Auton akut

[sedaneiwagon]

Nyky akuilla yli 3 vuotta on jo hyvin. Varsinkin eber tms käytössä ....

[AZP]

Ymmärtääkseni ainakin joskus Saab-akut oli Exiden valmistamia.

Näin ainakin tänään Länsiauton varaosamyyjä vahvisti, kun akkutarjousta pyysin.

Nyky akuilla yli 3 vuotta on jo hyvin. Varsinkin eber tms käytössä ....

Mulla kesti Boschin S5 85Ah/800 akku kaksi ja puoli vuotta. Surkein suoritus mitä omissa autoissani on koskaan ollut.

Tilalle tuli tänään Exide Premium EA852, mutta ei marmorilta, kun se olisi ollut pari kymppiä kalliimpi kuin Motonetin samanlainen.

[Pakari]

Lähes 90% akkujen ennenaikaisista kuolemisista johtuu käyttäjälähtöisestä virheestä. ( https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ala- ... i/962sQfSS ) Akut pidetään "alijännitteessä" ja näin niiden kennot pääsevät kasvamaan yhteen sulfaatista. Sulfaatin muodostuminen alkaa kun akun napajännite laskee alle 12,45V. Nykyakuissa kennot ovat niin lähellä toisiaan jotta saadaan isot käynnistysvirrat pihalle, niin sinne ei paljoa tarvitse sulfaattia muodostua kennojen välille kun ne kasvavat yhteen ja ovat sitten oikosulussa ja purkavat varauksensa itsekseen.

Minä pyrin käyttämään vähintään yhden kerran 2kk välein akkua laturin perässä.. Tällä menetelmällä ei ole ainuttakaan akkua hajonnut vielä toistaiseksi.

9-3:ssa on Sznajderin 100Ah/800A Silver, leimat 2016/2017 vuoden vaihteesta.
9-5:ssa on Bosch S5 77Ah/780A, leimat 2014/2015 vuodelta.
9000:ssa on Bosch S4 74Ah/680A, leimat 2013 vuodelta.
Tämä tonnarin akku oli 9-5:ssä ostettaessa ja femmaan ostin uuden koska kun ostin 9000:sen siinä oli mielestäni liian pieni akku edellisen omistajan jäljiltä. Siispä hankin femmaan uuden akun ja siirtin tonnariin akun femmasta.

Tuossa ex-NG900ssa oli Boschin S4 62Ah ja se oli auton mukana meille ostettaessa 2011/2012 vuoden vaihteessa ja se sama auto on nyt eräällä tutulla jossa on edelleen sama akku.. Tuon 62Ah akun ostopäivämäärä ei ole tiedossa, että hienosti sekin on kestänyt.

[Mertmi]

Nykyisellään molemmissa Saabeissa on ylläpitolaturit, eli Defan 1203. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Lähtökohtaisesti vähän hassua syyttää käyttäjää suoraan akun matalasta jännitteestä. Latausjärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu automaattiseksi ja eipä taida tietotekniikkaa sisältävissä autoissakaan olla vielä toimintoja akun diagnosointiin ja ilmoituksiin käyttäjälle laskeneesta kapasiteetista. Tavalliselle tallukalle ei joku jännite tai ilmoitettu volttiarvo kerro vielä paljoakaan. Onhan näitä nähty, että ajetaan öljykannuvalo taulussa ja ihmetellään outoa moottorin käyntiääntä.

