M-B EQE

[AZP]

Minkä tehoinen AC-laturi Mersussa on, 11 vai 22 kW? Noi minuuttihinnat AC-ladenille ei ole kauhean houkuttelevia vaikka olisi 22 kW. Tasasähköä Mersu taitaa järkevillä latausväleillä imeä sellaista tahtia että DC-latinkia on vaikea löytää merkittävästi halvemmalla kuin nuo hinnat.

Toki minuuttipohjainen hinnoittelu on sellainen että ei mahdu autoilijan järkeen oikein millään kun ei siinä minuutteja osteta vaan jouleja.

Joka tapauksessa tosiaan aika noloa kommunikointia hintamuutoksista.

[Henkka #2283]

Lisävarusteena noin 1300 €:lla ois saanut 22 kW:n laturin. Mulla on vaan perus 11 kW.
Tilausvaiheessa ennen tietoa mistään Charge me -jutuista hetken ajatus oli tilata toi 22 laturi ja latailla normiajot kauppareissuilla sillä. Semminkin, kun lähellä oleva Redi pyysi vielä silloin AC-latauksesta 0,15 €/kWh. Toki sekin nousi jo aikoja sitten 0,25:een ja siellä on pysynyt. Mutta siis ei tullut tilattua.

Toi Charge me:n minuuttipohjaisuus ei istu munkaan järkeen, mutta nykysetupilla on pikalatauksessa usein siedettävä.

https://evkx.net/models/mercedes/eqe/eq ... gingcurve/

Ton kurvin väliä noin 30 % - 80 % olen tähän mennessä pitkälti pikalataillut suunnilleen esitetyillä nopeuksilla. Pikaexcelöin taannoin, että kWh:n hinnaksi tulisi alle 0,2 € uusilla hinnoilla, jos siirtyisi latailemaan noin väliä 15 % - 70 %. Toki noi nopeudet on aikalailla optimikelien aikaan. Toisaalta akun lämmitys on talvea varten.

Viimeaikoina on tullut niin vähän ajoa, että 11 kW lataus kauppareissujen aikana Pirkkatolpasta hintaan 0,22 €/kWh on riittänyt.

[AZP]

Missä kaikkialla toi MersuMee-hinnoittelu toimii?

Aika suolainen hinta 22 kw laturista jos tohon rahaan ei sisälly mitään muuta?

Kyllähän tuo hinnoittelu ajaa valitsemaan DC-latauksen ellei luonnollisia pidempiä pysähdyksiä synny AC-laturin äärellä. Taitaa normihinnoittelulla (=ilman kk-sopimuksia) olla vaikea juurikaan löytää DC-latureita alle 30 snt kwh-hinnalla ja tolla Mersun käyrällä ja hinnoittelulla pääsee kyllä aika paljon alle. Sitten kun vertaa vaikka Rechargen tavan hinnoitteluun joka on yli 60 snt/kWh (tai vielä enemmän jos menee maksamaan väärällä apilla), niin eroa kertyy jo aika älyttömästi. Toi Rechargen hinta alkaa monella automallilla lähestyä jo polttomoottoriauton energiakustannuksia ja on pahimlillaam yli kymmenkertainen hinta verrattuna kotilataukseen pörssisähköllä ja fiksulla latauksen ajoituksella.

[Henkka #2283]

Täälläpäin tuohon kuuluvat K-lataus, Recharge, Virta ja ne Suomen kolme Ionityä. Ihan kattava verkosto ja nopean latauksen pöntöt ovat noissa jo oikeasti nopeita, omille reiteille nopeimpia on osunut Rechargella.
Niistä yksittäinen laturi lupaa usein luokkaa max 250 kW, eikä nopeus hyydy, vaikka ladattavia olisi useampi. Ainakin kotinurkissa K, Virta ja sopimuksen ulkopuolisista ABC vaikuttavat olevan herkempiä tuolle. ABC:n lähiasemat sanovatkin pikalatauksen kokonaistehon olevan esim. 100 kW sis. kaikki laturit. Vastinparina toisaalta on suhteessa kohtuullinen reilu 0,3 €/kWh-hinta kiinteänä. ABC:llä en vielä ole kertaakaan ladannut. Varmaan pikateiden asemilla olisi enemmän ruutia.
K-latauksenkin pika on kiinteä ja perusasiakkaalle tuota samaa hintaa kuin ABC. K:n tägi on ja sitä käytän AC-lataukseen.

