Ajatuksia autoilun arjesta ja muustakin

[IC1970]

Jumperkin on nyt "vaatimustenmukainen". Musta teksti keltaisella pohjalla ovenpielessä vaatii käyttämään maskisuojaa talvirengaskaudella. Kun auton alla on talvirenkaat ja ulkona pakkasta, lunta ja jäätä, lienee olosuhdevaatimus täytetty. Askartelin keulalle kauppaan kuuluneen 3-osaisen maskisuojan. Ylös tulee iso muovi, keskelle suikale ja alas suikale. Mukana kätevät kiinnikkeet. Mikäs siinä, nyt on vähän erilainen ilme, jotenkin, suljettu Isoin homma oli naputella keulasta sinne kertyneet jäät pois, että sai suojat irvistämättä paikoilleen. Tarkkaillaan, onko kuinka vaikutusta lämpeämiseen, vai suojaavatko konetta enemmän siltä, ettei oksenna ranskalaiseen tapaan öljyjä ulos koneesta... Webastosta sen verran huomioita, että pidensin suosiolla aamuista käyttöä 20->30 min, noin iso kabiini vaan vaatii vähän pidemmän puhinan. SInänsä tuota voi käyttää huoletta, koska ainakin ohjekirjan mukaan tuohon on sisäänrakennettu ominaisuus, joka haistelee akun varaustilaa ja katkaisee webaston käytön niin, että akussa on aina virtaa käynnistämiseen. Jos siis isäntä/emäntä innostuu käyttämään webastoa ihan yltiöpäisesti lämmönkaipuussaan.

[IC1970]

Aloin tuossa mietiskelemään, että miten suuruudenhulluksi sitä on tullut esim. auton tehojen suhteen. Minäkin olen tässä todistellut, että C1 on vain työmatka-ajoon, eikä sillä paljon yli 70 km/h:n vauhteja ajella. Kuljin aikoinaan 5.5 vuotta työmatkaa Tampereen ja Porvoon väliä, käytännössä 5 päivän välein tuo matka tuli ajeltua. Kilometrejä karttui kohtuullista 30-40000 km vuosivauhtia. Harva se viikonloppu tuli lisäksi ajeltua kotopuoleen Kristiinankaupunkiin. Autot vaihtuivat silloinkin aika tiuhaan, kysymys oli siis vuosista 1992-1998. Uuteen ei ollut varaa ja autot olivat järjestään suht paljon ajettuja ja kilsoja karttui nopeasti lisää.

C1 on litrainen, kolmisylinterinen moniventtiilikone, jolle tehdas lupaa tehoksi 68 hevosvoimaa, siitä aasinsiltaa...
Muutin Porvooseen keväällä 1998 ja viimeiseksi Tre-Porvoo välin autoksi ostin silloisesta Tampereen Konelasta 4.3.1997 Fiat Punto 55S:n. Autossahan oli 1.1-litrainen nelisylinterinen kone, josta oli irrotettu mallimerkinnän mukaisesti huikeat 55 hevosvoimaa. Vaihdossa annoin 228 tkm ajetun Saab 900 C:n, koska kyllästyin huimiin polttoainelaskuihin. Keskikulutus laskikin n. 3 litraa/100 km, joka oli helpotus, bensa oli kallista ja palkka oli pieni. Puntolla ajelin vuoden ja aika tasan 30000 km. Muistan, että motarilla ehdoton maksimi oli 120 km/h mittarinopeus, mutta mieluummin ajelin 110 km/h, että pystyi vielä musiikkia kuuntelemaan. Vanhat vihkomerkinnät paljastavat, että auto oli selkeästi viattomin omistamistani autoista siihen mennessä, useiden Saabien välissä. No, seuraava Saab oli 8v 900i, jossa mittarissa ostaessa 283000 km, kun Puntolla ajelin välin 24-54000 km. Selittää jotakin. Silloinkin vähän ajettu pikkuauto oli huolettomampi kuin paljon rullattu isompi.