[Eski]

Tämähän se tuntuu olevan nykyään selkeä haaste useille autoilijoille, että akusta pitäisi pitää oma-aloitteisesti huolta ja latailla sitä. Erityisesti jos autolla ajetaan lyhyttä pätkäajoa ja käytetään polttoainelämppäriä, kuten eberi, niin akusta loppuu virta valitettavan usein. Sitten autoja viedään hinurin lavetilla pajalle, kun auto ei käynnisty. Kovilla pakkasilla tämä tietenkin korostuu erityisesti, kun akku hyytyy pakkasessa, eikä ehdi varautua yhtään muutaman kilsan työmatkalla. Autossa tietenkin pidetään kaikki sähkölaitteet päällä, joten laturille ei anneta edes mahdollisuutta ladata akkua ajon aikana. Joissakin "nykyautoissa" on eberin tilalla noin 1kW sähkölämmitin, joka lämmittää sisätiloja kun auto saadaan käyntiin. Tällainen sähkövastus on kätevästi 100A kuorma laturille, joten virtaa ei riitä tarpeeksi akun lataukseen, vaikka laturi olisi 120A. Kovassa pakkasessa akusta irtoaa noin 50% latauksesta ja se ei edes ota kylmänä latausta vastaan, joten peli on hyvin äkkiä selvä. Sitten kun auto viedään lavetilla pajalle, siellä vaihdetaan uusi akku kuolleen tilalle ja sama toistuu viimeistään seuraavilla kovilla pakkasilla

Eski

[HEV]

Autoliiton Matkanjatkamispalvelun (ja ARC:n) tilastojen mukaan akku ja sähköviat nousivat jo muutama vuosi sitten yleisimmäksi syyksi avustuspyyntöihin (polttoaineen loppumisen rinnalle ) ja siksi kaynnistettiin Akkupalvelu https://www.autoliitto.fi/akkupalvelu-s ... 0-55-66-66

[Pakari]

Lähtökohtaisesti vähän hassua syyttää käyttäjää suoraan akun matalasta jännitteestä. Latausjärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu automaattiseksi ja eipä taida tietotekniikkaa sisältävissä autoissakaan olla vielä toimintoja akun diagnosointiin ja ilmoituksiin käyttäjälle laskeneesta kapasiteetista. Tavalliselle tallukalle ei joku jännite tai ilmoitettu volttiarvo kerro vielä paljoakaan.

Kenekäs vastuulla on huolehtia auton kunnosta ylipäätään, latausjärjestelmä mukaanluettuna? Aivan totta, käyttäjän. Eli palataan takaisin käyttäjälähtöiseen ongelmaan. Ei se autonvalmistajan, akun tai yksittäisen komponentin vika ole jos käyttäjä omalla huolimattomuudellaan, tietämättömyydellään tai välinpitämättömyydellään aiheuttaa ennenaikaisen komponentin vaurioitumisen.

[Eski]

Jep, kovin moni käyttäjä vain ei usko eikä tajua, että näitä uudemmissa autoissa voi olla tällaisia ominaisuuksia, joita vanhemmissa ei ollut. Meidänkin 900i M1985 pakkasakku kesti 15 vuotta, vaikka sitä ei ladattu ikinä muuten kuin auton laturilla ajossa. Kuinka moni auton omistaja on lukenut käyttöohjekirjan läpi ja noudattaa siellä kerrottuja ohjeita kuten öljymäärän tarkistus aina tankkauksen yhteydessä tai rengaspaineiden tarkastus muutaman viikon välein jne. Aika moni saabistikin ajaa vielä huollon pihaan, kun öljynpainevalo syttyy ja tuskin on öljyt viimeisen tankkkauksen jälkeen vajuneet kerralla pihalle

Eski

[AZP]

Käyttäjältä ei voi odottaa sen suurempaa asiantuntemusta, tai auton teknisen tilan seurantaa, kuin mitä auton ohjekirja ohjeistaa. Esim MY2008 Saabin ohjekirja ohjeistaa seuraamaan akun neste- ja varaustasoa säännöllisesti. Nestetason seuraamiseksi ohjeistetaan katsomaan akusta akkunaa, jossa pitää näkyä vihreää tai mustaa, jos akkuna on vaalea, akku pitää vaihtaa. Varaustason seuraamista ei ohjeisteta mitenkään, joten mistä käyttäjä tietää miten sitä seurataan? Akun varaustason seuranta kun ei ole mitenkään ei-autoihmisen yleissivistykseen kuuluva asia. Lisäksi ohjekirja ja akun ympäristö on täytetty varoituksilla siitä miten akku voi väärin käsiteltynä räjähtää tai ampua rikkihapot silmille, joten elä tee mitään, jos et ole varma että tiedät mitä teet. Uusimmissa autoissa lisäksi akku vuorattu kaikenlaisilla kansilla, ja lisäksi täytyisi vielä tietää minkälaisella laturilla tätä auton akkua saa ladata, ettei taas tee typeryyksiä. Näin ollen oikein sääntöjä noudattava perusautoilija käyttää autoa sitten muutaman viikon välein huollossa tarkistuttamassa akun varaustason.