Joo toi on hinta pelkälle laturin tehon nostolle. Aika rahastusta, semminkin, kun ei tuossa ole kyse mistään luxusjutusta. Joissainhan tuo on vakiona, ainakin Rellu ja Nissan jotkin mallit tulee mieleen.

Kyl tuo 60 senttiä ja yli hinnat tuntuvat aika häijyiltä. Enkä nyt meinaa, etteikö sovelletussa markkinasysteemissä sais pyytää. Mutta kun on mahis välttää, niin sitä yritän tehdä. Auton hankintalaskelmissa käyttöenergian kustannusten säästöllä (ed. bensa V8:iin verrattuna) oli rooli ja siitä pyrin pitämään kiinni, vaikka tunnistan että helppo ois ladatessa heitellä euro sinne toinen tänne, kun yksittäinen maksu jää usein pieneksi.

Tietty ideaalein peruslatauksessa ois tehdä se kotona. Ehkä seuraavan kämpän yhteydessä sit.

[Henkka #2283]

Päivälämpötilojen ollessa Helsingissäkin reilusti alle kymmenen astetta, on oiva tilaisuus tarkastella viileän sään lataustapahtumia.

Eilen perjantaina kävin läheisellä Helenin (suljetun) voimalan liepeillä 150 kW laturilla. Kaksi 150 kW ja viereiset kaksi 80 kW laturia eivät ole tunnettuja luotettavuudestaan, joten ehkeivät ne ole parhaimmat mahdolliset energianlähteet neutraaliin tarkasteluun. Menin joka tapauksessa, eikä latausaikana ollut muita samalla asialla. Latausväli oli noin 30-80 %.

En käyttänyt esilämmitystoimintoa ja suurimman osan latausajasta näkyi korkeasta/alhaisesta lämpötilasta johtuva symboli, joka tuossa kuvassa oli jo ehtinyt sammumaan. Arvatenkin lataustehoa rajoitettiin. Sen sijaan kuvassa näkyy korkeajänniteakun korkeasta tai alhaisesta varaustilasta varoittava symboli. Sen esiintymisestä en vielä ole täysin kärryillä. Liekö kyse seuraavassa jutussa mainittu jännitteen ja virran yhteispeli. Eli vaikka mainittujen tulo riittäisi laturin päästä esim. 170kW-tehoon, kuitenkaan auto ei pysty ottamaan vastaan tuolla yhtälöllä syntyvää tehoa, vaan se jää alemmaksi?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koea ... aa25a2502e



Alla ote sähköisestä ohjekirjasta mainittujen symbolien osalta



Latauksen keskitehoksi muodostui noin 92.



Eli jatkossa voisi testata esilämmityksen kanssa ja maineeltaan paremmalla laturilla.

Eilisen illan aikana syntyi myös tähänastisten vähänkin pitempien reissujen kulutusennätys, 20.6 kWh.



Sen verran taustaa, että noin puolet ajomatkasta ja ajosta oli rankkaa sadetta ja koko ajon ajan noin viiden asteen ulkolämpötila. Lisäksi noihin lukemiin sisältyy noin tunnin mittainen aika, jolloin istuimme lämmitetyssä autossa ja odotimme apua 70-luvun 500cid Cadillacin saamiseksi jälleen liikkeelle.

[AZP]

Mikä kuvake kuvassa on se joka ilmoittaa korkeajänniteakun korkeasta tai alhaisesta varaustilasta?

