Saabilla Euroopan halki

[V.J.S]

Terves vaan,

tuli tuossa emännän kanssa heitettyä parin viikon lomareissu Euroopan halki tonnarilla. Ajattelin täällä jakaa vähän kokemuksia ja havaintoja, josko niistä jollekin autolomaa suunnittelevalle olisi hyötyä. Tarina on pitkähkö, eri maiden kokemukset löytyy omien otsikoiden alta (valikoivaa lukemista helpottamaan...)

Reitti oli osapuilleen seuraava: Lautalla Tallinnaan (Eckerö-line, 45€ kaksi aikuista ja henkilöauto yhteen suuntaan), sitten Via Balticaa Viron, Latvian ja Liettuan halki Puolaan. Puolan läpi Slovakiaan, josta Itävallan kautta Saksaan, Saksasta Sveitsin läpi Italian kautta Etelä-Ranskaan (Nizza) ja sitten suurin piirtein suorinta reittiä takaisin Tallinnaan. Matkaa tuli Tallinnan satamasta takaisin Tallinnan satamaan tasan 6660km.

BALTIAN MAISTA HAVAINTOJA:

Tietöitä on Virossa Tallinnan ja Pärnun välillä jonkin verran, alkavat olla kuitenkin "voiton" puolella, joten matkanteko on suht. sujuvaa. Bensa on Virossa HALPAA, n. 75-90 senttiä litra laadusta riippuen, tieopasteet on kunnossa. Latviassa oli myös jonkin verran tietöitä Riikasta pohjoiseen, Liettuassa ei tietöihin törmätty. Bensa suurin piirtein Viron hinnoissa, ehkä vähän kalliimpaa. Tuliaisviunoja kannattaa hommailla jo ennen Viroa, ovat halvempia muualla Baltiassa. Motelleja ja leirintäalueita on runsaasti (hyvin opastettu), joten ei tarvitse mielestäni etukäteen kauheasti suunnitella yöpaikkoja. Tilanne saattaa olla toki toinen korkean sesongin aikaan, jos alkaa majoituspaikat täyttyä. Lain mukaan vaativat Baltiassa autoon varoituskolmion, sammuttimen ja ensiapulaukun, näitä ei kuitenkaan missään kyselty, mutta tulipahan hommattua. Myöskään ns. vihreää korttia ei kukaan kaipaillut, Suomen rek.ote kelpasi kysyttäessä. Kannattanee silti tuo kortti hommata, jos vahinko sattuu.

Tiet ovat erittäin suoria ja osittain jopa tylsiä ajaa, ja rajoitukset on suurimmaksi osaksi max. 90km/h. Kannattaa kaikesta huolimatta näitä noudattaa, valvovat oikeasti paljon tarkempaan kuin Suomessa. Tämä tulikin Liettuassa todistettua, kun ei malttanut jurnutella yheksää kymppiä viivasuoralla tiellä...120@90km/h, ja sakkoa 100latia. Olisi tullut keikka paikallisen komissaarin juttusille, mutta sain sönkötettyä, että luulin rajoituksen olevan 110km/h, joten "pojat" rankaisi vain 10km/h:n ylityksestä Paikalliset ajaa säännöllisesti ylinopeuksia, niiden perässä voinee ajella suht. huoletta, partiot pysäyttää kuitenkin jonosta sen ensimmäisen Miliisin tutka ottaa sen verran kaukaa, että ei kannata luottaa siihen, jos tie näyttää tyhjältä, kokemusta siis löytyy...