Ei minulle traumoja jäänyt tuosta Punto-ajasta, muistan sen näppäränä ja toimivana autona, jossa oli rajoitetut tehot moottoritielle, maantiellä pärjäsi oikein hyvin. Lopetan siis C1:n kategorisoimisen, sillä voi tarvittaessa hoitaa kaikki ajot, mitä mieleen juolahtaa. Hyvä välillä muistella mistä nykytilanteeseen on tultu ja mitä on historiassa. Aika monen meidän vanhemmat ovat ajaneet kaikki ajonsa kuplavolkkarilla tai Fiat 127:lla, mukana lomakamppeet ja useampi kakara. Perille päästiin silloinkin. Päätän pakinan tähän.

[IC1970]

Eilen taisi olla kylmin keli, mitä olen Jumperilla ajellut kun käytiin pojan kanssa lätkää katsomassa. Keulamaskit auttavat selkeästi, normilämmössä oltiin jo n. 6km paikkeilla, kun tähän saakka on menty reilut 9 km vähäisemmässä pakkasessa. Takaisin tullessa joutui ohittelemaankin, pakko todeta, että on erittäin vakaa ajettava tuo Jumper, kaikenmaailman takaveto-Mersut pyöri jaloissa tuolla mutkaisen liukkaalla kotipätkällä, piti vähän poltella karstoja möhköstä ja päräyttelin parista jännittäjästä ohi. Ranskalainen osaa tehdä toimivan alustan pakuunkin, näköjään.

[Risto]

Ranskalainen osaa tehdä toimivan alustan pakuunkin, näköjään.

Ranskalaisella on pitkähkö työmatka tekemään Jumpereita.

[IC1970]

^ Totta, mun moka. Olis pitänyt sanoa italialainen ! Sevel Sud tekee Jumperit ja Sevel Nord Jumpyt. Hyvä kun ootte tarkkoina.

[IC1970]

Morjensta täältä Suomen lumisimmasta kolkasta. Lunta tulee koko ajan niin maan *erkeleesti. Seiskan aikaan tultiin pojan kanssa kotiin ja nyt on C1:n päällä taas reilut 10 cm uutta moskaa. Kele sentään. Aamulla täytyy herätä 10 min aikaisemmin tsekkaamaan, että päästäänkö pihasta isolle tielle ilman apuja. Samaa skeidaa, kuin talvina 2011-12 ja 2012-13, jolloin sai tehdä kolmet lumityöt vuorokaudessa.

Hyvää testikeliä, silti. Oon ajellut viime päivät C1:llä, kun en vaan jaksa tota Jumperia putsata lumesta. C1 on niin helppo, kun yhdellä heilautuksella on auto puhdas, Jumperin kanssa kun aloittaa, saa tehdä töitä hiki hatussa vartin. Oon kyllä tosi tyytyväinen kääpiöön. Kitkat oli just oikea valinta tohon autoon. Vähäinen teho, ylhäältä ottava kytkin, eihän tota saa sutimaan, ellei vartavasten yritä. Kertaakaan ei oo lipsunut mihinkään suuntaan, vaikka keli oli esim. tänään todella haastava, peilijää alla ja uutta lunta senttitolkulla päällä. Niin vain tultiin liki kesävauhteja kotiin, edellä hidasteli about 10 x kalliimpi uudenkarhea Honda niin että alkoi taas otsasuoni tykyttää. Joko C1 on ylivertainen talviauto, tai mun kohdalle on viime päivinä sattunut tavallista onnettomampia kuskeja.

Poikaa kun hain treeneistä, yhden risteyksen tukki Bemarin 1- sarjalainen, joka yritti epätoivoisesti takavedollaan risteyksestä eteenpäin. Varmaan kolme minuuttia kattelin sitä prkeleen sutimista, ennnenkuin pääsi pois. C1 tyrkkäsin ilman ruopaisua samasta paikasta eteenpäin. Hah.

Halvan auton kirot on tässä tapauksessa oviin liittyviä. Kun tiivisteet ovat vähissä ja pelti on peltiä vasten, niin tälläinen järjetön lumentulo, sisätilanlämmitin kotona, mutta 10 tunnin työpäivän jälkeen kylmistä käynnistys töissä, joutuu vähän ovia nykimään, kun kaikki sulaa/jäätyy pelti peltiä vasten. Vielä on kaikki räppänät auenneet, mutta tarkkana saa olla. Kun lumesta putsaa autoa, täytyy C1:n kohdalla muistaa avata kaikki ovet ja putsata myös oven ylätiivisteen päällinen ja ovet muutenkin sisäreunoista, muuten tulee ongelmia. Samaten pitää olla tarkkana ovia avatessa, kerää lunta sinne ylös siinä määrin, että tippuu helposti suoraan autoon sisään kun avaa ovet. Eihän sekään kivaa ole, kun tulee ylimääräistä kosteutta sisään.