Toinen akkuun liittyvä ohjeistus Saabin ohjekirjassa on, että käytettäessä parkkilämmitintä, autolla tulisi ajaa aina vähintään yhtä kauan kuin sitä on lämmitetty, jotta akun varaus pysyy riittävänä. Tuossa Pakarin linkkamassa jutussa mainitaan taas, että pitäisi ajaa tupla-aika lämmittämiseen nähden. Se tuntuu jo vähän liiottelulta ottaen huomioon sen ettei tuollainen Eberi käydessään nyt ihan älyttömiä sähköä vie ja toisaalta laturit näissä on kuitenkin aika isoja. Toisaalta pakkasella isosta laturista ei ole iloa, kun akku ottaa huonosti virtaa ja jos kaikki sähkölämppärit on autossa päällä, niin lopulta niitä ampeereja ei sille akulle ihan älyttömiä riittäisikään.

Itselläni riitti sähköä jatkuvasti tuohon Boschin akkuun ekana talvena, vaikka käytin Eberia pakkasella aina kaupassa käydessäkin. Toisaalta auto majailee kotona lämpimässä tallissa, joten aamulla ei eberöity ja akku sai aina kohtuulämpimänä mukavan virta-annoksen kun ajelin töihin, kylläkin vain 10 minuuttia. Tällä käytöllä akun lepojännite pysyi koko ajan 12,6-12,8 voltissa, eli yleisin tiedoin akun varaus oli hyvällä tasolla. Sitten toisena talvena kävikin samantyyppisellä käytöllä niin että akku ei enää riittänytkään pakkasaamun starttiin (auto ulkona), ja sen jälkeen enemmän ja enemmän alkoi olla latauksen tarvetta, kun tuota jännitettä seurailin.

Samanlaisessa käytössä (poislukien Eberi) kesti esim. edellisen autoni Saab-akku viisi ja puoli vuotta. Sen kanssa en edes seurannut näin aktiivisesti jännitettä, enkä laturia näyttänyt akulle kuin ihan muutaman kerran. Siinä toteutui se normaalin nykyautoilijan oletus, että akulle ei tarvitse tehdä määräaikaishuoltojen ulkopuolella mitään, kunhan ajaa vaan ja vaihtaa akun kun se porsii.

Eli en nyt ihan heti tavan autoilijaa syyttäisi siitä, jos akut happanee, varsinkin kun jo vuosikymmeniä autot on olleet tekniikaltaan sellaisia, että auton latausjärjestelmä hoitaa automaattisesti akun latauksen oikein. Sitten määräaikaishuolloissa akkuun tehdään tarkastus, eli autoilijan ei tarvitse tehdä akun kanssa mitään, eikä paljon mitään voikaan tehdä, kun ei niissä pääse nykyisin edes nesteitä tarkastamaan tai ominaispainoa mittaamaan.

Sen sijaan autonvalmistajia voi syyttää siitä, että eivät ole sähköjärjestelmissä riittävästi huomioineet pohjoisia olosuhteita, eli sitä miten koville akut joutuvat meillä Suomessa. Suurin syy siihen jos Suomessa akut pysyvät auton säännöllisestä käytöstä huolimatta jatkuvasti alivarattuina, lienee (huonoksi menneiden TiD-Saabien akunkenkien lisäksi) se että autot säilytetään ulkona ja pidemmillä pakkasjaksoilla akku ei yksinkertaisesti ota lyhyillä matkoilla riittävästi varausta vastaan, kun akku on jatkuvasti pakkasen puolella. Jos auton käyttäjän halutaan jotenkin huomioivan tämän ja ryhtyvän toimeen akun varaustason ylläpitämiseksi, tulisi tästä olla selkeät ohjeet auton käyttöohjekirjassa.