PUOLASTA HAVAINTOJA:

Puola on Euroopan takapajula mitä autoiluun ja tieverkkoon tulee. Siellä on tietyöt enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja ne on suorastaan päin persettä järjestelty. Tiet ovat lähinnä yksi kaistaisia, joista toinen suunta on vähän väliä katki, ja taas jonotetaan liikennevaloissa. Paitsi tietysti paikalliset sankarit, jotka ajaa "keilojen" läpi keskeneräiselle tiepohjalle...Tiet ovat myös järkyttävillä urilla, ilmeisesti eivät osaa tehdä teitäkään kunnolla. Tiepohja näyttää olevan jostan hiekkalaatikkohiekasta, sepelistä ei ole tietoakaan, ja sen myös siis huomaa tiestön kunnosta. Ohitusteistä ei olla kuultukaan, vaan päätiet kurvaa järjestään jokaisen pikkukylän ja suurkaupungin läpi. Kaiken kruunaa järkyttävä määrä rekkoja, jotka noilla teillä liikkuu. Myöskin onnettomuustilastoissa Puola on omaa luokkaansa. Paikalliset ajaakin ns. kuspäänä, tässä maassa saisi Ensio Itkonen sydänhalvauksen. Mielestäni liikenne ei kuitenkaan ollut se pahin, päin vastoin, paikallisten tilanneäly on ajoittain jopa ihailtavaa. Jos siis uskaltaa yksikaistatiellä ajaa kolme-neljä rinnakkain

Puolan tieverkko on liikennemääriin nähden todellakin ala-arvoinen. Moottoritietkin on varsinaisia surmanloukkuja. Eritasoliittymistä saa nähdä unia, kaikki pikkutiet risteää suoraan motarin halki, motarin yli menee suojateitä (jatkuvasti toistuvat 70km/h rajoitukset). Kaiken lisäksi ainakin Varsovan lähellä on "pojat" partiomassa todella taajaan, eli noita 70km/h rajoituksia kannattaa todellakin noudattaa.

Muuten Puola maana vaikutti ihan kivalta, mutta autolomailuun ei mikään ykköskohde... Motelleja on pääteiden varsilla paljon, ja ne on halpoja ja jopa hienoja. (20-25€ kahdelta/yö). Muutenkin hintataso on suht. edukas. 98E bensaa on harvassa, tuli ostettua 95:sta eksoottisemmiltakin asemilta, eikä mitään käyntihäiriöitä yms. esiintynyt, eli ihan OK laatuista kamaa myyvät. Juu, ja ei kannata hyökiä asemalla itse bensapumpun kahvaan, lähes kaikkialla on siihen hommaan palkattu miekkosia Eivät lätkineet ainakaan lättyyn, vaikka en aina riksaa antanutkaan.

SLOVAKIASTA HAVAINTOJA:

Kerrassaan hieno matkakohde. Baltian ja Puolan tasamaaston jälkeen Karpaattien vuoristo toi mukavaa vaihtelua! Tiet ovat OK kunnossa, tieopasteet ajoittain vähän kehnoja, etenkin kaupunkien läpi ajellessa. Liikennekulttuuri jo vähän normaalimpaa kuin Puolassa. Bensa ei ehkä ihan Viron hinnoissa, mutta halpaa kuitenkin. Shellin 100okt. V-power racing oli jotain vähän yli euron litra. Syöminen, juominen ja hotellit on suht. halpoja. 2 yötä Bratislavassa n. 2-3km keskustasta kustansi 74€ kahdelta (Hotel Turist), hinnassa mukana autolle kameravalvottu parkki. Puolen litran tuoppi 0,5-1€ Erittäin hyvä maa autolomailuun, välimatkat on lyhyitä ja maasto vaihtelevaa. Täällä ei turisteja kohdella idiootteina (vrt. etelän lomakohteiden sisäänheittäjät yms. tyrkyttäjät), vaan ihan rauhassa saa ihmetellä. Tätä maata suosittelen ja varmasti menemme uudestaan paremmalla ajalla.

