatta pysähtynyt auttamaan aina kun olen voinut, eli ei ole kiireellistä ja ehdottoman pakollista menoa.
treidaaja kirjoitti:Veikkaisin kuitenkin, että syy miksi näit Saboja noin runsaasti tienposkessa on se kun ovat menneet sienestämään, metsästämään tai vaeltelemaan. Näin siis jos auto metsikön reunassa.
Saabistit ovat sen verran viriiliä porukkaa, että varmaankin on pysähdytty sienestämisen sijaan oikein kunnon mätäspanolle
Hoh...hoijaa, nyt nukkumaan koska jutut menee tähän tasoon. Öitä.
Valitettavasti juuri tällainen "joustavuus" on yksi vaarallisimpia ilmiöitä.
9000CS... kirjoitti:
Saabistit ovat sen verran viriiliä porukkaa, että varmaankin on pysähdytty sienestämisen sijaan oikein kunnon mätäspanolle
Hoh...hoijaa, nyt nukkumaan koska jutut menee tähän tasoon. Öitä.
Jos on korviaan myöten kusessa kannatta pitää suunsa kiinni.
Kaksi kertaa olen jäänyt uskollisen ystäväni tielle jättämäksi. Tai oikeastaan kerran vain jäänyt kirjaimellisesti tielle, toisen kerran sain nilkutettua korjaamolle. Ensimmäisestä autosta hajosi bensapumppu, toisesta lataussäädin. Tapahtumat sattuivat vuoden välein, mutta molemmat Forssan ympäristössä. Tästähän ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: Forssa on kirottu kaupunki Saabistin näkövinkkelistä