Riskienottoa loppuunajetulla NG93 avolla: loppuelämän koeajo alkoi sekä tonnin Volvo

[aero]

Pyyhkäse joku siisti kohta (vaikka tankinluukku) kevyesti hiovalla vahalla tai hienolla hiomatahnalla. Jos siitä irtoaa kiillotusliinaan punaista väriä, niin hieraisit maalia, jos taas ei, nin hieraisit lakkaa.

[2.polvi]

Pyyhkäse joku siisti kohta (vaikka tankinluukku) kevyesti hiovalla vahalla tai hienolla hiomatahnalla. Jos siitä irtoaa kiillotusliinaan punaista väriä, niin hieraisit maalia, jos taas ei, nin hieraisit lakkaa.

Hyvä vinkki, kiitos. Mä olin jotenkin ajatellut, niinpä niin, saahan sitä ajatella mitä haluaa, että autojen maalipinnan päällä olisi aina lakka.

[2.polvi]

Noniin. Saappi kävi Holmbergillä. Jälleen kerran erinomaista palvelua ja homma toimi kivuttomasti.

Ennakkoarvailut korjailun tarpeesta osoittautuivat oikeiksi, eli pakoputken väliputki tjsp. sekä yksi puola meni vaihtoin. Loppulasku oli maltillinen 472e.

Katsastuksesta tuli korjauskehoitukset käsijarrun pidosta (oli rajoilla) ja jo aiemmin havaitusta öljyvuodosta konehuoneessa. Niiden osalta on tarkoitus varata lähitulevaisuuteen Holmbergilta uusi aika.

Mutta sai sitä ajeltuakin, eli tuli heitettyä mun mittakaavalla pitkä lenkki, eli Järvenpää-Mäntyharju-Sulkava-Savonlinna-Vantaa tuossa viikonloppuna. Tripissä koko reissun kilsat ja vaikka katto oli auki suoritteesta n. 300km, niin tankkauksesta mitattu kulutus oli ajotietokoneen lukemaa selvästi alhaisempi, 8,02l/100km. Ei huano. Ajo oli suurimmaksi osaksi siis nopeaa maantie- ja moottoritiemenoa.

On se hienoa hommaa ajella NG93:lla ja vielä hienompaa avoversiolla

[aero]

Tripissä koko reissun kilsat ja vaikka katto oli auki suoritteesta n. 300km, niin tankkauksesta mitattu kulutus oli ajotietokoneen lukemaa selvästi alhaisempi, 8,02l/100km. Ei huano. Ajo oli suurimmaksi osaksi siis nopeaa maantie- ja moottoritiemenoa.

Aikoinaan avomalleja tehtiin usein joko leikkaamalla tuotantomallista katto pois tai ihan vaan piirtämällä käsin kivannäköinen kori. NG9-3:n aikaan on kuitenkin opittu jo työntämään avoauto tuulitunneliin sekä katto auki että katto kiinni ja avoajon aeromystiikka on myös hiottu kohdalleen. Saman huomasi vm 2007 saksanihmeessä, jossa edes 200km/h vauhdissa ei katon olotila juuri kulutukseen vaikuttanut.

[2.polvi]

Tripissä koko reissun kilsat ja vaikka katto oli auki suoritteesta n. 300km, niin tankkauksesta mitattu kulutus oli ajotietokoneen lukemaa selvästi alhaisempi, 8,02l/100km. Ei huano. Ajo oli suurimmaksi osaksi siis nopeaa maantie- ja moottoritiemenoa.

Aikoinaan avomalleja tehtiin usein joko leikkaamalla tuotantomallista katto pois tai ihan vaan piirtämällä käsin kivannäköinen kori. NG9-3:n aikaan on kuitenkin opittu jo työntämään avoauto tuulitunneliin sekä katto auki että katto kiinni ja avoajon aeromystiikka on myös hiottu kohdalleen. Saman huomasi vm 2007 saksanihmeessä, jossa edes 200km/h vauhdissa ei katon olotila juuri kulutukseen vaikuttanut.

Totta tuokin. Voi olla pseudoa, mutta munsta toi härveli kiihtyy huonommin 80-125 katto auki kuin katto kiinni. Ja joskus taisin oikein mitata, että 0.5-1.0l/100km on maantiellä kulutusero eikä sinänsä ihme, sellainen pöhinä käy niskaan takapenkin tunnelmista puhumattakaan. Asialla ei toki ole mitään merkitystä, koska a) ajan maantiellä ehkä 1000km/v b) kaupungissa toi krematorio vie 15l/100km

[Turbo Sensonic]

Tripissä koko reissun kilsat ja vaikka katto oli auki suoritteesta n. 300km, niin tankkauksesta mitattu kulutus oli ajotietokoneen lukemaa selvästi alhaisempi, 8,02l/100km. Ei huano. Ajo oli suurimmaksi osaksi siis nopeaa maantie- ja moottoritiemenoa.