Meidän autoharrastajien on helppo ylimielisesti todeta, että tällaisissa asioissa pihalla olevat perusautoilijat ovat dorkia eivätkä osaa käyttää autojaan oikein. Mutta pitää muistaa, että se tavallinen autoilija, joista luokkaa 50 % ei ymmärrä auton tekniikasta yhtään mitään, ei voi osata oma-aloitteisesti tehdä näitä asioita oikein, jos kukaan ei ohjeista. Ihan samalla tavalla kuin iso osa omakotitaloasukkaista ei ole rakennusinsinöörejä tai remonttireiskoja, jotka ymmärtäisivät rakennuksensa toimintaa, tai samalla tavalla kuin minä en osaa latinaa kuin pari tunnettua iskulausetta, ja saatan joidenkin latinistien mielestä olla sen vuoksi täysi dorka.

[Mertmi]

Lähtökohtaisesti vähän hassua syyttää käyttäjää suoraan akun matalasta jännitteestä. Latausjärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu automaattiseksi ja eipä taida tietotekniikkaa sisältävissä autoissakaan olla vielä toimintoja akun diagnosointiin ja ilmoituksiin käyttäjälle laskeneesta kapasiteetista. Tavalliselle tallukalle ei joku jännite tai ilmoitettu volttiarvo kerro vielä paljoakaan.

Kenekäs vastuulla on huolehtia auton kunnosta ylipäätään, latausjärjestelmä mukaanluettuna? Aivan totta, käyttäjän. Eli palataan takaisin käyttäjälähtöiseen ongelmaan. Ei se autonvalmistajan, akun tai yksittäisen komponentin vika ole jos käyttäjä omalla huolimattomuudellaan, tietämättömyydellään tai välinpitämättömyydellään aiheuttaa ennenaikaisen komponentin vaurioitumisen.

Tässä vuosien mittaan olen auttanut useita ihmisiä autoihin liittyvien asioiden kanssa. Moni autoileva tuttavani osaa perus asiat autostaan: Lisäävät polttoainetta, lisäävät lasinpesunestettä, vaihtavat pyyhkijän sulat. Ajovalo polttimon vaihto on muutamille jo sellainen homma, mihin tarvitsee apua, öljytikun katsominen sujuu, jos sen opettaa. Sensijaan akun huoltaminen on jo asia, mitä en ole edes yrittänyt selittää. Jos joku on tuskaillut käynnistymisongelmien kanssa, olen sitten avittanut kysyttäessä. Sattuu niitä mokia autokorjaamoillekin. Juuri tuossa viime talvena autoin kaverini kaupungista vilkkaasta risteyksestä pois. Oli juuri äsken uuden akun ja laturin saanut auto vaan hyytynyt kesken ajon kiertoliittymään. Autosta oli kesken kaiken hävinnyt virrat. Sisävalokaan ei syttynyt, kun ovea availtiin. Kätevää olikin korjata autoa, kun liikenne meni melko likeltä ahterista kyykkiessäni konepellin alla. No, vika oli suorastaan typerä: akun kenkää ei oltu puhdistettu ja löysytetty tarpeeksi akun vaihdon yhteydessä, jotta kenkä olisi painunut navan kartioon riittävän syvään taaten ruuville mahdollisuuden kiristää kenkä tiukalle. Kyselin sitten varovaisesti että kukahan vaihtoi akun? Isäntä itse oli vaihtanut akun. Laturi vaihtui korjaamossa. Kaipa tällä kertaa oli ihan oikeasti käyttäjän vikaa, vaikka toisaalta olisi sen laturin vaihtaneen autoasentajan pitänyt katsoa kengät samalla kun väkisinkin oli akkukenkä irroitettu...