ITÄVALTA:

Alpit kannattaa käydä kurkkaamassa läheltä, jos ei ole niitä ennen nähnyt, on ne sen verran vaikuttava ilmestys livenä. Bensa on halvempaa kuin Saksassa, joten kannattaa tankata ennen Saksaan menoa. Olimme Itävallassa vain yhden yön (Ruhpolding niminen kylä), joten ei ihmeempää kommentoitavaa, Gasthaussissa yö 40€ kahdelta, sisälsi hyvän aamupalan. Autobahnit ovat rajoitettuja, 130km/h, ei tietulleja ja muutenkin autoilu "ihan normaalia", jos ei jylhiä maisemia lasketa .

SAKSA:

Itävallasta Saksaan tullessa ei ollut minkäänlaista rajamuodollisuutta, vaan siirtyminen tapahtui ikään kuin vahingossa...Täällä saa laskea surutta Autobahnilla niin paljon kun autosta irtoaa. Rajoituksettomat Autobahn osuudet tunnistaa liikennemerkistä (pyöreä, valkoinen pohja, jonka poikki menee mustat viivat). Taustapeiliin on hyvä vilkuilla ennen BMW-kaistalle siirtymistä Tonnari oli kuin kala vedessä 190km/h asti. Kahdensadan päälle mentäessä alkoi alustan ominaisuudet loppua (iskarit aika loppu) ja koneen lämmöt nousta, 220km/h vauhdissa koneen kiertäessä reilut 5000rpm alkoi käymään vanhaa rouvaa sääliksi. Huippuja en siis viitsinyt kokeilla, mutta 230 tuli mittariin kelattua yhden pörssen perässä Ehkä se olisi vielä vähän kovempaa kulkenut, mutta jäi siis kokeilematta. Bensaa palaa ihan kiitettävästi, mutta kyllä noilla baanoilla matka edistyy. Rekoilta on ohituskaistan käyttö yleensä kielletty klo 8-19, mutta klo 19 jälkeen ne tulee surutta suuremman oikeudella eteen, pari melko rivakkaa jarrutusta kahdesta sadasta tuli tehtyä Sitten ajellaan useampi kilsa 90km/h, kunnes rekkamies pääsee edellänsä 89km/h ajaneesta kolleegastaan ohi.

Baijerissa kannattaa maistaa vehnäolutta (Weissbier), ja saksalainen kansanruoka (Döner Kebab ) on kokeilemisen väärti. Majoitus hoitui meillä tuttavaperheen luona, leirintäalueitakin löytyy jokunen, mutta niiden sijainti kannattaa setviä etukäteen. Ei ainakaan Autobaanoilta ole niille minkäänlaista opastusta.

SVEITSI:

Sveitsissä emme juurikaan viipyneet, vaan ajoimme pariin kertaan vain sen läpi. Maisemat vieläkin upeammat kuin Itävallassa, ja bensa myös halvempaa (n. 90 senttiä litra).

ITALIA:

Tässä maassa on turha yrittää löytää ruokapaikkaan perinteiseen suomalaiseen lounasaikaan. Kaikki safkalat tuntuu olevan kiinni klo 13-19 välisenä aikana. Auki olevan pitserian löytäminen tuotti suunnattomia vaikeuksia Tiet ovat hyvässä kunnossa, liikennekulttuuri "mielenkiintoista", mutta ei mitenkään mahdotonta. Motareilla (Autostrada) on tietullit. Tietullit voi YLEENSÄ maksaa käteisellä ihan ihmiselle, mutta kerran koimme noloja hetkiä Torino-Milano tiellä...Syötimme motarille tullessamme saamamme tiketin koneeseen, ja mitään ei tapahtunut. Sitten alkoi paniikki ja sähläys, takana oleva rekkamies tööttäili ja huuteli paikallisella kielellä tod.näk. rivouksia Vihdoin kone suolsi toisen lappusen sisuksistaan, ja portti aukesi. Tarkemmalla tutkiskelulla tuo lappu oli lasku (6:50€), se käyttämämme kone olisi halunnut ilmeisesti luottokortin tms. Noh, matka jatkui, ja toistamiseen emme moiseen törmännyt. Torino-Milano välin motari kustansi n. 10€, bensa on Suomen hinnoissa. Vaihtoehtoisia pienempiä teitä löytyy motareille, mutta matka-aika kyllä kasvaa. Kallein motari on ns. Ventimiglia Välimeren rannikolla (menee Ranskan puolelle). Siellä kustansi n. 80km melkein 10€. Aivan rannikkoa nuoleva pikkutie on sitten TODELLA hidas, joten sitä pitkin ei kannata ainakaan matkaa taittaa. Maisemat sillä ovat kyllä vallan upeat.