Aikoinaan avomalleja tehtiin usein joko leikkaamalla tuotantomallista katto pois tai ihan vaan piirtämällä käsin kivannäköinen kori. NG9-3:n aikaan on kuitenkin opittu jo työntämään avoauto tuulitunneliin sekä katto auki että katto kiinni ja avoajon aeromystiikka on myös hiottu kohdalleen. Saman huomasi vm 2007 saksanihmeessä, jossa edes 200km/h vauhdissa ei katon olotila juuri kulutukseen vaikuttanut.

Totta tuokin. Voi olla pseudoa, mutta munsta toi härveli kiihtyy huonommin 80-125 katto auki kuin katto kiinni. Ja joskus taisin oikein mitata, että 0.5-1.0l/100km on maantiellä kulutusero eikä sinänsä ihme, sellainen pöhinä käy niskaan takapenkin tunnelmista puhumattakaan. Asialla ei toki ole mitään merkitystä, koska a) ajan maantiellä ehkä 1000km/v b) kaupungissa toi krematorio vie 15l/100km

Wind deflector?

En lähde ilman sitä enää mihinkään, ellei tarvitse ajaa pikkuteitä noin 25 asteen lämmössä

[2.polvi]

Wind deflector?

En lähde ilman sitä enää mihinkään, ellei tarvitse ajaa pikkuteitä noin 25 asteen lämmössä

Joo. Moinen tuli hankittua männä kesänä jäseneltä tetammi ja on kyllä jumalainen keksintö. Savon reissulla tosin ei ollut mukana. Neljään osaan menevä originaali on niin sikahintainen, että tyydyin kaksiosaiseen tarvikkeeseen, jonka Teemu myikin sopuhintaan.

[Turbo Sensonic]

Wind deflector?

En lähde ilman sitä enää mihinkään, ellei tarvitse ajaa pikkuteitä noin 25 asteen lämmössä

Joo. Moinen tuli hankittua männä kesänä jäseneltä tetammi ja on kyllä jumalainen keksintö. Savon reissulla tosin ei ollut mukana. Neljään osaan menevä originaali on niin sikahintainen, että tyydyin kaksiosaiseen tarvikkeeseen, jonka Teemu myikin sopuhintaan.

Uutena kyllä. Mutta jos sattuu löytämään käytettynä, niin yleensä saa suht kohtuuhintaan.

Löysin meidän autoon eBaysta. Tuli Australiasta, myyjä pyysi 300 Australian dollaria + postikulut.

Taittuu kätevästi takakonttiin

Tietty jos lähtee perheen kanssa kesälomareissulle ja auto on tupaten täynnä tämän https://carluggagerack.co.uk/2/by-make- ... gage-rack/

kanssa, niin wind deflector ei valitettavasti mahdu mukaan.

Molempien olisi kyllä pitänyt olla vakiovarusteina cabbessa

[2.polvi]

Uutena kyllä. Mutta jos sattuu löytämään käytettynä, niin yleensä saa suht kohtuuhintaan.

Löysin meidän autoon eBaysta. Tuli Australiasta, myyjä pyysi 300 Australian dollaria + postikulut.

Taittuu kätevästi takakonttiin

Tietty jos lähtee perheen kanssa kesälomareissulle ja auto on tupaten täynnä tämän https://carluggagerack.co.uk/2/by-make- ... gage-rack/

kanssa, niin wind deflector ei valitettavasti mahdu mukaan.

Molempien olisi kyllä pitänyt olla vakiovarusteina cabbessa

Katselin kans joo, että käytettynä olis saanut n. 300e, mutta ei raaskinut. Käyttöä on aika vähän, kun maantiellä ei tule juuri ajeltua ja aika usein takapenkilläkin on yksi matkustaja.

[2.polvi]

Taas tuli leipastua komeasti Saabilla lähes 600km Järvenpää-Puumala-Järvenpää.

Mennessä nopeusrajoitus + 5-7kmh, eli ihan reipasta matkavauhtia suurimmaksi osaksi 100-120km rajoitusalueilla. Takaisin päin sitten n. 500kg paketti perässä nopeudella n. 85kmh. Todella maltillinen kulutus, tankkauksesta mitattu (jopa saman aseman samalta pistoolilta) 8.6L/100km, vaikka säästä johtuen kattokin oli auki n. 100km ja loput tietysti kylmästöinti puhkui uutterasti viilennystä.



