Tuollainen kierros suunnittelilla hlöautolla - anteeksi ranskalaisella nelipyöräisellä . Mitä vinkkejä ihmiselle joka ei ole suomen ulkopuolella matkustanut autolla + tarkoitus olisi selvitä minimibudjetilla, esim. teltassa kaikki yöt.
esim:
-vinkit mahdolliseen byrokratiaan liittyen, tarviiko edes passia mukaan
-puhelimen/netin käyttösuosituksia
-navigointi
-polttoaine
-leiriytymisvinkit
-liikennekulttuuri
-turvallisuus
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
Ranskis vaan johonkin mettään parkkiin ja teltta viereen. Kantsii vaan katella sopivan syrjäinen paikka leiriytymiseen, niin välttyy mahdollisesti häiriöiltä aamutuimaan.
Ainaskin Nokian puhelimiin saa kartat, mitkä toimii hienosti myös baltian maissa. Polttoaineet on kalliita mm. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Ehkä noissa itämaissa on hiukan halvempaa tankkailla. Passia ei kysellä EU:n alueella maiden rajoilla, mutta kantsii se ottaa silti mukaan. Jos on ajellut paljon autolla Suomessa, niin kyllä tuolla muuallakin pärjää liikenteen seassa.
Itsellä nyt käytössä android älypuhelin ja pohdin mikähän olisi paras offline navigaattori tuohon vai onko edes sellaista? Ei huvittaisi maksaa mobiilidatan käytöstä ulkomailla. Vai olisiko fiksuin ostos ostaa reissua varten joku halpis navigaattori joka sisältää kartat?
edit: toisella palstalla suosittelivat Nokia HERE sovellusta, otanpa koekäyttöön!
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
Minä oon ollu aika tyytyväinen ilmaiseen Be-On-Roadiin, joka osaa käyttää ilmaisia OSM-karttoja. OSM-kartat perustuu käyttäjäyhteisön kartoitukseen, joten karttapeitto riippuu paikallisten käyttäjien aktiivisuudesta. Hereen en osaa verrata, siitä ei ole kokemuksia (paitsi Jollan mukana tulevasta bulkkiherestä, joka on aivan sieltä ja syvältä - droidisofta on kuulemma eri).
Salaisen agentin työ on vaivalloisempaa kuin trigonometristen yhtälöiden soveltaminen käytännön höpsismiin. -Agentti Tuplanolla
Nokia HERE kartat on omasta mielestä erittäin toimiva offline kartta. Vaatii vaan aika paljon tallennustilaa noin monen maan osalta, mutta muistikortithan on edullisia. Lisäksi pitää rekisteröityä / kirjautua palvelun käyttäjäksi. Viime syksynä tuli käytettyä Epsanjassa Here karttoja ja toimii hyvin kaupungeissa kun niistä näkee vähän rakennusten muotojakin suunnistamisen avuksi.
EDIT: siis käytin Android puhelimella Here beta versiota
EDIT2: Kannattaa ottaa Soneran sopiva liittymä. Samalla liittymällä, samalla hinnalla baltian maat ja pohjoismaat. Eli toimii kuten käyttäisit puhelinta kotimaassa.
NG 9-3SC 2008 biopower ex. OG 9-3 2.0t 2001 RE85 Rek.nr. BZF-876 ex. 900 i 16 V vm. 1990 Rek.nr. EJJ-911
#5511
Mulla on ollut androidissa seuraavat navigaattoriohjelmat: Google maps, Here, Navigon, TomTom, CoPilot, 0100100.
Näistä tykkään eniten TomTomista ja CoPilotista. CoPilottia käyttäisin vaikka antaakin välillä vähän pieniä tietä "oikoteinä" mutta siinä on mennyt karttojen paikan nimet perseelleen nyt vähän aikaa. Pitää käyttää jotain perkeleen pikkupaikan nimiä. Esim Espoossa pitää syöttää Mustapuro Espoon sijasta. CoPilotista tykkäsin muokattavuudesta ja mahdollisuudesta tehdä reitit tietokoneella etukäteen.
TomTom on tällä hetkellä käytössä. Huonoina puolina on vähän reipas virran kulutus. Boonuksena on että voi reittivalinnassa välttää hiekkateitä.
Noita muita nyt en oikein voi muuten suositella. Google Maps olis melkeen hyvä jos olis offline.
Liikennekulttuureista omia huomioita:
Ruotsi - Ajeleminen sujuu suunnilleen kuin Suomessa, ehkä jopa fiksummin. Ruotsissa kunnioitetaan kaupunkialueella suojateita, eli silmät auki jalankulkijoiden ja suojatien eteen pysähtyvien autoilijoiden kanssa. Maanteillä ohittajaa väistellään pientareelle, mitä ei Suomessa kyllä koskaan tapahdu. Tukholmassahan on kai ruuhkamaksuja, en tiedä miten toimivat turistien osalta.