Jos mä nyt mitään tuosta ymmärsin niin se kai tarkoittaisi vain sitä että lataustehoa rajoitetaan jos akku alkaa olla riittävän täysi tai jos lataus aloitetaan melko alhaisella varaustasolla. Ja se liitttyy varmaam siihen että litiumakku kärsii korkeista lataustehoista jos varaus on korkea tai matala, eli siis akun kannalta terveellisintå on latailla isolla teholla esim varausvälillä 30-80 % mieluummin kuin yli 80 % tai alle 30 %.

[Henkka #2283]

Tuossa varausmittarin alla on tuo sangen havainnollinen +/- kuvake. Tulkitsin, että siinä kohtaa esitetään haasteet, koska latauksen alussa siinä oli tuon vieressä akun ja lämpömittarin kuva.

En nyt mistään löydä uudestaan ohjekirjan kuvausta symboleista symbolikuvineen, aiemmin sen sattumalta löysin. Tätä enempää informaatiota siinä ei kyllä ollut.

Noin minäkin sen aattelin ja se on ohjekirjan kuvauksen mukainen näkemys. Koska merkki paloi koko latauksen ajan, aloin miettimään muita mahdollisuuksia.

[Henkka #2283]

Tuosta kummuten vähän urvellustakin välillä.

Elikkäs noi varaustilanteeseen liittyvät jutut, symbolit jne pitäisivät musta olla selkeemmät. Ja kerrottaisiin selvemmin, miten homma pelaa ja mistä kiikastaa, jos kiikastaa.
Mut tää kyl jotenkin sopii kuvaan. Tää auto on eniten omista Mersuista ollut selkeimmin "stokkan mummille" suunnattu eli käyttäjän on todellakin tarkoitus vain käyttää ja ottaa vastaan se, mitä valmistaja ja jälkimarkkinointiorganisaatio ovat suunnitelleet antaneensa. Toki valtaosaltaan homma toimii hienosti ja kuin se ajatus, mutta tämmöstä pientä tee-se-itse heppua välillä ahistaa.
Tietty sekin vaikuttaa, kun on eka uutena hommattu auto. Luulen että tällöin tehtaan rooli asioiden hallinnassa ja tiedon jakelussa korostuu.

Toisena, auton lisävarusteiden mukana tullut "entertainment plus" ja siihen kuuluva kolmannen palveluntarjoajan mukavuusdatapaketti on huono vitsi. Mistään ei selviä, mitä se maksaa ja osittain annetaan ymmärtää, että kuuluisi lisäpaketin hintaan. Kokeilujakson sain Vodafonelle (Elisa) aktivoituun so early 2k käyttöliittymän kautta ja aspan avustuksella. Kuukausi vissiin meni ja auton valikossa lukee et tariffi ei käytössä. En kyllä tiedä, mitä se tässä väillä teki.

Kolmantena, Spotify toimii pitkää hyvin ja sit yhtäkkiä lennosta ei vaan soita mitään. Koskaan ei tiedä, onko se AndroidAuton vai suoraan MBUX-kirjautumisen kautta. Kökkö.

[Henkka #2283]

Sori jo heti alkuun seuraavasta kuvapommituksesta. Se vain mun mielestä konkretisoi asian kivemmin kuin kirjotettu

Eli eilen sunnuntaina kävin iltapäivällä lataamassa Rechargen tolpasta Tammiston Mäkkärin pihalla. Ulkolämpötila oli auton mittarin mukaan 7 astetta.

Tällä kertaa laitoin lataustolppakohteen navigaattoriin, jolloin akun esilämmitys tarvittaessa käynnistyy.

Kotoa lähtö klo 14:36 ja auto kertoo, että pikalataus onnistuu 52 kW teholla. Huomaa symbolit patterin alla.



Laturille saapuminen klo 14:54 ja auto kertoo pikalatauksen onnistumisesta 84 kW teholla. En tiedä, miten tuo muihin autoihin suhtautuu, mutta ainakin lämmityksellä tuntuu olevan jotain merkitystä. Toki varmaan myös ajaminen lämmittää akkua.



