M-B EQE

[Henkka #2283]

^
Hyvää pohdintaa

Noin se varmastikin on. Ja toki näyttää olevan niin, että kalliimmissa tulee mukana lisätoimintoja, kuten ohjaus kännykän kautta ja tämä perustellusti nostaa hintaa.
Ja vaikkei se komponenttien laadusta yksiyhteen kerrokaan, myös esimerkkilaitteiden ilmoitut massat näyttävät olevan samalla tontilla, mitä nyt kallein noin 30-40 % kahta muuta painavampi. Tämänkaltaisista perustekniikan laitteista olen oppinut, että lähtökohtaisesti painavampi parempi
Myös koteloinnin suojauksessa näyttää olevan eroja, sen tosiasiallinen vaikutus mennee aiemmin mainittuun lokeroon odotetusta käyttöiästä.

[AZP]

AC-latauslaitteen sisällä on hyvin pitkälti standardikomponentit, jotka maksaa isoissa erissä hankittuina kymppejä. Kalleimpia osia latausasemissa on kotelointi ja varsinkin kaapeli. AC-latausasema ei mitenkään käsittele, muuta tai putsaa verkosta tulevaa sähköä, eli auton laturi saa juuri sitä mitä sähköverkko tarjoaa, oli välissä sitten parin sadan tai tonnin latausasema.

Käytännössä AC-latausasema on hieman glorifioitu turvakytkin, ei paljon mitään muuta. Paitsi tietenkin jos on niitä etäohjaus- tai mittausominaisuuksia, jotka vaatii vähän hifimpää elektroniikkaa.

Eli aika huoletta auton kannalta voit laittaa minkä tahansa AC-latausaseman. Jossain kiinalaisessa halvassa kötöstyksessä pelkäisin eniten ihan henkilökohtaisen sähkö- tai yleisen paloturvallisuuden puolesta, en muuta.

[aero]

Puskista huudellen, eli ilman kokemusta mutta ajatustasolla hahmotellen, kiinnittäisin huomiota seuraaviin asioihin:
-Kaikki 3 ovat Suomessa ihan muutenkin myytäviä tuotemerkkejä, eli ei täysin nevöhöödejä. Omaan korvaan Deltacolla on vähän halvempi kaiku kuin muilla.
-Blaukkari ja Deltaco ovat "läpiajettavia" ja C-tekki päätylaite, eli C-tekin piuhat on samalla reunalla laitetta. Tämä voi vaikuttaa laitteen mukanakuljetettavuuteen, pakattavuuteen yms asioihin, joten formaattia kannattaa miettiä oman käytön kannalta. C-tekkiä ei saa järkevästi yhdelle kiepille, jollaisella Blaukkari kuvassaan on.
-Deltacossa ei ilmeisesti ole ollenkaan latausvirran säätöä. Autossa toki on, joten ei se johdossa välttämätön ole,mutta eipä siitä haittaakaan olisi. 3*16A on melko reilusti nykäistäväksi luvankaan kanssa esmes kaverin seinästä, jos ei sähköliittymä ole tarkoituksella ylijäreä, pikavalinta latauslaitteessa voi olla käytännössä toisinaan ihan hyvä.
-Blaukkarissa on pisimmät kaapelit, joka voi olla etu tökkelin sijainnista riippuen tai harmi jos laturia virittelee useasti.

[Henkka #2283]

^ , ^^ ja ^^^^
Kiitokset ansiokkaista pohdinnoista.

Tähänastisilla vakuutteluilla ja perusteluilla alan uskomaan, ettei jotain pahimpia Alibaba-virityksiä lukuun ottamatta huomioitavaa ole perustoiminnallisuuksissa.
En tässä kohden huomannutkaan johdotuksia katsoa, mutta merkitystä niillä toki on. Eilen viimeksi kirosin auton mukana tullutta type 2-kaapelia laukkuun keriessä, kuinka aina kiepin joku käänne jää törröttämään. Ja kyse on sentään vain pelkästä kaapelista liittimineen.