Yö leirintäalueellaa Comossa kustansi 16:50 (auto, teltta ja kaksi aikuista)€. Leirintäalueen sijainnit kannattaa ottaa selville etukäteen, hotelleille löytyy opasteita kaupunkien keskustoista, mutta ne myös maksavat ihan kivasti...

RANSKA:

Täälllä myös motareilla tietullit. Ranska (ja etenkin Nizza) on suht. kallis maa lomailuun. Nizzassa yövyimme hostelli-tyyppisessä hotellissä pari yötä hinta 52€ molemmilta. (Villa Saint Exupery, sijaitsee n. 10min. bussimatkan päässä keskustasta, Avenue Graviel 22, taksi keskustaan kustansi 15€, bussi 1,60 per lärvi). Nizza on oikeasti todella upea paikka, mutta ei siitä säästöbudjetilla saa parasta irti...Halpisillallinen kustansi 9;90€ ilman ruokajuomia, ei ollut todellakaan mikään erikoinen mättö. Safkattiinkin Nizzassa patonki, juusto, viini linjan eväitä useimmiten Jees, siis oikeasti hieno paikka, mutta kallis.

Siinäpä nuita kokemuksia eri maista. Loppuun vielä komenttia matkan taittaneesta Saabista. 12 v. vanha tonnari palveli todella upeasti, ei mitään isompia ongelmia. Hyvin vääntävä 2,3 litran turbokone on omiaan vuoristoisemmassa maisemassa. Kyllä siinä moni pökötti ja fiiattimies katsoi haavi auki, kun serpentiinitien ylämäkeen kohoavalla suoran pätkällä pisti kakkosen silmään ja polki parin henkilöauton ja rekan ohi Garretin vihellyksen saattelemana Jarrut kesti vuoristoteillä ihan ok, pientä juristusta alkoi loppumatkasta kuulumaan takajarruista (palat loppu). Autobahnilla pari tiukempaa jarrutusta 200->90 km/h putkeen, ja jo alkoi jarrut pehmenemään. Öljyä paloi puolisen litraa tuon reissun aikana (kotiolosuhteissa ei ole hävittänyt vaihtovälillä yhtään), lieneekö normaalia kovemman rasituksen syytä, vai oireita jostain alkavasta öljynsyöntiongelmasta, saas nähdä. Ilmastointi luonnollisesti laukesi kaksi päivää ennen reissuun lähtöä (lauhdutin puhkesi), sillä olisi ollut käyttöä. No, Saksasta sain miekkoselta, jolta auton aikoinaan hain, puoli vuotta vanhan lauhduttimen ja uuden painekytkimen 85€ hintaan. EDU:n näyttämä bensankulutus (nollattu Tallinnassa laivasta ulos ajettaessa) oli 8,9 litraa koko reissulle. Bensaan mennyttä rahaa en pysty vielä tarkkaan sanomaan ennen kuin luottokorttilasku tulee, mutta Nizzasta Tallinnaan bensaa paloi n. 230€, ei vallan paha.

Kuvia reissusta vaiheessa olevilta sivuilta:

http://kotisivu.mtv3.fi/euroopassa/

Jos jollain jotain aiheeseen liittyvää kysyttävää, vastailen jos osaan!

[lucaf]

Mukavaa luettavaa, kiitos! Ilmeisesti ei mitään tekniikkaongelmia ollut, hyvä niin.