Tanska - ei omia kokemuksia autoilusta. Eiköhän se toimi suunnilleen Ruotsin ja Saksan tavoin.
Saksa - samankaltainen kuin Suomi poislukien autobahnit. Kaistoja on yleensä yhteen suuntaan kolme, joista oikeanpuolimmaisella ajavat käytännössä vain rekat ja mutu 80 km/h jurnuttavat. Kaksi vasemmanpuoleisinta sitten nopeammille, ja vasemmanpuolimmaisella kun ajelee niin muistaa katsoa peiliin riittävän usein. Nopeuserot voi olla isoja ja vasemmalta kaistalta väistetään aina nopeamman ilmestyessä taakse. Nopeusrajoittamattomia pätkiä on lopulta melko vähän, ja osalla niistäkin on märällä kelillä nopeusrajoitus (nopeusrajoituskyltissä lisäkilpi "bei Nässe").
Vanhemmilla autobahneilla kiihdytyskaistat voi olla yllättävän lyhyitä. Samoin kunon paahtanut 200 km/h puoli tuntia, niin se Ausfahrtin rampin mutka voi tuntua yllättävän jyrkältä, vaikka luulee hidastaneensa tarpeeksi. Eli malttia ja järkeä nopeuksiin. Autobahneilu voi olla todella stressaavaa, jos aikoo pitää todella kovaa nopeutta, mutta matka sujuu nopeasti. Vastaavasti voi ajella keskikaistaa muun liikenteen tahtiin rennommin ja hitaammin. Kesäaikaan ruuhkia on paljon, ja se voi tarkoittaa sitten keskinopeutta 10 km/h tuntikausiksi. Ikinä ei tiedä koska oikeasti pääsee perille.
Pieniä mutkaisia maanteitä risteilee ympäri saksaa, ja niillä voi saada ihan erilaisen ajonautinnon matkasta. Samalla näkee pieniä idyllisiä kyliä, joita ei kyllä baanalla näe. Mutta matka on todella hidasta, koska ne pikkutiet todellakin menevät jokaisen idyllisen pikkukylän läpi.
Puola - Siitä on jo pian 8 vuotta kun ajoin Saksasta via Baltican kautta Suomeen, joten idän maissa on voinut tapahtua jotain kehitystäkin. Tuolloin maantiet oli täysin venäläistä rulettia. Rekat ohittelee toisiaan vaikka vastaan tulee jono autoja. Luottamus siihen että toiset väistää penkereelle on todella vahva. Turvaväli on tuntematon käsite. Itse se kannattaa kuitenkin pitää, koska koskaan ei tiedä koska edessäsi ajava siirtyy äkkiä pientareen puolelle kun vastaan tulee sinun kaistallasi Scanian keula. Ihan joka paikkaan ei autoa kannata jättää parkkiin ainakaan isommissa kaupungeissa. Tarvitsevalle löytyy 24/7 vartioituja pysäköintialueita.
Ainakin vuonna 2007 oli maksullinen moottoritie (Saksan rajalta Varsovaan) hienoin ja hiljaisin motari millä olen ajanut. Muutama rekka siellä sun täällä, ei juurikaan henkilöautoja. Maantiet oli sen sijaan ihan täynnä kaistapäisiä kaahareita. Oli kai tietullit vähän liian korkeat paikallisille. Tämä on varmaan jo muuttunut.
Liettua, Latvia, Viro - Puolan ja Liettuan rajan kun ylitti, niin sen kyllä huomasi. Via Baltica oli todella hiljainen vrt. Puolalaiseen maantiehen. Ajokulttuuri hieman härömpi kuin Suomessa, mutta ei lähelläkään Puolan tasoa. Mitä pohjoisemmaksi tuli niin sitä asiallisemmaksi touhu tuntui muuttuvan.
Baltian maat ja Puola liittyivät Schengeniin joulukuussa 2007 eli muutama kuukausi reissuni jälkeen. Vielä tuolloin rajoilla katsottiin auton runkonumeroa ja passia ja tavaroita ja kuskin naamaa ja kyseltiin millä asioilla sitä oikein liikutaan täällä päin. Nykyisin taitaa mennä aika huomaamattomasti nuo rajanylitykset, tosin noissa vanhoissa kommunistimaissa näkyi kyllä rajaviranomaisten touhussa vielä entisajan asenteet ja meininki.