Vastaan tuli edellisiä vieläkin edullisempi tarjokas: https://www.puuilo.fi/motorwerk-ev-type ... atauslaite

Nimien puolesta Ctekillä on näissä latauskarkeloissa parhaimmalta soiva nimi. Blaupunkt on toki vanha tuttu autosoittimista ja mummolassa oli sellainen telkkari 80-luvulla. Oli ainakin olevinaan laadukas. Sitä en tiedä, onko lataustuotteiden osalta tehnyt esim. kännykkänokiat eli joku taho ratsastaisi vanhalla maineella.

Mun omakoti-/rivarikaverit asuu sen verran lähellä, ettei virran tarjoaminen/pyytäminen siitä kulmasta tule luonnostaan, josko muutenkaan.

Tämän hahmotellun värkin käyttökohde olisi varmaan täysin mökillä omasta seinästä ja vielä kylmempään vuodenaikaan (eli sen 2/3 vuodesta). Mökki ja sähköliittymä on rakennettu vajaa 10 vuotta sitten, niin siltä osin pitäisi homman toimia.
Matkaa tulee kotoa hieman reilut 200 kilsaa ja reitille luonnollisesti noin puoleen väliin osuu yksi riittävän laaja ja tehokas asema. Heinolan Heilan pihassa ovat Virran melko uudet tolpat.

Kuitenkin vaihtoehdoissa on hyvä pitää se, että mökille ajelisi ilman välilatauksia. Esimerkiksi lähtö 80% varauksessa ja kesäajan kulutuksella (noin 18kWh/100km) olisi akusta jäljellä noin 40%.
Talvella tilanne muuttuu. Viime torstai-illan reissu Vihtiin menomatkan osalta tehtiin kulutuksella 22,2kWh/100km. Keskinopeus 60km/h ja ajettu matka 69km, josta moottoritietä kesärajoituksella noin 32km. Lämpöasteita oli 2-3 ja ilma vähätuulinen.
Jos tuosta vähän haarukoi talvipakkasten ja pienoisen tuulen ja lumisen tien vaikutusta, voinee kulutuksen päätyä olemaan jo luokkaa 30kWh/100km. Toki talvirajoitukset hieman säästävät kulutusta.
Tuolla kolmenkympin kulutuksella 80%:n varaustasosta olisi parinsadan kilsan matkan jälkeen jäljellä reilu 10%.

Tuossa kohden olisi mukava tökätä auto kiinni muuhun kuin nettona 1,6kW mukana tulleeseen sukolaturiin. Melkein voisi jo vähän turvallisuusnäkökulmallakin perustella, jos autoa tarvittaisiinkin pian syystä tai toisesta korvesta pois pääsemiseen. Toki sähköntoimitusvarmuus tuonne avolinjojen ja humisevien kuusien taakse on huonoissa oloissa epävarmaa.

[AZP]

Mulla on tuo Ctek, ja sen kännysovelluksen toimivuus ja luotettavuus on ollut kyllä hienoinen pettymys, tosin viimeisimmän laitteeseen tulleen softapäivityksen jälkeen tuntuu pelittävän jo selvästi paremmin. Ja onneksi sovellus ei ole kovakoodattu laitteeseen, vaan se voi kehittyä lisää ja siitä voi tulla lopulta hyvinkin erinomainen.

Itse latausominaisuuksista mulla ei ole pahaa sanottavaa. Nyt laitteeseen on tulossa saataville erillinen sähkömittariin kytkettävä moduuli, joka hoitaa älykästä kuormanhallintaa ja keskustelee langattomasti latauslaitteen kanssa, eli yksi etu Ctekissä on se, että tuote ja tuoteperhe kehittyy ja lisäominaisuuksia voi tulla saataville. Mutta jos ei kaipaa kuin laitetta joka siirtää sähköä tökkelistä autoon, niin samapa tuo.

