Mä haluun tollasen!

[Henkka #2283]

Laitteessa ei näyttäisi olevan kummallisuuksia ilmoitettujen lukujen osalta, vaan ne vaikuttavat muodostettaneen yksikkökikkailulla, kuten jo aiemmin on kirjoitettu.

[Trollhatten]

^ Lasinlämmittimen keskiteho tai hetkellinen teho ei voi olla 20MW, ei siinä auta vaikka miten yrittäisi pyöritellä yksiköitä. Jos teho olisi sen mikrosekunnin ajan 20MW, kuten aiemmin esitit, kulkisi 12V sähköjärjestelmässä tuon saman mikrosekunnin ajan 1 670 000 ampeerin virta

Enpä ihmettelisi, jos tuon uutisen kirjoittanut toimittaja olisi tehnyt teholukeman kohdalla "pienen" pilkkuvirheen. Lähinnä tuon laitteen teho voisi siis olla 2000W, mutta kuten todettu, sekin vaatisi tavallisen auton sähköjärjestelmältä turhan paljon.

[aero]

^Tuollaista pulssitehoa ei todellakaan kiskota akusta tai laturilta lennossa, vaan varataan sopivaan välivarastoon ja tömäytetään kerralla matkaan nostaen todennäköisesti jännitekin "taivaisiin".

2kW pulssit onnistuu kyllä vaikka 200W keskiteholla, se ei vaadi rakettitekniikkaa. Mutta 20MW kuulostaa hurjalta ja jo 20kW hyvin, hyvin epäilyttävältä.

[smeq]

Olen täysin samaa mieltä aero:n kanssa. Lisätään nyt vielä, että ei tuota taatusti 12V:n jännitteellä käytetä. Jännitettähän saadaan nostettua hyvinkin helposti ja sähköenergia voidaan varastoida kondensaattoriin, josta se sitten puretaan haluttuun kohteeseen.

Mutta tuollainen 20MW teho (edes hetkellisesti) vaatii ihan törkeästi jännitettä tai virtaa tai pirusti molempia. ts. ihan mikä tahansa elektroniikka ei tuohon kykene. Saati sitten virtalähde

Sitä paitsi, suuria jännitteitä rajoittaa hankala hallittavuus. (tuppaa karkailemaan)
Suuria virtoja puolestaan virtapiirin resistanssi (läpinäkyvässä kalvossa ei kai hirveästi kuparia voi olla)

Yhteenveto: Joku kusettaa nyt ihmisiä tuon tehon suhteen

[Henkka #2283]

On todellinen teholukema mikä tahansa, mainosmielessä esitetyt luvut vaikuttavat jaetun pulssin kestolla jolloin jakajaksi näytetään saadun todella pieni aika. Teholaskennassa watteja saadaan, kun tehty työ jaetaan ajalla sekunnin ollessa oletusyksikkö.

Rehellisempää (tässä tapauksessa ei kusetusta) olisi puhua pidemmälle ajalle (kuin mikrosekunti yms.) lasketusta keskitehosta.

On selvää, ettei järjestelmässä kulje missään realistisessa mielessä 20MW tehoja, joten kaapelineliöiden yms. pohdinta voidaan jättää vähemmälle. Tämän olisin voinut antaa selvemmin.

Mutta kun mainoshenkisesti pilkotaan ja kikkaillaan, saadaan tarjousmarkettien myyntinäyttöihin hyvin pinnallisesti uskottavia väitteitä. Vähän seuraavan kaltaisella logiikalla: Mulla on 20W lämmitin, mutta se on niin hieno, että tekee sikanopeita osasekunnin sähköpulsseja eli kerrotaan 20W teho pulssien määrällä sekunnissa. Wow.

Tai sitten siinä kertaluokkavirhe tai muuta.

Asiaa sivuten tuli mieleen esimerkki:
Vatikaanin asukastiheys on suurempi kuin sen asukasmäärä. Valtion pinta-ala pienempi kuin asukastiheyden laskennassa käytetty pinta-alayksikkö.

[aero]

On todellinen teholukema mikä tahansa, mainosmielessä esitetyt luvut vaikuttavat jaetun pulssin kestolla jolloin jakajaksi näytetään saadun todella pieni aika. Teholaskennassa watteja saadaan, kun tehty työ jaetaan ajalla sekunnin ollessa oletusyksikkö.

Ei, vaan pulssin teho on pulssin teho. Jos ammutaan kilovoltin pulssi 2A virralla, sen pulssin teho on 2kW. Jotta saataisiin 20MW tehoinen pulssi, pitäisi ampua megavoltin pulssi 20A virralla, mikä on epärealistista. Jos se 2kW pulssi kestää sekunnin, niin kun siitä mitataan mikrosekunnin pätkä, sen mikrosekunnin aikana teho on 2kW, sen sijaan energiamäärä on tuhannesosa pulssista. Toki, ei se pulssi ihan neliömäinen ole millään mittalaitteella tarkastellessa, mutta jos väitetään, että koko pulssin energia kulkee pulssinleveyden promillessa että saataisiin hetkellistä mukatehoa nostettua, se on kusetusta.

Jos tuo viereisen ikkunan alla oleva 900W lämpöpatteri onnistuu napsahtamaan päälle mikrosekunnin ajaksi, ei se sen mikrosekunnin aikana lämmitä 900kW teholla, vaan 900W teholla (no okei, osuessaan verkkojännitteen huippuarvon kohdalle voidaan hetkellisesti onnistua tarkkailemaan n. 1,3kW suorite).

