renkaiden vaihtoon liittyvää infontynkää

[stara]

vaihdan vanteilla valmiina olevat renkaat mm. siksi itse, jotta samalla vilkasen kumipalkeiden, nivelien ja jarrupalojen/- levyjen kunnon ja tulee katsottua rengaspinnan mahdollinen epätasainen kuluminenkin. En myöskään moisen pikkujutun takia viitsi tilailla aikoja ja kurvailla eessuntaas.

Vaikka pyörimissuuntaa ei olisikaan merkitty kumiin , niin silti nastarenkaan nastan pinnasta voi päätellä edellisen pyörimissuunnan. Minä ainakin laitan pyörimään samaan suuntaan, koska nasta on siten asettunut ja pysynee siten paremmin paikoillaan.

Noi originaalit muoviset pölykapselit ovat aika nihkeitä laittaa paikoilleen, jos muutamat reunaklipsut ovat joskus nyrjähtäneet nurin niskoin.

Ny hokasin , jotta kun asentaa silleen viistosti ja avittaa niitä paria viimeistä klipsua jollain leveällä meisselikärjellä niin saa estettyä sen nurin niskoin pyrkimyksen. Suoraan pläjäyttämällä ainakaan noi mun muoviset ei taatusti mene paikoilleen.
Noin 10 kpm kiristys ruuveille on siis 40 kiloa 25 cm varrella, eli aika paljon, lyhyt putkenpätkä helppaa kummasti helläsormisia. Jos kierteet ovat kuivahkoja panen aina pikkasen vaseliinia ihan siihen kierteen alkuosaan, kierivät paljon kepeämmin kiinni ja ei mene niin helposti väärille kierteille. Pultit/ mutterit otan johonkin kuppiin tms, mutta maahan en niitä laita hiekkaantumaan. Näissä hommissa hiekka ei ole eduksi kuin hiekkapuhalluksessa!!
Jos pulttikoneella pistelen menemään, niin aina kierrän kuitenkin pari kierrettä käsin, jotta varmana ohjautuu oikein.

[potkuhousu]

Minä olen sipaissut pultteihin kuparitahnaa. Keväällä lähtee pultit kevyesti ilman voiman ponnisteluita.

Usein tulee metalliharjalla putsattua jarrulevyistä irtoava ruoste samalla poistettua. Ei jää vanteetkaan jumiin

[mestari]

hakattua jarrulevyn ulkokehältä se ruostelepere pois joka syö jarrupalaa

[Minuteman]

Minä myös harjoitan aina renkaidenvaihdon yhteydessä em. toimenpiteet, kiinnityspintojen puhdistus sekä kuparitahnat kierteisiin, mutta silti nuo Saabin aluvanteet ja orkkispultit jotenkin ajavat itsensä niin kireälle, että ilman väh. metristä jatkoa ja sen päälle hyppäämistä ei aukea, ja silloinkin kun aukeaa niin armottoman kajauksen kanssa. Tienpäällä aivan turha edes kuvitella vaihtavansa rengasta

[patse]

Myöskin pyörännavan puhdistus ja voitelu/suoja-aineistus ei ole pahasta, niin ei jää keväällä vanteen keskireiästä jumiin, kun pitäisi taasen renkaita vaihtaa. Ainakin joissakin vanhemmissa muun merkkisissä kieseissä aika tiukassa välillä ollut rautavanteet.
Jotain rost-offia tai rasvaa täytyisi muistaa keväällä laittaa omien tarvike alujen muovisoviterenkaiden takia, kun ainakin edessä joutuu puljaamaan ihan hermostuksiin saakka

[akyttala]

Itse monien edellämainittujen juttujen lisäksi rasvaan
jarrusatuloiden liukutapit vaihtaessani talvirenkaita nykyisin. On se vaan vittumaista sitten jos sieltä alkaa kanittamaan, kun sen vielä niin pienellä vaivalla olis saanu estettyä.
Vaan Saabissa nuo eivät ole koskaan kyllä jääneetkään jumiin, mutta Ducatossa oli yks vuosi ruostunut tappi niin kiinni läpeensä, että piti porauttaa auki ja ostaa uudet tapit, joita ei tietenkään saanut kuin Delta-autosta, 140euron sarjahintaan.. Tuon jälkeen olen joka autosta ne tapit rasvannut kerran vuoteen, myös Saabista.

[himmee]

Minä taas putsaan ne jousilautaset paineilmalla, kun tahtovat kerätä ajanmyötä moskaan. Myöskin takapään iskareiden se "hyllyosa" on hyvä puhistella. Vaseliiniä buureihin ja menoksi.

[lucaf]

kaikkiin näkyvillä oleviin pultteihin joita joutuu joskus mahdollisesti aukomaan, crc:tä tai öljyä (pallonivelet, iskarit, ilmausruuvit...)

vetoakselin tunnelien puhdistus ja rasvaus.

mahd. jarrujen puhdistus (palat pois jne.) jos ei ole yli vuoteen tehty. vähintään jarrupalojen pinnan tarkastus.

kosteutta keräävät aikapommit eli ruostekuprut hakataan auki puhtaaksi ja öljytään (näin meillä, missä ei lämmintä tallia jne)

[AC]

Hyviä vinkkejä!