Ja jos latausaseman tarve on satunnaista, aina mobiilia, eikä juurikaan sisällä tarvetta ajastaa latausta tai logittaa ladattua energiaa, niin Ctek olisi mun mielestä vähän helmiä sioille. Siinä maksaa ekstraa halvimpiin verrattuna juuri noista yllämainituista ominaisuuksista, eli Ctek on tehty siirrettäväksi, mutta siihen saa oivan lukittavan seinätelineen eli laite soveltuu hyvin myös kiinteään asennukseen, latausaikoja voi lätkiä laitteen kalenteriin tarpeen mukaan ja latauksista saa login sähköpostiinsa CSV:nä. Jos auto kerää logia ja mahdollistaa ajastukset, niin näitä ominaisuuksia ei tietenkään latausasemalta tarvitsisi enää vaatia.

Mulla ei autossa ole lataustehon säätöä, joten se on tärkeä olla latausasemassa, koska näin lämmityskaudella en pääsulakkeiden koon vuoksi voi ladata täydellä 16A virralla, ellen tee samalla säätöjä talon lämmitykseen. Tuo säädettävyys on mun mielestä latausaseman tärkeimpiä ominaisuuksia, mutta toki jos autossa on säätömahdollisuus niin ei sitä latausasemaan tarvitse.

Blaupunkt oli saksalainen viihde-elektroniikkavalmistaja joka tunnettiin laadukkaista tuotteistaan. Valmistaja kuitenkin ajautui konkurssiin vajaa 10 vuotta sitten, ja nykyisin pelkkä brändi kuuluu jollekin firmalle, joka sitten lisensoi sen käyttöä sekalaisille laitevalmistajille erilaisiin tuotteisiin. Eli vanhoilla Blaupunktin autostereoilla ja nykyisillä Blaupunktin tuotteilla ei ole käytännössä mitään tekemistä toistensa kanssa ja juurikin vanhalla Blaukkarin maineella ratsastetaan. Se ei tietenkään tee nykytuotteista automaattisesti huonoja. Ja uskoisin että Blaukkarin bräindin omistajalla on halu kontrolloida sitä minkälaatuisiin tuotteisiin sitä heidän nimeään laitetaan, koska brändin arvo putoaa aika nopsaan jos sen alla myydään kuraa. Mun duunikaverilla on tuollainen Blaupunktin vehje Ioniq 5:n lataamiseen ja on ollut käsittääkseni ihan tyytyväinen. En nyt muista ostiko mun pomokin Blaupunktin Polestarin lataamiseen, jossain vaiheessa ostohousuja sovitellessaan harkitsi Ctekiäkin mutta haki selvästi enemmän hintaa kuin ominaisuuksia.

Latausasemissa alkaa vihdoin kuluttajahinnat korreloimaan jossain määrin tuotteen omakustannushinnan kanssa. Vielä pari vuotta sitten halvimmatkin oli hinnat alkaen jotain 700-800 euroa, mikä on aika paljon hintaa turvakytkimestä. Tuollaisen laitteen kun avaa ja tutkii mitä se on syönyt, niin jonkin verran sähkötekniikka ymmärtävä henkilö voi alkaa pian ihmettelemään miksi laite maksaa lähemmäs tonnin eikä lähemmäs satasta. Kun volyymit kasvaa niin uskoisin että halvimpien latausasemien hinnat voi hyvin laskea jonnekin 100-200 euron välille, ja kiinteästi asennettavissa käy niin että asennuskustannukset on korkeammat kuin laitteen hinta. Niissä ei sitten ole mitään yhteyksiä, säädettävyyttä, kaapelit on lyhyitä ja korkeintaan vehkeessä on joku merkkivalo, mutta ajaa sen tarpeen peruslataamiseen ihan hyvin. Kestävyys ja laatu on sitten asioita vielä erikseen.

[jcarlson]

Sattumalta osui silmään tämä keskustelu ja mulla on juurikin tuollainen Blaupunkt 3-vaihelaturi jolla latailin Teslaa ennenkuin viime kesänä myin auton pois taloprojektin alta. Toimi täysin moitteettomasti, nyt kerää pölyä tallissa eli jos jollain tarvetta niin voin mielellään myydä pois.

