Karstan poistaminen

[kimmoisa]

Kysymykseni käsittelee karstan / noen poistoa venttileistä ja männistä.

Eli miten saa parhaiten pois?

Männistä vähän hankala kun toiset kaksi ylhäällä ja toiset kaksi alhaalla.

Ja miten esim. venttiileitä vois kiillottaa?

Aattelin meinaan kiillottaa venttiilit ja palotilat ettei karstaa niin kerry.

Nyt tuntu olevan vähän karstainen tuo kone. Mutta eihä se oo ihmekkään kun kaasuttimet oli koko kesän täysillä.

Aikasemmin muuten oli tosi puhdas. Ainakin pakosarja ja pakoputken alkupää. (Tässä myöhemmin voin laittaa kuvan.)

[mikkoimp]

jos kovin puhdas on vanha kaasari kone niin sillon enemmän syytä olisi huoleen kuin että karstainen on! ollut laihalla tai kansipahvi vuotaa vettä jos puhdas...
ei muuta kuin vettä koneen läpi niin kyllä karstat lähtee!

[Svc]

jos kovin puhdas on vanha kaasari kone niin sillon enemmän syytä olisi huoleen kuin että karstainen on! ollut laihalla tai kansipahvi vuotaa vettä jos puhdas...
ei muuta kuin vettä koneen läpi niin kyllä karstat lähtee!

Vesi vanhin voitehista. Ilmanputsari irti, moottori käyntiin reipasta joutokäyntiä ja sumutinpullolla vettä imuilman sekaan.

Tietysti tolkku päässä tässäkin, eikä sitä vettä ihan litratolkulla yhdellä kertaa. Kas kun se vesi ei juurikaan puristu kokoon...

[kimmoisa]

Mutta miten toimia sitten kun moottori on jo otettu auki?

Teinkö pahan virheen kun kiinnitin venttiilit porakoneeseen (tavalliseen ja -pylväs) ja hion niitä hiekkapaperilla?

Pari kolmea hiekkapaperia käytin, lopuksi vesihiontaapperia ja metallinkiillotusainetta.

Samaten vielä kiillokkeella ja rätillä viimeistelin.

Lopulta tuli aikas kiiltävät. Kiiltoon pyrin etenkin sylinterien puoleisen pinnan osalta sekä pakoventtiileissa sielä toiseltakin puolelta, imuventtiilit nyt saattoivat jäädä aavistuksen himmeiksi.

Mitä mieltä ootte?

Kyseessä on siis vähän omaa leikkimielistä viriviriä sekä sitä että ne ei kartottuis enää (ainakaan niin helpolla). Lisäksi aattelin puhdistaa ne kunnolla.

Männistä olikin hankalampi irrotella sitä nokee. Etekin ne alhaalla olevat.

[junnu]

Männistä lähti nätisti keittiöstä pöllityltä karhunvillalla.Venttiilit kiillotin myös porakonetta käyttäen??En tiedä onko oikein,mutta mielestäni ihan hyvät tuli.Kanavat ihan jollain muulla Palotilat jos olis venat kiinni,vedessä liottamalla hetken.Ja sieltä myös viimeisenä villalla...hioma tahnalla...ei nyt ihan vahalla,mut käsipelin kuiteski.

[Saabinsti]

Venttiilien hiontaan on olemassa venttiilienhiontatahnaa. Yleensä purkissa, missä on karkeampi ja hienompi aine eri puolilla. Sitä kun pyöräyttelee niin hyvä tulee.

[patse]

Joskus tuli suihkittua reilummin tiivisteenirroitus sprayllä lohkon tiivistepinta jämistä pois, jolloin myös huomaamatta männät saivat osansa aineesta. Useamman tunnin jälkeen aloin sitten miettimään, kuinka männätkin saisi karstasta puhtaaksi. Huomasinkin yllättäen, että sen kuin pyyhkäsee vain rätillä puhtaaksi
Männät varmaan saa puhtaaksi karstasta vaikka löpöllä tai muulla puhdistus/ruosteenirroitus crc-litkulla liottamalla.

[S9-5W]

Kyllä venttiilit voi ihan hyvin puhdistaa hiomapaperilla porakoneessa, eli lähinnä venttiilin kaula ja venttiililautasen pää, sekä kiillottaa vielä lopuksi. Tiivistepintaan ja varteen ei sovi hiomapaperilla koskea. Itse tiivistepinta sitten sovitetaan kannen istukkapintaan hiomalla ensin karkealla ja sitten hienolla hiomatahnalla. Eli venttiilin tiivistepintaan tahnaa, sitten venttiiili paikoilleen (juuri siihen omaan alkuperäiseen paikkaansa jossa se ennenkin oli) ja sitten hionta työkalulla jonka toisessa päässä on imukuppi (työkalu löytyy esim. Motonetistä). Hionta edestakaisin kämmenien välissä pyörittäen ja välillä karaa ja venttiiliä hieman nostaen.
Jos venttiili on pahasti ohipuhaltanut ei hionta riitä, vaan se on vietävä pajaan jossa venttiileitä hiotaan erikoiskoneessa (jotta venttiikulma tulee oikein). Joskus myös kannen istukkapinta on hiottava, istukalla on eri kartiokulma kuin venttiilillä jolloin venttiili lepää paikoillaan lähinnä ulkoreunaltaan. Hionnan jälkeen sitten vasta em. sovitushionta jauheen kanssa. Tiiviyttä voi kokeilla kaatamalla kannen palotilaan esim. tenua ja katsomalla vuotaako se toiselle puolelle venttiilin tiivistepinnan läpi. Tiivistepinnan leveyden (näkyy himmeämpänä kaistana venttiilin pinnassa sovitushionnan jälkeen) tulisi olla noin 1- 1,5 mm, leveämpi ei ole niin tiivis kuin kapeampi ja liian kapea ei taas johda lämpöä lautasesta istukkaan jolloin lautanen saattaa kuumentua liikaa saattaen aiheuttaen mm. nakutusilmiön.
Kun kerran kansi on auki tarkasta myös ettei venttiliohjuri ole kulunut liian väljäksi.

[kimmoisa]

Kun niitä venttiileitä käsin porakoneella hioo niin mahtaneeko lähteä kaikista tasaisesti ainetta pois?

Että muuttuuko massat? Että pitäskö ne punnita jotenkin?

Saabin venttiilissähän on venttiililautasessa sellanen kuppi keskellä. Onko se merkkinä siitä että siihen asti voi hioa jos tarvii?

[V-M]

Kun niitä venttiileitä käsin porakoneella hioo niin mahtaneeko lähteä kaikista tasaisesti ainetta pois?

Että muuttuuko massat? Että pitäskö ne punnita jotenkin?

Saabin venttiilissähän on venttiililautasessa sellanen kuppi keskellä. Onko se merkkinä siitä että siihen asti voi hioa jos tarvii?

Kiillottamalla ei paljoa materiaalia lähde. Ja paljoa enempää siitä ei kannata materiaalia poistaa. Varren kaventamiset ja muut on sitten eri hommia eikä niitä tehdä porakoneella.

Ei ole merkkinä hionta rajalle (kupin koko vaihtelee venttiilin valmistajasta riippuen).

V-M