[se93tbo]

Oli minunkin mielestä ihan mielenkiintoinen juttu. Tosta jääkaapista. Anoppi unohti yöksi sen päälle Toy*** Land Cru++ kahdella akulla varustettu ja aamulla ei käynnistynyt. Nyt se (jääkaappi) oli mökillä akkulaturin perässä ja haukkas mittarin mukaan noin 3-4A virtaa ja jännite se minkä se laturi antaa eli jossain 13-14V kait. On kyllä aika iso kaappi.

[V.J.S]

Ei tarvinnut miettiä, että uskaltaako jääkaappia pitää päällä auton seistessä Ei nimittäin tule tupakinsytyttimen tökkelille ainakaan mun tonnarissa sähköä, kun on virrat poissa. Muuten ihan pätevä laite, pitää energiajuomat kylmänä pitemmälläkin siirtymällä (pisin ajorupema oli Augsburgista Nizzaan, aamukymmenestä n. puoli kahteen aamulla...)

[Marko A]

Kiitos VJS!

Todella miellyttävää lukea tällaista juttua välillä.
Ei muuta kuin samaan malliin! Ja kiitos kun jaoit kuvatkin!

[Make]

Hienoa! Itse mietiskelin jos lähtisi käymään pienen reissun pohjoisessa (Oulu-Kemi-Tornio-Muonio-Kittilä-Rovaniemi-Oulu) satkulla. Epäröin vähän että kestääkö auto tuollaista matkaa. Mutta jos VJS on käyny tonnarilla tuollaisen lenkin niin mitä tässä epäröidä..

[V.J.S]

Epäröin vähän että kestääkö auto tuollaista matkaa. Mutta jos VJS on käyny tonnarilla tuollaisen lenkin niin mitä tässä epäröidä..

Juu, ja loosterissa ei ollut edes DI kasettia varuilla (sehän olisi vienyt tilaa tuliaisviinoilta) Tosin tuo Saksan kontakti olisi kys. kapistuksen lähettänyt mulle kahdessa päivässä kaikkiin Euroopan kolkkiin Järki kannattaa aina pidemmillä reissuilla olla mukana. Omalla kohdalla oli moniurahihna juuri huollettu perusteellisesti ( ), akku sekä vesipumppu uusia ja laturin hiilet ja tuotto tsekattu ennen reissua.

Hulvattomana yksityiskohtana, viime yönä oli toinen takarengas puhjennut. Kumista löytyi joku nasta/naula tms. läpi menneenä, näyttää siltä, että se oli siinä jo jonkin aikaa ollut, mutta alkanut vuotamaan tosiaan vasta viime yönä...Tsäkää tai jotain, mutta aamulla piti kuitenkin Spacesaveri asentaa alle, että pääsi liikenteeseen.

[hakuba2]

Oli varmaan tosi jees reissu.. Tossa ollaan just emännän kanssa suunniteltu jotain vastaavaa, ku viime talvena hurautettiin virosta slovakiaan lasketteleen..
Mut kerrohan mistä paikast tää kuva on?

[Classic 900]

Matkakertomuksia on aina kiva lukea ! Eiköhän sun tonnarin puolen litran öljynsyönti liity noihin Saksan motarinopeuksiin, käy aika kova tohina koneessa noilla nopeuksilla. Muutenkin 6660 kilometrin matkalle aika maltillista. Hieno peli, hellää huolenpitoa ja lisää ajoa

Mamma ehdotteli, että lähdettäis (Volvolla ) Espanjaan koirakisoihin syssymmällä. Saas nähdä. Saattaisi olla mielenkiintoinen reissu.

[V.J.S]

Oli varmaan tosi jees reissu.. Tossa ollaan just emännän kanssa suunniteltu jotain vastaavaa, ku viime talvena hurautettiin virosta slovakiaan lasketteleen..
Mut kerrohan mistä paikast tää kuva on?