[Henkka #2283]

Nyt on 11kW Blaupunktin laturi postissa tulossa

^^
Siinä tulikin hyvää perustelua ja näkemystä mm. Ctekin hommaamisesta.
Itsekin olen pitänyt kirjaa latauksista ja tuollainen datankeruu olisi kovin kätevä. Mercedes Me-sovellus tarjoaa mahdollisuuden seurata kotilatauksia auton maantieteellisen sijainnin perusteella. Pari kertaa sitä olen vaihtelevalla menestyksellä käyttänyt. Pitää jatkaa harjoituksia.
Kuormanhallinnan askareita voi mökillä olla edessä ainakin kovimpina pakkasaikoina, kun ILP ei riitä ja sähköpattereita pitää hehkuttaa.

Tosiaan Blaupunkt onkin nykyään pelkästään tavaramerkki. Varmaan aika tutunlainen tarina länsimaiselle (elektroniikka)valmistajalle, mitä nyt wikiä äkkiseltään selasin.

Noista latauskirjauksista puheenollen tein eilen koontilaskelmaa 2.6. - syyskuun loppu.
Kaikkiaan energiaa on 8 %:n lataushäviö olettaen autoon ladattu noin 840kWh. Noin tulee siitä, koska osa mökkilatauksista on laskettu ladattu prosenttiväli per kokonaisnettokapasiteetti 89kWh. Myös tuota mainitun lataushäviön suuruutta pitää vielä tarkastella, siitä olikin tässä ketjussa aiemmin puhetta.

Näillä latauksilla ajettuja kilometrejä on kertynyt 4800.
Kulutus näiden kesäkuukausien aikana on siis ollut noin 17,5kWh/100km.

Jotain suuntaa käytetyistä nopeuksista antanee 2504,1km nollaamatta ollut trippi, joka sanoo keskinopeudeksi 40km/h. Toisaalta, täkäläiset "ruuhkat" laskevat tuota suhteessa liiaksi, mukana kun kuitenkin on paljon päätie- ja moottoritieajoa.
Ihan kohtuullinen noin 2400kg painavalle autolle, jossa jo varusteiden kulutus on jonkinlainen.

Hintaa julkisille latauksille on kertynyt 0,22€/kWh, kun lasketaan pois Viron melko arvokkaat hinnat. Ne ml. keskihinta on 0,25€/kWh.

[tetammi]

Melko edukas tosiaa toi sopparilla latailu julkisillaki.
Tuossa monel on niin huonoja sähkösoppareita et tulis kotona latailu kalliimmaksi

Ja ohan tuo tosiaa menny kohtuu pienellä muutenki.

[Henkka #2283]

Totta juu.
Näiden kuukausien aikana hintaa on tuonut alas vuoden ajan voimassaoleva alennus Charge me-sopimuksen L-paketin kuukausimaksusta 12,90. Jos tuon olisi maksanut, kilowattituntikohtainen hinta olisi ollut 0,30€.
Noissa Suomessa tapahtuneissa julkisissa latauksissa on mukana tuon mainitun sopimuksen latauksia niin DC kuin AC-puolelta. AC-latausten hinnaksi tulee noin 0,27€/kWh, minuuttitaksan ollessa 0,05€.
Lisäksi julkisesti on ladattu Plussalla AC:tä hintaan 0,22€/kWh sekä kauppakeskus Redissä e-parkingilla 0,25€/kWh.

Marraskuun alusta sopimuksen L-osion minuuttihinnat nousevat AC 0,05€->0,07€ ja DC/Ionity 0,3€->0,39€. Eivätpä nuo aivan mahdottomat vielä tämänkään jälkeen ole, varsinkin kun vähitellen olen luottanut ajaa pikalaturille akun varauksessa alle 20%, jolloin keskilatausteho on toki korkeampi. Mutta ajaa kyllä hiukan optimoimaan esimerkiksi nyt mökkireissuilla tuon tulevan 11kW laturin kanssa.

Lämmityksen vaikutuksen kulutukseen on jo näillä nollakeleillä selkeästi alkanut huomaamaan, lämpöpumppuahan tässä ei ole.