Heti piuhan kiinnittämisen jälkeen laturi sanoo tehoksi 55 kW ja auton rajoittavan.



Neljä tolppaa ja alussa latauksessa oli kolme EQE:tä. Hetken päästä nuo kaksi lähtivät ja myöhemmin viereen saapui lataukseen EQS. En huomannut muilla latauksilla olevan vaikutusta omaani. Toki muuttujia on niin paljon, että vaikutusta saattoi silti olla.



Hetken päästä laturi kertoo tehoksi 96 kW ja auton rajoittavan. Nyt näyttäisi natsaavan aika hyvin auton aiempaan arvioon lataustehosta.



53 %:n varaustilassa latausteho on 121 kW. Edelleen varoitukset taulussa.



54 %:ssa latausteho on 124 kW ja taulussa enää yksi varoitus. Ilmeisesti akku ei enää ole liian kylmä. Tolppa kertoi auton rajoittavan.



Vähän ennen lopetusta varaustila 78 % ja teho 98 kW.



Eli koko latauksen ajan tolppa olisi voinut antaa enemmän kuin auto pystyi ottamaan vastaan.
Jos katsotaan yhden lähteen antamaa latauskurvia, nähdään, että pitkän matkaa saavutettu latausteho oli alle ja loppupäässä taas hieman yli:
https://evkx.net/models/mercedes/eqe/eq ... gingcurve/

Esilämmityksellä näyttäisi luonnollisesti olevan merkitystä, sen olisi vain pitänyt jatkua hiukan pidempään. Ulkolämpötila oli siis 7 astetta.

Lataus kesti 25 minuuttia ja ladattu energiamäärä oli 43,2 kWh. Keskiteho noin 104 kW. Lähteen mukaan tuo väli menisi keskiteholla noin 125 kW.
Tästä lienee myös havainnollista tavoittaa pikalatauksen häviötä tällä toteutuskerralla. Se näyttäisi olleen noin 3-4 %:n luokkaa. Luku on karkea, koska auton kertoma varausprosentti on kokonaisluku.

Testit jatkuvat.

[AZP]

Jos toi mustavalkoiseksi diagonaalisesti jaettu akun kuva on ruudussa koko latauksen ajan, niin eihän se voi liittyä siihen että akun korkea tai alhainen varaustaso aiheuttaisi tehonrajoitusta. Tosin en kyllä keksi mitä muutakaan kyseinen symboli siinä sitten olisi kuvaavinaan. Aika outo kuvake, onko kuitenkin joskus latauksen aikana tuo kuva ollut poissa ruudusta?

Mutta Mersu siis osaa kertoa ennen laturin kytkemistä mikä olisi näissä olosuhteissa maksimi latausteho? Aika hieno!

[Henkka #2283]

Joo toi kuva tosiaan on vielä kysymysmerkki. Olen kiinnittänyt siihen huomiota vasta viimeaikoina, mutten toisaalta muista tuon ilmoitusalueen olleen myöskään koskaan tyhjä. Se voi toki sitä olla ollut.
Muutamista aiemmista lataustapahtumista otetuista kuvista katsoin, niin silloin tuo tuossa paistoi.

Tolppa kertoi ennen aloittamista ja lopettamisen jälkeen, että "200 kW". Tästä tulkitsen, että sillä teholla se pystyisi energiaa maksimissaan antamaan. Eli siitä näkökulmasta ilmoitus auton rajoittamisesta pätisi tämän auton tapauksessa joka kerta, annetun maksimitehon ollessa 170 kW. Olen jostain lukenut, että jotkut EQ:t ovat ilmoitetun maksiminsa hetkellisesti ylittäneet, mutta eivät kymmenillä kilowateilla.