Kuva on Steyr nimisestä kaupungista Itävallasta. Wienistä päin Linziin tultaessa A1 motaria vähän ennen Linziä käännytään etelään, sieltä löytyy. Ostettiin tuolta mansikoita, joen vartta seuraileva pikkutie oli varsin mukava...Ehkä ensi kesänä taas uudestaan, Slovakia kyllä jäi niin positiivisena mieleen, että sinne melkoisella tod. näköisyydellä mennään. Jotenkin kun pystyisi tuon Puolan kiertämään...Sen läpi ajaminen mahd. nopeasti EI ole mitään juhlaa . Saksaan toki pääsee laivalla, mutta kustantaa reilut lähemmäs 400 ekee 2h+auto (Superfast).

[SJT]

Jotenkin kun pystyisi tuon Puolan kiertämään...Sen läpi ajaminen mahd. nopeasti EI ole mitään juhlaa . Saksaan toki pääsee laivalla, mutta kustantaa reilut lähemmäs 400 ekee 2h+auto (Superfast).

Kun kerran joku oli jo vastaavaa kirjoittanut niin lisään omani tähän perään.


Teimme emännän ja kolmen tuttavan kanssa kesäkuussa reissun kahdella autolla Tallinna-Firenze. Pitää jossain välissä kirjata tarkemmin muistiin, että mitä tuli opittua ja nähtyä, mutta tässä lyhyesti.

Matkareittiä suunniteltiin hyvissä ajoin ja tarkoituksena oli siis päästä Tallinnasta Via Balticaa pitkin Firenzeen josta oli viikoksi vuokrattu talo. Aikataulua laskettiin Autoroute 2002 avulla. Lähtöpäiväksi tuli keskiviikko ja perillä piti olla lauantai iltana. Matkaan lähdettiin kahdella autolla tuttavilla oli autossa kolme henkeä ja meillä kaksi.

Jälkikäteen todettuna aikataulusta tuli matkoihin turhankin tiukka ja tuttavat palasivatkin Ruotsin kautta. Mutta seuraavaksi siis kesäkuun ensimmäisen kahden viikon tilannetta Tallinna-Firenze-Tallinna väliltä.

Viro
Saavuimme Eckerön laivalla satamaan vähän ennen puolta päivää ja Autoliiton opaskirjan Autollla Via Balticalla avulla suunnistimme kohtuullisen helposti ulos kaupungista. Matka alkoi siis ihan hyvin. Mutta kuten joku jo mainitsi niin tietöitä oli täälläkin joten vauhtia ei saatu pidettyä nopeusrajoitusten ja tietöiden vaikutuksesta niin ylös, kuin olisi ollut tarvetta.

Latvia
Tästä maasta ei ole kovinkaan montaa hyvää sanottavaa. Opasteet vähän niin ja näin jo alunperin ja siihen lisättynä tietyöt joten kiertotiet ja puuttuvat opasteet olivat vähemmän iloisia yllätyksiä. Kaunista siellä toki oli ja niiltä osin, kuin tiet olivat normaalissa käytössä niin ihan hyvässä kunnossakin. Vinkki. Älkää eksykö Riikaan ilman karttaa. (Ohitustien kyltti oli puolittain puskassa rampin vieressä tai emme me ainakaan muuta havainneet pohjoisesta tultaessa. Etelästä tultaessa tietyön kiertotien viitat loppuivat ja joutui taas soveltamaan.) Paikallinen poliiisi ei myöskään välttämättä osaa englantia varsinkaan suunnan selvittämiseksi. Ei onneksi tullut muuta kontaktia virkavaltaan. Menomatkan seikkailuista johtuen täällä tuli myös nukuttua ihan kohtuullisessa hotellissa Bauskan kaupupungissa. Ihan mukavan oloinen pikkukaupunki vaikkei sieltä aamiaista löytänytkään( Pihvi ei kelvannut seurueen naisille aamiaiseksi. javascript:emoticon(':)')
javascript:emoticon(':)') )

Liettua
Vähän samaa vikaa kuin edellissä maassa, mutta homma toimi jo paremmin ja matkaa ei ollut kovinkaan paljon. Mennessä tullimies alkoi vaatimaan fin-tarraa, mutta lopulta matka sai jatkua. Paluumatkalla täällä tuli nukuttua autoliiton oppaasta löytyvässä pienessä majatalossa vanhan Vian varrella.