Rehellisempää (tässä tapauksessa ei kusetusta) olisi puhua pidemmälle ajalle (kuin mikrosekunti yms.) lasketusta keskitehosta.

Rehellistä olisi mainita järjestelmän keskiteho (eli se, mitä se ottaa sisään), mutta lukema ei olisi niin myyvä. Sinällään mielenkiintoista, joskin useimmille ihmisille epärelevanttia olisi mainita myös rehellinen pulssiteho, pulssin muoto, käytetty taajuus ja pulssinleveys.

Mutta kun mainoshenkisesti pilkotaan ja kikkaillaan, saadaan tarjousmarkettien myyntinäyttöihin hyvin pinnallisesti uskottavia väitteitä. Vähän seuraavan kaltaisella logiikalla: Mulla on 20W lämmitin, mutta se on niin hieno, että tekee sikanopeita osasekunnin sähköpulsseja eli kerrotaan 20W teho pulssien määrällä sekunnissa. Wow.

Tuo kuulostaa jo markkinoinnilta . Mulla on niin hieno 900W lämpöpatteri, että siitä voi mitata liki 1300W tehon 100 kertaa sekunnissa, eikä se silti vie kuin 900kWh/h täysillä käydessään.

Pitäisikin vinkata Enston markkinointiosastolle, että tuotteensa tekevät ilmaista lämpöä. Loistava myyntiargumentti!

Tai sitten siinä kertaluokkavirhe tai muuta.

Vähintään.

Asiaa sivuten tuli mieleen esimerkki:
Vatikaanin asukastiheys on suurempi kuin sen asukasmäärä. Valtion pinta-ala pienempi kuin asukastiheyden laskennassa käytetty pinta-alayksikkö.

Kyllä, sopii verrokiksi käytettävään energiamäärään (kWh, Ws, joule) tai periaatteessa jopa vaihto-/pulssisähkösähkön pätötehoon (W), mutta siinäkin erotuksena näennäistehoon (VA) on vaihekulma, ei aika.

[Henkka #2283]

Kyllä vaan, kuten jo aiemmin on todettu, tosiasiallista tehoa tuosta on turha odottaa tai sen osalta perusfysiikkaa kerrata.

Tämänkaltaiseen muunnellun totuuden mainosviestintään olen taipuvainen tässä yhteydessä uskomaan ja se on useaan kertaan todettu:

mutta jos väitetään, että koko pulssin energia kulkee pulssinleveyden promillessa että saataisiin hetkellistä mukatehoa nostettua, se on kusetusta.

Rehellistä olisi mainita järjestelmän keskiteho (eli se, mitä se ottaa sisään), mutta lukema ei olisi niin myyvä. Sinällään mielenkiintoista, joskin useimmille ihmisille epärelevanttia olisi mainita myös rehellinen pulssiteho, pulssin muoto, käytetty taajuus ja pulssinleveys.

Niinpä!

[AZP]

Miltä kuulostaisi seuraava teoria:

- markkinoinnissa on kertaluokkavirhe, pulssin teho on oikeasti 20 000 W, ei kW
- pulssi saadaan aikaan käyttämällä esim. 10 kV:n jännitettä, joka vastaa sähköpaimenen jännitetasoa
- tällöin tarvittava pulssin virta olisi 2 A
- pulssien pituus sen verran lyhyt ja taajuus harva, että laitteen kokonaisenergiankulutus on pieni suhteessa perinteiseen "lämmitä ja sulata" -menetelmään

Kuvissahan lasissa oleva jää ei sula, vaan irtoaa lasista. Vain rajapinta siis sulaa, eikä lasikaan välttämättä lämpene läpi asti edes plussan puolelle.

Nimim. en ole fyysikko enkä sähköinsinööri, mutta kunhan vanhoja muistelin...

[Henkka #2283]

Tuo vaikuttaa ainakin näin maallikolle uskottavalta...

[aero]

Joo, tuo selitys kelpaa mullekin. Nyt kun vähän pidemmälle miettii, niin itse ampuisin varmaan polarisaatioltaan vastakkaisia pulsseja niin, että joka toisen langan sähkö menee samaan suuntaan ja niin, että samassa langassa joka toinen pulssi menee samaan suuntaan. Tuolla saadaan aikaan vastakkaisia magneettikenttiä, jotka tahtovat kiskoa toisiaan puoleensa ja sillä puolestaan värähtelyä, josta on apua jään irrotuksessa.

[3J]

Joo näin minäkin käsitin että jäätä ei varsinaisesti sulateta, vaan näillä pulsseilla se irrotetaan tuulilasista ja hajotetaan muutenkin, jolloin sen voi pyyhkiä pois.

[CDTA]

Päädyttiinkö tässä wanhaan autostereoiden myyjän laskuoppiin, eli että kaikki numerot lasketaan yhteen vai?

[aero]

Joo. Ja kerrotaan vielä ens viikon lottonumeroilla, niin aletaan olla niillä tonteilla, joilla markkinointimiehet tarinoitaan kirjoittelee.

PDPO - Peak Deice Power Output

[smeq]

Hyvä että saatiin tuo tehoasia käsiteltyä.

Nyt sitten vaan odotetaan, että milloin kyseistä teknologiaa aletaan markkinoimaan isosti. Veikkaan, että tulee olemaan iso rooli (lähi-)tulevaisuuden jäänpoistossa.

Onkohan tulevaisuuden lumenpudotus sitä, että vedetään transiitin perästä kaapelit peltikaton nurkkiin ja painetaan nappia.

[nalleolut]

eikö samaan lopputulokseen pääse melkein yhtä nopeasti ihan saabin oman lämmitysysteemin avulla.