Mutta koska kuva seisoo ilmoitusalueella, voisi sen päätellä kertovan jostain rajoituksesta.
Koskaan en ole pikalatausta aloittanut juurikaan alle 30 %:n varaustason. Pitää sekin toki kokeilla ja ehkä ottaa käytäntöönkin jatkossa. Siinä samassa näkisi, miten tuo kuva käyttäytyy.

Joo coolia
Sähköautojen kanssa oppii iloitsemaan sellaisista asioista, joihin ei ennen osannut kiinnittää huomiota. Muistaakseni bensaa/dieseliä pystyi ennakoimaan saada jokaisella tankkauskerralla suunnilleen samaan tahtiin

[tetammi]

Noista kempowerin tolpista saa hyvää käyrää kännyyn ku tsekkaa tuon näytön qr-koodin

[Henkka #2283]

^
Hyvä vinkki Pitääpä kokeilla. Nuo QR-koodit tulee helposti tulkittua joksikin mainosten jatkeeksi eikä (toisinaan) tosiasiallista sisältöä tarjoaviksi linkeiksi.

Tässä vielä toissaviikon latauksesta kuvia.

Laturille menossa lämpöasteita muutama ja akun esilämmitys kerkisi olemaan päällä noin vartin ennen Tammiston McDonaldsin Rechargelle saapumista. Nyt herja on viileästä akusta, muttei aiemmin ihmetellystä "liian täydestä/tyhjästä akusta".


Lataus lähti ihan nätisti kulkemaan hyvällä teholla, tosin "200kW" tolppa sanoo 158kW teholla rajoittavansa/jakavansa tehoa kentän kesken. Auton maksimi tosiaan olisi 170kW.


Tuo näkyvä symboli autossa kertonee tolpan rajoittavan tehoa tässä kohden.


33 %:n kohdalla tuli taas tuttu symboli tauluun.


Tolpassa näkyi sama rajoitus kuin aiemmin, ei tietoa auton asettamasta rajoitteesta.


Tosiaan latureilla oli kokoajan muitakin.


Ihan hyvään tahtiin täyttyi loppupää.


Jonkin verran onkin ollut yleistä keskustelua, ja varsinkin aikaveloitukseen perustuvassa latauksessa pitäisi selvästi kertoa, kuinka paljon tolpan kyky tarjota tehoa on riippuvainen muista samanaikaisista latauksista. Nythän tosiaan tolpassa seisoi "200kW" ennen piuhan liittämistä. Tämä on harhaanjohtavaa, joskaan ei nyt suuren suuria tappiota aiheuttavaa.

Tuo lataus kesti tasan puoli tuntia ja ladattu määrä oli 52,6kWh eli keskiteho oli noin 105kW.

Helenin/Virran latureilla Suvilahdessa (2*80kW ja 2*150kW) teho menee omien havaintojen perusteella heti puoleen, kun laturin toiseen pistokkeeseen tulee toinen lataaja.

[Henkka #2283]

Vaikka lataaminen toki on keskeinen osa tätä autuutta, on tullut muutakin puuhattua.

Syyskuussa jokin some mainosti Shellin Tornado-pesuja 6 kappaletta 89.90 eli noin 15 euron kappalehintaan. "Normaalisti" noista pyydetään kait jopa 40 euroa kappaleelta
Toki, varmaan sellainen tuote, ettei kukaan tuota "ovh" hintaan osta. Mutta joka tapauksessa ihan kohtuullinen hinta jäi yhdelle pesulle. Käyttöaikaa 5 kuukautta, joten muutaman voi livauttaa extraksi joululahjojen sekaan.

Käytin ekan koodin Alppilan Shellillä tiistaina. Eipä tuossa nyt järin isoa eroa ollut laitteistossa tai muussakaan siihen, mitä nyt on tottunut tuollaisessa paikallaanseisovassa pesussa näkemään. Ehkä se pesukaari meni kerran pari enemmän kertoja auton päästä päähän.
Jälkeen olen ihan tyytyväinen, vaikkei kaikkein pahimmat hyönteisläiskät lähteneetkään.
Tämän jälkeen kuivatukseen Redin halliin 2 tunnin parkkietua hyödyntämään ja 0,25€/kWh AC-latausta käyttämään.