Polttoaine oli noissa kaikissa edullista/halpaa. Mutta sitä tullut suuremmin katsottua, että jos tankkaan nyt tämän verran niin saan vielä halpaa bensaa. Huoltamoilta ei kaikilta löydy 98, mutta eihän nyt sitä viimeistä tehoa oltu hakemassa.

Puola
Tänne olisi pitänyt päästä menomatkalla jo toisen päivän aamuksi, mutta ei onnistunut joten päivästä tuli pitkä. Jälkikäteen todettuna gps:n hommaaminen olisi ollut hyvä vaihtoehto. Tietöitä oli paljon varsinkin Via Balticaa seuraamalla niistä pääsi nauttimaan. Ja usein tarkoittivat odotusta liikennevaloissa, kun toisesta suunnasta tultiin enemmän tai vähemmän nopeasti vastaan. Ja jos edellisen kolmen maan liikennekulttuuria oli jo paikoin ihmetellyt, että kuinkas ne nyt näin ajavat niin täällä asiat saivat ihan oman ulottuvuutensa.

Jos ajat juuri sallittua nopeutta taajaman ulkopuolella kaikki jotka pääsevät kovempaa tulevat ohi ennemmin tai myöhemmin yleensä heti, kun ihan kohdalla ei tule ketään vastaan. Tämä siis tarkoittaa mutkaa, sulkuviiivoja kumpaankin suuntaan tai ihan mitä tahansa mistä ohi pääsee.

Tästä johtuen ei ollut tavaton näky nähdä rekan ohittavan rekkaa jota ohitti vielä joku muu kulkupeli. Ja vastaan saattoi tulla samaan aikaan rekka/traktori/henkilöauto/hevonen ja näitä voitiin tietysti ohittaa samaan aikaan.

Mutta se mikä ei välttämättä tule esiin liikeenteen kaaosta seuraten on ystävälliset ihmiset, edulliset hinnat ja hyvä palvelu varsinkin keskiosissa. Venäjää tai Puolaa olisi hyvä osata edes auttavasti. Saksan osaaminen auttaa enemmän, kuin englanti. Majoitus ruoat ja juomat saa kyllä tilattua ihan hyvin näinkin. Joistain paikoista löytyy kuvastot ruokalistoina, että mitä on tilaamassa. Ja jos huoltamon rouva kysyy kahvista, että tavallinen vai express kannattaa valita jälkimmäinen jollei halua tutustua paikalliseen pannujauhatukseen. Ihan hyvää se oli kunhan purut laskeutuivat reilun vartin päästä.

Hotellit missä tuli pysähdettyä olivat halpoja ja kohtuullisia tai loistavia suhteutettuna hintaan 15-39 €/huone aamiaisen kuuluessa hintaan. Jos on matkalla Saksan suuntaan kannattaa pysyä pohjoisella reitillä. Siellä oli vähemmän tietöitä ja muutenkin tuntui meno olevan liikenteessä rauhallisempaa. Paluumatkalla tuli pieni eksyminen etsittäessä Autorouten avulla Sudenpesää. Eli Hitlein itärintaman komentokeskusta jota ei sitten enää lähdettyä pienen kommelluksen takia etsimään. Autoroute 2002 käsitys kyseisestä paikasta poikkeaa parilla sadalla kilometrillä oikeasta. Ja tuota ihmetelllessä tuli pidettyä valoja päällä, tietokonetta pistokkeessa ja ilmastointi huusi taustalla. Lopputulos kaiva käynnistyskaapelit takakontista ja käy hakemassa apua.