Toinen surkea homma on tuo yksi yksinäinen tuulilasinpyyhin, jota ei voi nostaa pystyasentoon. Siinä se makaa lasilla koko ajan ja jäätyy kiinni, kun putsaa lasia, saa just sen verran ylös, että pystyy skrabaamaan alta. Älytön "ominaisuus". Kaikkeen tottuu, mutta silti ketuttaa. Kauhea natina ja kitinähän tossa on sisällä kun joka paikka on jäässä, mutta ajoltaan on ällistyttävän vakaa ja helppo. Joka kitisee C1:n, Aygon tai Peugeot 107:n talviominaisuuksista, voi käydä peilin eteen seisomaan ja tarkastella sieltä siintävää naamaa. Joka reissulla viime päivinä on tullut porukka perse edellä vastaan ja meikä himmailee menohaluja. Ei ihan heti uskoisi, kun päältä päin katselee tuota kääpiötä. Tai sitten mä oon vaan niin pirun kova kuski, ettei paremmasta väliä. Onhan tässä sekin vaihtoehto.

Josko tämä perkuleen lumimyräkkä hellittäisi torstaiksi, että pääsisi vähän Jumperia ulkoiluttamaan. Syyttävästi katseli mua lumikasan alta tänäänkin, kun kotiin tultiin. Joo joo, huomenna ennen vuorokauden vaihtumista lupaan putsata ja laittaa webastoon käskyt torstai-aamuksi. Rakastan, rakastan, ei vaan vanha jaksa möhköä näillä keleillä siistiksi sivellä. Pitää vielä keksiä jotain tohon katon puhdistukseen, nyt ei oikein keinot ja välineet riitä. Taidan ottaa ton parin metrin pesuvehkeen lumentyöntimeksi, kai se siihenkin käy.

[jooseppi78]

Kokkeilepa jäiskö se c1:sen pyyhkin huoltoasentoon vaikka virrat päällä ja viikseä (ei emännän) alespäin rämpsäyttämällä?

[IC1970]

^Täytyy testata jossain vaiheessa. Muistelen, että tuota pyyhkimen nousemattomuutta joskus aikoinaan testeissäkin kirottiin. Syystä.

Tänä aamuna tervehti tälläinen näkymä, kun astuin ovesta ulos

Huomatkaa, että sisätilanlämmitin oli puhkunut tässä vaiheessa n.tunnin ja 40 minuuttia. No, näkeehän sen sivuikkunoista. Päälle oli vaan satanut reilut 30 senttiä, joten ensin piti kaivaa väylä autolle, auto hangesta ja lumet päältä. Sitten rullattiin kotitie alas ja vedettiin puolen metrin kasan läpi isolle tielle kuin lumiaura konsanaan. Hyvinhän se meni, vaikka on myönnettävä, että lumitöiden tekeminen ennen aamiaista ja autolla liikkeellepääsyä ei ole koskaan ollut mielipuuhaani.

Töistä tullessa, nyt kun lumisade taukosi ainakin vajaaksi vuorokaudeksi, odotti tämmöinen projekti

Siinä on n. 4 vuorokauden saldo, vajaat puoli metriä valkoista kultaa. Aika tasan 30 minuuttia meni, kun putsasin auton sellaiseen kuntoon, että kehtasin laittaa webaston aamuksi valmiiksi. Laskin, että katolta pudotettua lunta työntelin auton vierestä n. 20 täyttä kolallista sivumpaan. Ei olisi ollut kovin taloudellista ajella tuolla lumilastilla kaupunkiin. Olisi ehkä tullut sanomista myös kanssa-autoilijoilta

Viikon päästä luvattiin reilusti plussaa ja vesisadetta. Tietää siis tällä lumimäärällä huikeita jääkelejä. Sitä innolla odottaessa, katsotaan millainen luistinrata tosta viimeisestä 100 metristä tulee ja jääkö joku ilta tulematta pihaan saakka.