Ja perässä roikkunut venhokin vaikuttaa olevan juurikin sellainen vanhemman herrasmiehen silmäterä mitä kuvittelinkin (täähän ostettiin näkemättä )



Kyseessä on siis Jurmo Lux HT Yamahan 40hv trimmikoneella. Koko paketti on vm. 1988 ja olen kolmas omistaja. Venehän on tuossa HT-veneluokassa siinä mielessä erikoisuus, että pohjamuodoltaan se on puoliplaanari ja toisen puolen etuikkuna on avattava, eli ei ole pakko voimistella sivukansilla...

[Scraab]

Venehän on tuossa HT-veneluokassa siinä mielessä erikoisuus, että pohjamuodoltaan se on puoliplaanari...

Olikos puoliplaanari se kuuluisa innovaatio, joka yhdisti liukuvan ja uppoumaveneen huonot puolet ?

Tuolla paketilla taitaa olla kaikkineen massaa yli 700 kg. Saako avoon täydet 750 jarrutonta? Muistaakseni S-S:n sallittu on alle, mutta kun ei ole koukkua, ei ole niin väliä..

[IC1970]

Harvinaisen tyylikäs vetoauto noihin hommiin ja tyylikäs paketti kokonaisuudessaan. Fynd, sanois ruåtsalainen.

[2.polvi]

Venehän on tuossa HT-veneluokassa siinä mielessä erikoisuus, että pohjamuodoltaan se on puoliplaanari...

Olikos puoliplaanari se kuuluisa innovaatio, joka yhdisti liukuvan ja uppoumaveneen huonot puolet ?

Tuolla paketilla taitaa olla kaikkineen massaa yli 700 kg. Saako avoon täydet 750 jarrutonta? Muistaakseni S-S:n sallittu on alle, mutta kun ei ole koukkua, ei ole niin väliä..

Niinhän sitä sanotaan puoliplaanareista, mutta rohkenen olla eri mieltä. Monin paikoin tilanne on käytännössä se, että nopeutta rajoittaa joko nopeusrajoitus tai aallokko. Liukuvalla veneellä on aivan tuskaa ajaa hiljaa (kiemurtelee) tai kovassa aallokossa, kun liussa ei kestä miehistö ja vene ja uppoumanopeudella keikuttaa niin perkeleesti ja aallot pyöräyttää veneen aina 90 astetta suunnastaan.

Ainoa haitta on minusta hieman korkeampi polttoaineenkulutus, jolla ei toki pienillä veneillä ole mitään väliä, ja huippunopeus. Jos pohjamuoto on enempi uppoumarunkoiseen kallellaan, ajo-ominaisuudet loppuvat 15s paikkeille ja jos taas enempi liukuvaan, niin sinne 25s paikkeille.

Avossakin massat on jarrutonta 750kg ja jarrullista 1600kg. Sen puolesta ei ongelmaa.

Enemmän rajoitteena on trailerin kantavuus, mutta toi vene on aika kevyt (sehän on pienikin, vain 465cm pitkä) ja ei toi 40hv 2t Yamahakaan taida painaa kuin reilu 75kg. Veneen kuivapaino lienee n. 270kg, joten veikkaisin juuri ja juuri varusteineen olevan laillisen puolella. Trailerihan on pikkuinen (lyhyt, kapea) 500kg kokonaismassalla.

[AZP]

Monin paikoin tilanne on käytännössä se, että nopeutta rajoittaa joko nopeusrajoitus tai aallokko. Liukuvalla veneellä on aivan tuskaa ajaa hiljaa (kiemurtelee) tai kovassa aallokossa, kun liussa ei kestä miehistö ja vene ja uppoumanopeudella keikuttaa niin perkeleesti ja aallot pyöräyttää veneen aina 90 astetta suunnastaan.

Tai sitten on vaan liian pieni vene

Myin aikanaan oman vajaa kuusimetrisen liukuvan veneeni osittain sen takia että kun tuuli yli 5 m/s niin sillä ajaminen alkoi olla tuskaa muualla kuin ihan suojaisimmilma sisäsaariston vesillä. Koska alle 5 m/s tuulet on lounaisrannikolla kuitenkin harvinaisempia kuin yli 5 m/s tuulet, totesin että eiköhän ole paras keskittyä purjehtimiseen, jossa tuulesta pääsee nauttimaan eikä se ole kirous.