Puolaan siis menisin ehdottomasti uudestaankin vaikka liikenne onkin mitä on. Käsitys moottoritiestä on sielläpäin asfaltoitu nimismiehenkihara käytännön max nopeus 60km/h. Onneksi tuli vaihdettua iskarit ja jouset ennen matkaa.

Saksa.
Moottoriteillä tuli ajettua käytönnössä majapaikkojen etsimisiä lukuunottamatta. Menomatkalla satoi osan ajasta joten piti tyytyä normaaliin suomalaiseen moottoritievauhtiiin kuten suurin osa muistakin. Paluumatkalla oli kuivempaa joten tuli testattua pari kertaa kulkee Saab vai eikö kulje. Paikallisten tapa tulla välillä eteen haittasi vaan sen verran, että viimeistä yritystä ei voinut tehdä turvallisesti ja täälläkin oli tietöitä kohtuullisen paljon. Joten välilllä matkattiin kapeassa rännissä n. 60km/h. Bensa oli melkein yhtä kallista, kuin täälllä, mutta tankkauksen hoiti liikkeen edustaja joten kyllähän palvelusta voi jotain maksaakin. Gasthaus-Hotellit olivat kohtuullisen hintavia 80-90€/huone, mutta ajopäivät kävivät sen verran pitkiksi, että nirsoiluun ei pahemmin ollut varaa.

Itävältä
Tämä oli lähinnä läpiajoa ja tankkausta mennen tullen. Bensa oli vielä kalliimpaa, kuin Saksassa ja ensimmäiset tietullit tuli maksettua kumpaankin suuntaan liikuttaessa. Huoltoaseman täti myi myös jonkun sortin 10 päivän käyttömaksu tms. tarran. Tuosta ei vieläkään ole tietoa onko se ehdottoman pakollinen myös tuollaisissa läpiajoissa.

Italia
Moottoriteitä täälläkin tuli pääsääntöisesti käytettyä, kun kello kävi armottomasti. Reissun kahdesta pahasta ruuhkasta toinen tuli Modenan kulmilla aikaa meni pari tuntia ja toinen Itävallassa, kun joku oli kaatanut ylämäkeen ajamalla matkailuperävaunun.

Moottoriteiden tiekyltit olivat ihan kunnollisia ja opastavia, mutta kaupunkien liikenneympyrät kylttiviidakkoineen olivat oma lukunsa. Antakaa minulle gps. javascript:emoticon(':)')

Firenzen ympärillä tuli pyörittyä ja Maranelloon ajettua pienempiä teitä Ferrareita ihmettelemään. Ainoa mitä suuremmin sai oikeasti varoa olivat skootterit. Niitä on paljon ja niiden kuskeilla ei aina oikein tietoa miten on järkevää ajaa. Terveiset Italiaan sille joka ohittaa vasemmalle kääntyvän auton vasemmalta. Onneksi ei käynyt kuinkaan. Autot ajoivat välillä mielenkiintoisesti, mutta niistä ei ollut yleensä mitään ihmeellisempää vaaraa, kuin paikallisissa ruuhkissa.

Kokonaisuutena mukava reissu. Muutama vaaratilanne, mutta saman verran niitä läheltä piti tilanteita voi tulla Suomessakin vastaavalla kilometrimäärillä. En ihan tarkkaan ole tuota laskenut, mutta karkeasti joku 6500 km tuli ajettua. Ja jos saisi päättää niin olisi ollut järkevämpää lähteä yhdellä isommalla autolla ja vuorotella kuskeja. 10-12h/pvä ajamista on lähempänä työtä, kuin puhdasta lomailua.

Maailmaa tuli nähtyä ja monessa maassa tuli käytyä ensimmäistä kertaa. Saksaa pitäisi kerrata ja emännän Venäjää niin olisi helpompi reissu seuraavalla kerralla. Kuvia ja tarkempia reittikuvauksia tulee myöhemmin, kunhan ehdin.