[IC1970]

No nyt alkaa olla keli kohdillaan. Just tultiin pojan myöhäistreeneistä. Maisema kuin postikortti, puut roikkuvat raskaassa lumilastissa tietä reunustaen kuin paraskin riemukaari, penkat ovat korkeat, pakkasta -6 ja tähtitaivas alkaa vallata pienoisen lumisateen paikan. Tienpinta kova ja pakkautunut polanne, ilman häiritseviä ajo-uria. Kotimatkalla napattiin C1:llä pari päänahkaa, uudehko Vw Polo ja Opel Astra. Astra väisti suosiolla bussipysäkille, kun C1:n sammakkovalot alkoivat valaista takakonttia, Polon sentään sai ohittaa ihan perinteisesti. Mahtoivat ajatella, että joku on virittänyt mopoauton viimeisen päälle On se vaan nautinto ajaa tuollaista hyväkitkaista wanhan ajan polannetta, kertakaikkiaan. Ihan tuli nuoruus mieleen, kun Pohojammaalla isän kanssa Saabeilla peräkkäin ajeltiin. Nyt on eri pelit, mutta fiiliksessä jotain samaa. Pari päivää saa nauttia, kun lumisateet ovat ilmeisesti tältä erää loppu ja pakkanen pysyy vielä maanantaihin. Tiistaina näyttäis jo olevan eri meininki. Jotenkin toivoisi, että tämä pysyisi, mutta eihän se näillä leveysasteilla pysy. On nää Suomen säät nykyään ihmeellisiä...

Mielenkiinnolla olen seuraillut C1:n bensamittaria. Täydestä kuudesta palkista eka putosi pelistä 195 km kohdalla, toinen 315 kilsan täyttyessä. Ihan ei ole olleet optimaalikelit ekalle täydelle tankille, mutta jos nyt edes vitosella alkavaan pääsee, niin olen tyytyväinen. Jumperilla kun tulin tänään aikaisemmin päivällä kotiin kurkkasin ekan kerran tankillisen keskikulutusta. Näytti 9.7 litraa, oho. Talvi rankoo. Viikonloppuna joutunee venymään sillä la Hesaan ja su Espooseen, joten eiköhän tuo tuosta tasoitu.

[IC1970]

Vajaat 400 km ajettu viikonlopun aikana motaria ja kehäteitä Jumperilla ja nyt on kyljet kurassa ja suolassa. Ahistaa. Vaan apu on tulossa, ensi viikolla on reilusti plussaa ja pian ovat komeat hanget muisto vain, kesävedet kehiin ja autonpesuun !!! Viime vuonna sentään pestiin Lexusta vielä Tapaninpäivänä ihan ulkosalla.

[IC1970]

No eipä oo enää talvikeliä. Muutamassa päivässä katosi polanne ja nyt on taas paljasta asfalttia. Semmosta. Mutta perkuleen peurat Sunnuntaina kun tultiin poikien kanssa Kirpulla kotiin anoppilan kattausten äärestä, hyppäsi paria kilsaa ennen kotoa vasemmalta iso n. 8-piikkinen peura eteen. Tallasin jarrua kunnolla ja tuli ainakin Kirpun absit heräteltyä kun kitkoilla luistelin sinne tänne. No, peura käänsi perseensä mua kohti ja alkoi laukata edellä. Meni siinä 2-300 metriä ja ryntäsi jonkun pihan poikki takaisin metsään. Ei osunut, ei lasketa.

Tänään, kun tultiin hieman ennen klo 22 kotiin Möhköllä poikien kanssa, muutama kilsa tuosta sunnuntaisesta paikasta kaupungin suuntaan oli yhtäkkiä peuranjötikkä patsaana keskellä kaistaa. Nyt oli pitävämpi pinta alla, joten sain Möhkön hyvin hidastumaan, taisi olla parikymppiä vauhtia jäljellä kun elikko teki johtopäätöksen, että ton kanssa jään kakkoseksi ja kirmasi metsän siimekseen. Onneksi ei tullut ketään vastaan, niin pystyi väistämään vasemmalle, kun ei oja kiinnostanut ja ehdin laskeskella, että se on fifty-sixty osuuko jos ei liikahda tai liikahtaa väärään suuntaan. On se nyt kumma, mä oon hinkannut näitä teitä kotiin ja takaisin kohta tasan 15 vuotta ja olisko yhden käden sormissa, mitä on nähty hirviä tai peuroja. Nyt kaksi läheltä piti-tilannetta muutaman päivän sisään ja pari viikkoa aikaisemmin kun mentiin kaupunkiin Kirpulla aamutuimaan, yksi kirmasi 50 metriä edestä suoraan tien yli ilman, että ehdin edes jarruttaa.