[Jamppa]

Tuohon muuten jos tulee akkuremppa, niin se on sitten kallis. Täällä Lahden suunnalla yhdestä eq(jotain) meni akku rikki, auto vähän yli 2v ja noin 190tkm ajettu, ei takuuseen, 50k€ remppa. En tiedä menikö auto romuksi.

[Henkka #2283]

Epäilemättä tuollaiselle tulee hintaa.

Ajomäärä viittaisi ammattimaiseen käyttöön, tiedä sitten oliko kyseessä pakettiauto.

Täydellinen hajoaminen on toki monisyinen juttu, jossa myös vakuutuksella on merkitystä.

Sivustolta https://www.mercedes-benz.fi/passengerc ... aatti.html

Henkilöautot:


Pakettiautot:


Ei nyt suoraan tähän osateemaan liity, mutta jo aiemmin katselin, että vaihdetuista osista tulee Mersu-yhtiön omaisuutta. Tämä vaikuttaa vähän erikoiselta. Toki varmaan halutaan välttää tilanne, että auton omistaja myisi just vaihdetun akun irrallaan, mutta se nyt on vain yksi potentiaalinen tekijä.

[Jamppa]

Kyllä ammattikäytössä , taksi. Oli mennyt se akkutakuu noin 10tkm sitten, oli vastaus että ei takuuta, 50k€ remppa jos laittaa kuntoon.

[Henkka #2283]

Vaikka sisältäisi jotain työkustannuksia, hävytön hinta. Selittynee pitkälti kilpailun puutteella, joka toivottavasti korjaantuu.

[Jamppa]

Must se itse akku oli jotain reilu 40000.

[AZP]

Noista latauskirjauksista puheenollen tein eilen koontilaskelmaa 2.6. - syyskuun loppu.
Kaikkiaan energiaa on 8 %:n lataushäviö olettaen autoon ladattu noin 840kWh.

Näillä latauksilla ajettuja kilometrejä on kertynyt 4800.
...
Kulutus näiden kesäkuukausien aikana on siis ollut noin 17,5kWh/100km.
...
Hintaa julkisille latauksille on kertynyt 0,22€/kWh, kun lasketaan pois Viron melko arvokkaat hinnat. Ne ml. keskihinta on 0,25€/kWh.

En tiedä kiinnostaako kiviäkään, mutta vertailu suunnilleen samalta ajanjaksolta (1.6.-30.9.) Mustangin kanssa:

- ladattu sähköä 1205 kWh (sisältää lataushäviöt, AC-latauksissa tämä on mitattua latausaseman läpi kulkenutta sähköä, DC-latauksessa laturin antama lukema)
- näillä ajettu 5603 km (mittarvirhettä ei ole oikaistu, mittari tuntuisi näyttävän hieman vähemmän kuin todellinen matka, mutta en ole tätä tarkistanut)
- keskikulutus 21,5 kWh/100 km

Melko vähän kärryn vetoa tai motarirallia tai muutakaan mikä selittäisi Mersua korkeampaa kulutusta. Se nyt vain on niin että leso jenkki vie enemmän kuin fiksu eurooppalainen

Toisaalta kun tuolle aikavälille mahtuu aika maltillinen määrä pikalatauksia, yhteensä kolme kertaa joilla ladattu 72 kWh, ja kun vielä heinäkuun alusta siirrytiin kotona pörssisähköön, niin rahallisesti on ollut aika halpaa ajelua. Tuohon 1205 kWh:n lataamiseen on käytetty rahaa 106 euroa eli keskihinta on 8,8 senttiä per kWh, ja tämä siis sisältää nuo pikalataukset. Erityisen edullista lataaminen on siis ollut pörssisähköön siirtymisen jälkeen, viime viikolla latasin itse asiassa ensimmäistä kertaa elokuun jälkeen positiivisella pörssisähkön hinnalla. Elo-syyskuussa kaikki lataukset tehty kotona, rahaa meni yhteensä 22 euroa ja sillä sai 391 kWh sähköä eli keskihinta 5,6 senttiä per kWh. Ajamiselle tulee kustannusta siis reilun euron per 100 km vaikka Mussen kulutus onkin korkea.