Vaikka autoa on tarkoitus pitää itsellä pitempään, en nyt mitenkään ole automaattipesuja vältellyt tai itse pestessä edes harjatta toiminut. Ei vaan jaksa.
https://www.hs.fi/koti/art-2000009740788.html "Harja on ehdottomasti kielletty. Se on maalipinnalle murhaa, Palo korostaa."

Ehkä vielä auton ollessa kohtuu tuore lisäalustasuojaa ja mahdollista lisä-äänieristystä harkitsen. Täällä foorumilla oli jokin aika sitten vinkki pätevänoloisesta paikasta Hyvinkäällä https://autonruosteenesto.fi/

Toinen juttu. Vaikka 11kW-latauksia omasta voimarasiasta on tarjolla harvoin, olen silti välillä harkinnut seuraavanlaista laturia:
https://www.puuilo.fi/blaupunkt-latausl ... ype-2-11kw
Tuosta on välillä ollut myös tätäkin alempia hintoja.

Enkä nyt yhtään meinaa sillä, että "mun Mersu" olisi jotenkin parempi kuin mikään muu, vaan ihan neutraalisti kyselen. Koska tämä laturi on huomattavasti (satoja euroja/kymmeniä prosentteja) edullisempi kuin toiset merkit, voiko siinä olla jotain muuta huomioonotettavaa kuin esimerkiksi ajallinen käyttökestävyys tulevien 10 vuoden aikana?
Esim. näihin verrattuna: https://www.motonet.fi/tuote/deltaco-e- ... t=45-02640 tai https://www.motonet.fi/tuote/ctek-njord ... t=45-01905

Eli nyt ihan hatusta esim. semmoinen, voiko "huonompi" AC-laturi jotenkin kuluttaa ladattavaa akkua enemmän kuin ns. parempi (kalliimpi) laturi? Jos näin olisi, ei tuota muutamaa satasta kannattaisi lähteä säästämään. Mutta jos sellaista tekijää ei ole ja laturille olisi käyttöä se muutama kerta vuodessa, se olisi omaan käyttöön parhain valinta. Ja käytettäessä on mahdollista järjestää aika hyvä säänsuoja eli sellainenkaan ei puoltaisi kalliimpia vaihtoehtoja.

[lauriolio]

Eli nyt ihan hatusta esim. semmoinen, voiko "huonompi" AC-laturi jotenkin kuluttaa ladattavaa akkua enemmän kuin ns. parempi (kalliimpi) laturi? Jos näin olisi, ei tuota muutamaa satasta kannattaisi lähteä säästämään. Mutta jos sellaista tekijää ei ole ja laturille olisi käyttöä se muutama kerta vuodessa, se olisi omaan käyttöön parhain valinta. Ja käytettäessä on mahdollista järjestää aika hyvä säänsuoja eli sellainenkaan ei puoltaisi kalliimpia vaihtoehtoja.

AC-latauslaitteen kautta sähkötehoa syötetään auton sisäiselle varsinaiselle autoon sisäänrakennetulle laturille, joka sitten lataa akkua.

Käytettävän latauslaitteen laadulla ei kaiken järjen mukaan ole akun kulumisen kanssa mitään tekemistä. Toki sitten epäsuoria vaikutuksia voi aina olla, jos oikein ”likaista” sähköä ja vaikkapa hyvin epätasaista tehoa menee laturille - voisi siis rikkoa laturin ja sitä kautta voi tapahtua kaikenlaista. Aika epätodennäköistä kuitenkin, jos latauslaitteen ostaa EU:n sisältä ja siinä on asianmukaiset CE-merkinnät. Komponenttien (ja latauslaitteen) hajoamisia kun voi taas sattua niiden kalliimpienkin kohdalla.