Täytyy sanoa tutuille metsämiehille, että kiintiöt isommiksi ja passiin. Tämän jälkeen kohta varmaan mäjähtää täysosuma, tai sitten en näe karvaakaan seuraavaan 10 vuoteen... Jos saan valita, niin osuisin ennemmin Möhköllä ajaessa. Kiitos.

[kaseva]

Hirviä/peuroja/kauriita näkee nykyään lähes päivittäin. Naapuri on paikallisen metsästysseuran puheenjohtaja ja hän on jutellut, että kannat kasvaa huimaa vauhtia, josta kyllä säännöllisesti raportoidaan viranomaisille. Virallisen laskennan mukaan kannat ei kuitenkaan kasva, jonka seurauksena joka vuosi lupia myönnetään vähemmän. Ihme touhuu, sanos porilaine.

edit. poistin lainauksen kun tuli mieleen että se on täällä kiellettyä. (on tää kyllä yks mini-suomi koko foorumi )

[IC1970]

^Tää alkaa mennä jo naurettavaksi. Pari tuntia sitten kun lähdettiin pojan harkkoihin kaupunkiin, niin suurinpiirtein samoilla huitteilla kuin viimeksi, tuli oikealta peura eteen ja pääsi taas herkistelemään Möhkön jarruja. Nyt ei ollut niin lähellä, mutta jarrulla piti silti taas seisoa. Onko ne tulleet hulluiksi vai peräti vaanivat, että saavat juosta eteen. Toki ne nyt juoksevat tuolla henkensä edestä kun metsästetään, mutta silti. Helevetti sentään

[IC1970]

Asiallinen keli oli tänään, semmoset +6 lämmintä ja aurinkokin paistoi. Tein pikku tarkastuksia. Avensiksesta kattelin nesteet, tsekkasin akun Defan-älylaturilla, vartissa oli kaikki valot taulussa, eli kunnossa tuntuu olevan. Ilmanpaineita nostin suosituksista 0.2 baria ja pissapoikakin tuli täytettyä. Jumperista kattelin kanssa nesteet ja vetäisin kyljistä pahimmat skeidat pois. C1 tuli myös pikapestyä, maanantai-aamuna vien sen korjaamolle, vaihtavat moniurahihnan ja tekevät katsastustsekkaukset, sitten leimalle. Onhan se kivempi viedä edes suht siistinä konttorille, aika hyvin oli kuraantunut viime aikojen kurakeleissä. Kaikki autot ovat toimineet moitteitta, joten ei valiteta, kun ei ole aihetta.

[IC1970]

C1 kävi tänään katsastuskonttorilla ja leima paukahti. Täysi katsomo hurrasi, liput liehuivat ja yleisö taisi aallonkin aloittaa, niin oli komea tapahtuma. Inssi ihaili upeasti suojattua alustaa ja ei löytänyt kertakaikkiaan mitään purnaamisen aihetta. Viaton pikku kulkine. Seuraava leima sitten 13.3.2018 mennessä ! Kun myös virallinen komitea oli hyvän kunnon havainnut, uskaltauduin isolle tielle kun läksin Porvoon Poweriin puhelinostoksille. Muutama kilometri 110 km/h mittarinopeutta, eikä yhtään pelottanut. Radiotakin pystyi sujuvasti kuuntelemaan. Melutaso ei ollut sen kummempi kuin seitsemässäkympissä, jossa siinäkin meteliä on jo tarpeeksi. Ehkä tuolla voisi joskus jonkun Sipoon pelireissun heittää, niin pääsisi maistamaan vähän maailmaakin. Ehkä.

Kevääseen saakka ajattelin tämän kokoonpanon rauhoittaa, sitten katsotaan uudelleen. Vähän ajattelin siirtää rahat omistamisesta käyttöön ainakin toisen auton osalta, katsellaan mitä markkinoilla tapahtuu lähikuukausina, jos ei ihmeitä, autoverkkokauppa.com saanee minusta asiakkaan ainakin vuodeksi.