Itse ihmettelin tuossa renkaita vaihtaessa pulttien järkyttävää kireyttä. Keväällä laitoin samaan tiukkuuteen kuin ennenkin (käsituntumalla tosin) ja laitoin CRC:n kuparipastaa kierteisiin sekä navan ja vanteen kosketuspintaan. Kesällä renkaiden paikkaa vaihtaessa sama juttu ja nyt sai toden teolla talvirenkaita vaihtaessa availla noita pultteja. Eturenkaat olivat huomattavasti kireämmässä kuin takarenkaat

En sitten enää uskaltanut laittaa kuparipastaa kierteisiin, täytyy nyt katsoa keväällä miltä näyttää.

Piti myös ostaa tollanen momenttivarsi, kun akkukäyttöinen pulttipyssy on jo, niin helpottais kummasti vaihtoa ja tulis oikeeseen kireyteen, oli kuitenkin tilaustavaraa ja maksoikin ~40e/kpl tai ~85e/neljän eri momentin sarja.

[heikki.rantalaiho]

Momenttiavaimella 110Nm eikä mitään rasvoja/voiteluita. Aina on lähtenyt nikottelematta auki.

Niin, ja jälkikiristys 50-100km jälkeen...

[900i]

Kuinka moni ottaa huomioon sen että renkaan ilmanpaine pienenee 0,1 kg per 10astetta pakkasta. Eli huoneen lämpöiseen +20astetta renkaaseen laitettu paine on -20asteessa jo 0,4 kg pienempi.

[stara]

Kuinka moni ottaa huomioon sen että renkaan ilmanpaine pienenee 0,1 kg per 10astetta pakkasta. Eli huoneen lämpöiseen +20astetta renkaaseen laitettu paine on -20asteessa jo 0,4 kg pienempi.

mä oon kyllä luullu, jotta paineen muutos on suoraan verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan -273 C° eli sen luulon mukaan noin 27 asteen muutos vastaa 10% paineen muutosta ( termodynamiikan varmaan oleellisin yhtälö) PV/T on vakio. tilavuus on tässä vakio.
ja luulen edelleenkin.
saman luulon mukaan kone saa vastaavasti 10 % enempi happea 27 astetta kylmemmässä kiitäessään, eli pystyy polttamaan 10% enempi bensaa, eli tehoa on 10% enempi. sillä paineen ja tiheyden muutos on liki sama juttu.
tiheämpi ilma tosin tekee lisää ilmanvastusta, joten konit eivät välttämättä kiidä juurikaan kovempaa.

[pakinen]

Kuinka moni ottaa huomioon sen että renkaan ilmanpaine pienenee 0,1 kg per 10astetta pakkasta. Eli huoneen lämpöiseen +20astetta renkaaseen laitettu paine on -20asteessa jo 0,4 kg pienempi.

mä oon kyllä luullu, jotta paineen muutos on suoraan verrannollinen absoluuttiseen lämpötilaan -273 C° eli sen luulon mukaan noin 27 asteen muutos vastaa 10% paineen muutosta ( termodynamiikan varmaan oleellisin yhtälö) PV/T on vakio. tilavuus on tässä vakio.
ja luulen edelleenkin.
saman luulon mukaan kone saa vastaavasti 10 % enempi happea 27 astetta kylmemmässä kiitäessään, eli pystyy polttamaan 10% enempi bensaa, eli tehoa on 10% enempi. sillä paineen ja tiheyden muutos on liki sama juttu.
tiheämpi ilma tosin tekee lisää ilmanvastusta, joten konit eivät välttämättä kiidä juurikaan kovempaa.

Ääääh..kertaus on opintojen äitimuori

Pv=Nrt -> ilman määrä ei renkaassa muutu, joten supistetaan N(ainemäärä), V(talavuus), R(kaasuvakio) pois(vakioita)

Ensimmäisessä tilanteessa ollaan esimerkiksi +20(=293K) ja paine esim. 3bar

Talvella ollaan -20(=253K) ja paine saadaan kaavasta P(1)/t(1)=P(2)/t(2)

Esim:

Kesä:
Lämpötila +20
painetta renkaasas 2bar

Talvella:
Lämpötila -20
Painetta renkaassa t(2)

Talvella painetta: 2/293=t(2)/253 ---> t(2)=1,7269...

Ihan ulkomuistista vedin, mutta luulen että noi laskut pitävät paikkansa.

[MacTurbo]

Paineen muutos on verrannollinen lämpötilan muutokseen jos tilavuus ei muutu.

tasapeli

[akyttala]

Voihan sitä käytännössä kokeilla, kun laittaa renkaaseen sisällä tasan 2 barin paineen ja mittaa sitten ulkona 20 asteen pakkasessa uudelleen..

Vaan eipä moisella luulisi olevan mitään merkitystä, sillä rengashan lämpenee melkoisesti 20 asteen pakkasessakin ajaessa. Jos paine lämmetessä kasvaa sen mukaan, mitä edellisissä viesteissä on kuvattu, -20 asteen pakkasessa laitettu 2 barin paine kasvaa renkaan lämmetessä vaikkapa +20 asteeseen ~2,4 bariin.

Ja eikös sillä paineella ole suurempi merkitys ajaessa kuin auton paikallaan seisoessa.