Toisaalta tuossa pari viikkoa sitten tuli ajettua Airistolla uudella Buster Supermagnumilla sellaisessa 10/15 m/s tuulessa. Vene varustettu vielä kunnon joustojakkaroilla, niin kyllä sillä jo ajeli ihan mielikseen kelistä huolimatta. Toki samana iltana tuli käytyä samoilla vesillä isolla purjeveneellä, niin sehän se vasta oli nautinto

[Uteip]

Venehän on tuossa HT-veneluokassa siinä mielessä erikoisuus, että pohjamuodoltaan se on puoliplaanari...

Olikos puoliplaanari se kuuluisa innovaatio, joka yhdisti liukuvan ja uppoumaveneen huonot puolet ?

Tuolla paketilla taitaa olla kaikkineen massaa yli 700 kg. Saako avoon täydet 750 jarrutonta? Muistaakseni S-S:n sallittu on alle, mutta kun ei ole koukkua, ei ole niin väliä..

Niinhän sitä sanotaan puoliplaanareista, mutta rohkenen olla eri mieltä. Monin paikoin tilanne on käytännössä se, että nopeutta rajoittaa joko nopeusrajoitus tai aallokko. Liukuvalla veneellä on aivan tuskaa ajaa hiljaa (kiemurtelee) tai kovassa aallokossa, kun liussa ei kestä miehistö ja vene ja uppoumanopeudella keikuttaa niin perkeleesti ja aallot pyöräyttää veneen aina 90 astetta suunnastaan.

Ainoa haitta on minusta hieman korkeampi polttoaineenkulutus, jolla ei toki pienillä veneillä ole mitään väliä, ja huippunopeus. Jos pohjamuoto on enempi uppoumarunkoiseen kallellaan, ajo-ominaisuudet loppuvat 15s paikkeille ja jos taas enempi liukuvaan, niin sinne 25s paikkeille.

Siis tuo puoliplaanari on vähän keinotekoinen termi ja sillä tarkoitetaan kahdenlaisia veneitä. Mitään puoliplaanaustahan ei ole, joko alus syrjäyttää uppoumansa verran vettä (ja nopeus rajoittuu käytännössä uppoumanopeuteen joka on suoraan verrannollinen vesilinjan pituuteen) tai nousee vesipatjan päälle eikä syrjäytä koko uppoumansa vertaa vettä.

Vanhan käsitteen puoliplaanaavat ovat ylitehoisia fiskareita ja pirtuveneitä ja niiden jatkojalosteita, jotka on saatu plaanaamaan lisäämällä perän kantavuutta ja konetehoa. Näiden ajo-ominaisuudet ovat parhaimmillaan uppoumavauhdilla ja kulutus kasvaa voimakkaasti vauhdin kasvatuksen myötä kun runkomuoto ei ole optimaalinen pintaan nousuun. Plussana taas merikelpoisuus, eli varsinkin uppoumavauhdilla voidaan ajaa kovassakin kelissä turvallisesti ja melko mukavasti keulaosan syvän v-pohjan ansiosta.

Uudemman ryhmän puoliplaanaavat ovat taas oikeasti yksiselitteisesti plaanaamaan tehtyjä veneitä, joiden ero niinsanottuihin oikeisiin plaanaaviin tulee tasaisesta pohjan muodosta joka mahdollistaa liukuun lähdössä tasaisesti kasvavan tehontarpeen kun taas syvällä V-pohjalla tehty plaanari vaatii suuren konetehon noustakseen kerralla vesipatjan päälle. Syvällä V-pohjalla olevalla plaanarilla ei voi/kannata ajaa tiettyä nopeusaluetta tehoalueella jossa koneteho ei vielä riitä nostamaan venettä pintaan, mutta runkonopeus tulee vastaan. Tasaisella pohjalla olevassa veneessä taas tämä epätaloudellinen nopeusalue voi olla niin kapea, että sitä ei käytännön ajossa huomaa. Tasapohjaiset puoliplaanarit ovat huomattavan taloudellisia verrattuna v-pohjaisiin, sillä tasaisen pohja kantaa vesipatjan päällä huomattavan hyvin. Esim. "puoliplaanaava" Bella 530 vaatii samaan vauhtiin kuin vastaavan kokoinen syvän v-pohjan vene alle puolet konetehoa. Miinuksena tasapohjan huonot ajo-ominaisuudet plaanissa varsinkin aallokossa, aalto ei leikkaannu samalla lailla kuin v-pohjaan vaan iskee siihen. Myös uppoumavauhdilla ajo voi olla kiemurtelevaa ja tuuli sortaa venettä helposti kun matala syväys ei anna kölivaikutusta.

Edit:

Bella 530 pohjan muoto perässä: https://www.venekuume.com/wp-content/up ... 68x576.jpg

Saman kokoluokan Vator 17: https://cdn.nettivene.com/live/2021/07/ ... medium.jpg