Olet Pakari toki oikeassa asiassa, niin makaa kuin petaa. Autosta pitää huolehtia. Jos auton huolto ostetaan palveluna korjaamosta, pitäisi asiakkaan ja huoltoliikkeen välillä olla luottamusta siinä määrin, että asiakas teettää tarvittavat huollot ilman pelkoa petkutuksesta. Akun voi kuitenkin testata ja mitä olen muutamia akkuja testauttanut paikallisessa akkuliikkeessä, testerin mukainen virranantokyky on aina korreloinut perstuntumaan auton käynnistymisestä lukuunottamatta yhtä tapausta. Oli tuossa nykyisessä -04 femmassa starttimoottori (se Mitsu) mennyt niin väljäksi, että ei enää pyörittänyt kunnolla. Kesällä vaihdoin tilalle purkamolta ostetun 9-3 (MY2000) Boschin, jonka tarkastutin paikallisessa autosähköliikkeessä. Eipä ole niin tirhakkaan käynnistynyt tuo Saabi koko meillä olo aikana, mitä nyt. Akkua syytin moneen otteeseen, vaikka vika oli romussa startissa.

(Jos tässä heräsi kysymys, mistä on kysymys kts. linkki. viewtopic.php?f=14&t=166176&hilit=bosch ... 0#p1167467 )

Ehkäpä latausvalon lisäksi olisikin hyvä olla jännitemittari kojelaudassa? 99 turbossa se oli kyllä asiaa, koska siinä laturilla oli yksi kiilahihna ja herkemmin oli latausongelmia vs. tuplahihnainen og900. Hyvin näkyi 99:ssä latausjännitteessä hihnan luistaminen. Jännite putosi tyhjäkäynnillä, mutta latausvalo ei kuitenkaan käynyt kiilumaan. Näppärä jännitetasojen tarkkailun väline on ollut tuo Bilteman tupakansytyttimeen laitettava jännitemittari. Tarkastin sen pöydällä ennen käyttöönottoa yleismittarin kanssa. Riittävän tarkka oli ainakin tuo oma ostokseni.

[sedaneiwagon]

Kaiken paras akun kunnon mittari on tupakan sytytin pistokeeseen laitettava digitaalinen mittari. Ja ylläpitolaturi ! Nyt on kokeilussa myös agm akku . Kyllä pyörii startti paljon nopeammin kuin exide premium tai saab oe akulla. Sekä lyhyessä ajossa latautuu nopeammin . Eber käytössä agm start & stop akku on parhaimmillaan ! Digimittarilla ymmärtää miksi eber ei käynnisty (alle n.11.5v),mutta auto vielä käynnistyy. Ylläpitolatureissa on kätevin. malli ,joka on täysautomaattinen eli ei tarvitse näppäillä mitään, niin ei virtakatkot esim tolpassa haittaa .

[aero]

Kaiken paras akun kunnon mittari on...

...tonnarin EDU, joka startin jälkeen näyttää, kuinka alas akun jännite startissa kyykkäsikään. Se on todellisen, käytännön kuormitustestin tulos. Harmi vaan ettei tuota ole muihin automalleihin enää toteutettu.

[AZP]

Paitsi eSID2:ssa NG-kolkille

[Pakari]

Ja näyttääkös Open SIDin symboli Actu myös...

Mitä taas tulee tonnarin EDU:un niin kun se näyttää latausjännitettäkin välistä miten sattuu niin liekö se käynnistysjännitekkään ihan kohdillaan...

[AZP]

Olen muuten ihmetellyt, mistä eSID2 mahtaa ottaa jännitetietonsa. Se kun näyttää eri lukemaa kuin OBD-lukijalla Torqueen tuleva jännitearvo. eSID2 näyttää suhteellisen oikein, OBD-lukija + torque näyttää yli puoli volttia alakanttiin.