No vaihtoautoks se on merkattu, mitä se sitten tarkoittaakin.
No eipähä tarvii kikkailla, ajelee tuolla sen mitä tulo kestää.
No vaihtoautoks se on merkattu, mitä se sitten tarkoittaakin.
Se auto ottaa tehoa kilowatteina, ei kilowattitunteina! Akkuun sitten latautuu kilowattitunteja, kun niitä kilowatteja ladataan useita tunteja...IC1970 kirjoitti: ↑Ti Joulu 28, 2021 18:16Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Ctekin kun tökkää tuohon ja toisen pään autoon, niin Kona ottaa esim. 10A vastaan 230 x 10 = 2300 x3 = 6.9 kWh kolmessa vaiheessa. Semmoisella vauhdilla pärjäisi jo todella hyvin, miksei 8A ja 5.5 kWh riittäisi jo mainiosti. Varmaan pärjään sukolaturillakin 1.8 kWh jo hyvin pitkälle, mutta esim. näitä kovia talvipakkasia ajatellen ei varmaan tuo parempi teho olisi pahitteeksi, että latautuukin. Ei välttämättä -20 asteen pakkasessa tuo sukovirta riitä kylmälle akulle. En tiiä. Varmaan matkan varrella viisastuu.
Kirjoitus on hybridiketjusta ja yksivaiheisena kirjoiteltu, lopun yhtälöihin voi luonnollisesti lisätä kertoimen 3, kun puhutaan kolmivaihelatauksesta.Aero @ BMWForum kirjoitti: Otetaan tähän väliin vähän sähkötekniikan perusteita, kun nuo yksiköt ja niiden suhteet toisiinsa tuntuvat olevan hyvin usein (yleisesti, ei painottuen saatika rajoittuen tälle foorumille) enemmän tai vähemmän hämärän peitossa ja tämä vähän ärsyttää minua - ei siksi, että aihe olisi jotain yleistietoa mikä kaikkien tulisi tietää, vaan siksi, että virheitä näkyy lehdissä, hinnastoissa ja vastaavissa paikoissa, missä soisi olevan oikeata tietoa. Skippaa vapaasti, jos ei jargoni kiinnosta
-Jännite ilmoitetaan voltteina (V) ja se kertoo potentiaalieron pistokkeen napojen välissä, Suomen sähköverkon nimellisjännite on 230V ja sähkötyyppi on vaihtosähkö eli AC. Näistä tulee puhekielessä usein yhdessä VAC.
-Virta ilmoitetaan ampeereina (A) ja se kertoo, kuinka paljon sähköä oikeasti juoksee siitä pistokkeen navasta toiseen. Ns. sukolatureissa tämä on yleensä rajattu 8 ampeeriin.
-Kun jännite ja virta kerrotaan keskenään, saadaan näennäisteho, jonka yksikkö on ovelasti volttiampeeri (VA). Käytännössä siis esim. 8 ampeerin laturin suurin mahdollinen sisäänottonäennäisteho on 230V*8A = 1840VA
-Vaihtosähkössä (jota tuo AC siis on) sekoitetaan pakkaan vielä tehokerroin eli vaihekulman kosini, joka kertoo millaisella aikaerolla toisiinsa nähden jännite ja virta pistokkeessa näkyvät. Kosini on meille tuttu trigonometriasta ja on käytännössä mahdotonta, että se olisi yli 1. Kun tällä tehokertoimella kerrotaan näennäisteho, saadaan tulokseksi pätöteho, jonka yksikkö on watti (W) ja joka on oikeasti käyttökelpoinen teho. Jos siis laturi on ns. täydellisesti suunniteltu, on teoreettinen suurin sisäänottopätöteho 1*1840VA=1840W. Käytännössä se jää kuitenkin hivenen pienemmäksi - voisin lonkalta veikata jotain 1600-1700W tienoota, mutta en sano varmaksi. 1700W lukemalla tehokerroin on n. 0,92.
Mutta mutta, sinne akkuunhan ladataan energiaa eikä mitään tehoa tai muuta nörttisanastoa. Nämä kuitenkin ovat toisiinsa hyvin läheisessä suhteessa ja jos joskus on vaikkapa maksanut sähkölaskun tai kilpailuttanut sähkösopparia, on ehkä huomannut että sähkölaitos myy hyvin mielellään kuukausimaksuja, mutta lisäksi sitä energiaa, käyttäen yksikkönä kilowattituntia (kWh). Kun pilkotaan kilowattitunti osiin, huomataan että siinä on kilo, watti sekä tunti. Kilo nyt on kilo, Si -järjestelmän etuliite tuhannen kertoimelle, joten puhutaan selvästi tuhansista wattitunneista. Watti puolestaan käytiin äsken läpi ja on siis sähkön pätötehon yksikkö ja tunti puolestaan on yleinen aikayksikkö. Jos siis laturin pätöteho on vaikkapa arvelemani 1700W, niin tunnissa se ottaa sähköverkosta sisäänsä 1700W*1h = 1700 wattituntia (Wh) eli 1,7kWh; kahdessa tunnissa laturiin ehtii siis juoksemaan sisään 1700W*2h = 3400Wh eli 3,4kWh.
No, saadaanko sitten kahdessa tunnissa akkuun ladattua se 3,4kWh energiaa? Ei ihan saada. Tuo nimittäin on vasta laturin sähköverkosta ottama energiamäärä ja koska lataustoiminnassa tapahtuu aina häviöitä - esim. johdot ja akku lämpenevät - niin nehän hukkuu pois tuosta lukemasta. Jos lataustoiminnan kokonaishyötysuhteeksi laturin sisäänmenosta akkuun oletetaan vaikkapa 90%, niin tuosta 3,4 kilowattitunnista 10% eli 340Wh häviää muualle kuin akun varaukseen ja akkuun päätyy 3060Wh eli 3,06kWh, vaikka laturi otti sähköverkosta 230V*8A*2h=3680VAh (joka on yleensä se lukema, mitä nopeasti lasketaan).
Tehokerroin ja hyötysuhde ovat tapauskohtaisia; tehokertoimeen vaikuttaa ainakin laturi ja hyötysuhteeseen laturin lisäksi kaapelit sekä itse auto. Käytännössä kuitenkin, kun kertoo voltit*watit*tunnit ja silpasee päältä pois vähän tehokerrointa ja toisen vähän latauksen hyötysuhdetta, pääsee aika hyvin tontille siitä, paljonko autoon ehtii ladata minkäkinlaisella laturilla.
Tuosta vähän kahden tunnin nyrkkisääntöä olettamalla, että tehokerroin on 0,9 (äskeisessä tekstissä vähän isompi, koska siinä oletin laturin pätötehoa jotta saisin helppoja lukuja kerrottavaksi) ja latauksen hyötysuhde 90%, kaava siis jännite*virta*tehokerroin*hyötysuhde*aika:
8A: 230V*8A*0,9*0,9*2h = 2,98kWh
10A: 230*10*0,9*0,9*2 = 3,73kWh
16A: 230*16*0,9*0,9*2 = 5,96kWh
En muuten tiedä, mutta kotona maksetaan siitä mikä tulee mittarista läpi ja autolla pääsee sillä mitä akkuun menee, joten yhdistin häviöt tuolla välillä samanarvoisiksi. Julkisella asemalla toki tilanne voi olla tarkempi, kun mittarointi on latauskohtaista.AZP kirjoitti: ↑Ti Joulu 28, 2021 21:27Tuohon Aeron vuodatukseen pätö- ja muista tehoista vielä sen verran, että eikös sähköautojen kulutus ilmoiteta kuitenkin latausasemasta mittaroidusta sähköstä, eli lataushäviöt sisältyy kulutuslukemiin? En ole siis ihan varma mitä WLTP asiasta sanoo, mutta esim TM ilmoittaa kulutukset käsittääkseni aina mitatusta lataussähköstä, josta siis osa menee harakoille lataushäviöinä.
Kyllä, kirkkaasti isoin häviö tulee tuossa kohtaa, ellei kaapelointi ole oikeasti teholämmitintasoa.
Toisaalta niissä kaapelitkin on järeämpiä juuri häviöiden taklaamiseksi. Isoin häviö taitaa yleensä yhä olla sähkökonversiossa, mutta jos mittarointi on sen jälkeen, niin se häviö toki jää mittarista pois. Kaupallisella puolella tämä toki kompensoidaan hinnassaAZP kirjoitti: ↑Ti Joulu 28, 2021 21:27Pikalatauksessa taas laturi on tolpassa, ja laturi ilmoittaa yleensä ladatun DC-sähkön, eli lähempänä sitä määrää mikä akkuun saadaan. Toisaalta pikalatauksessa kaikki paikat lämpenee enemmän ja sitä kautta AC/DC-konversion ulkopuoliset häviöt lienee suuremmat kuin normilatauksessa.
AC/DC on kirkkaasti paras yhtye, joka on levyttänyt saman levyn parikymmentä kertaa