Euroopassa telttailusta ei itselläni ole kokemuksia, mutta kannattaa muistaa, että jokamiehenoikeus on suomalainen erikoisuus. Ihan kenen tahansa maille ei saa majoittua telttaan edes yhdeksi yöksi. Saksassa teiden levähdyspaikoilla on nimen omaan erikseen kielletty edes omassa matkailuautossa yöpyminen.
Yleisesti automatkalla kannattaa varata riittävästi aikaa ja buukata kohtalaisen lyhyitä ajopätkiä. Itse ajoin päivässä Varsovasta Riikaan, mikä oli vielä ihan ok, kun ei ajatellutkaan pysähtelevänsä. Joku hikari ajelisi kerralla Tallinnaan, mutta miksi kiusata itseään?
Ajokortti ei ole matkustusasiakirja tai virallinen henkilötodistus.
Pohjoismaiden kansalaisena et tarvitse matkustusasiakirjaa, kun liikut muissa Pohjoismaissa. Sinun on kuitenkin tarvittaessa pystyttävä todistamaan henkilöllisyytesi ja kansalaisuutesi.
Schengen-maiden väliltä on poistettu rajatarkastukset. Schengen-maissa liikkuessasi sinulla on kuitenkin oltava mukana hyväksytty ja voimassa oleva matkustusasiakirja.
Ruotsissa on kruunu, samoin Tanskassakin omansa, Puolassa on taas zloty valuuttana. Puolan valuuttaa voi vaihtaa rajoilla paikoissa nimeltä "Kantor". Ruotsissa pankin eivät vaihda valuuttaa vaan kioskit mallia "Forex" ja onhan noita muitakin.
Puola ja Baltian maat ovat meille sen verran edullisia että noissa maissa telttailemalla ei hirveitä säästä mutta telttailemalla ei- virallisilla alueilla ottaa vaan turhia riskejä.
Onkos muuten visa electronista tai stockmann master cardista mitään iloa ulkomailla, esim polttoaineen maksaminen tai lauttamatkojen maksu tai käteisen nosto? pitääkö mun mennä vanhanaikaisesti pankkiin vaihtamaan kruunuvaluuttaa ruottissa/tanskassa?
Luca F #1724, ex-Saabisti vuosilta 2003-2013 (Saab 99 -71,75,76,77,77,78,78,79,80,84,84,84,84, Saab 900 -83,83,84,86,90,91)
Eikös se vähän silleen tapaa olla, että Visa Electronin kanssa ei nykyään enää oo mitään ongelmia juuri muualla kuin VR:n junissa.
"And when you ask someone who's got a Saab "why?" you always get the same patronizing smile. Like they know something we don't." - Jeremy Clarkson Ajossa: -99 9-3 2.0i
Ajettu: -89 900c, -89 900i, -90 900 S, -95 900 2.0i #5588
Ruotsissa ei kannata mennä pankkiin vaihtamaan valuuttaa ... ei onnistu.
Toisinaan antavat Malmön sillalla vaihtorahan toisena valuuttana - jos taas pyydät, niin eivät anna. Niinkin on itselle joskus käynyt.
Itse olen joskus oikaissut välin Trelleborgista Sassnitziin lautalla. Jää Tanska väliin ja Saksassakaan ei tarvitse poiketa Autobahnille jos ei välttämättä halua.
Turvavarusteista: Varoituskolmion lisäksi vaaditaan vaihtelevasti myös hyväksytyt turvaliivit kaikille matkustajille, ensiapulaukkua sekä sammutinta, jossain päin vielä sopivaa pyöräkiilapariakin. Ranskaan poikkeaville on bingona vielä alkometrikin tarpeen.
Green Card /Grüne Karte on kanssa syytä olla kaiken varalta - eikä tuo liity mitenkään golfin pelaamiseen tai Jenkkilään menohaluihin. Kyseessä on tässä tapauksessa liikennevakuutuksen voimassaolotodistus sekä ohessa lista EU-alueen vakuutusyhtiösi yhteistyökumppaneista. Tämän saat ilmaiseksi omasta liikennevakuutusyhtiöstäsi nykyisin kait nettitilauksenakin. Tämä ei ole pakollinen EU/ETA- maissa mutta ei se paljoa matkassa paina.
Matkalla on hyvä olla mukana jonkin valtakunnan matkavakuutuskin eikä autoliiton täysjäsenyydestäkään (TURVA) aina haittaa ole.
Puolan tietullipätkillä on muistaakseni opastetauluissa merkintä "Platna". Puolassa on syytä olla tuore kartta ja vasta päivitetty navi matkassa. Tieverkkoa rakennetaan sellaisella nopeudella että pari vuotta vanha navi on kuutamolla useampaankin kertaan yhden läpiajon aikana.
Ei kun hyvää matkaa .. hyvin suunniteltu on jo liki puoliksi tehty. Esim. majoitusvaraukset.
Joskus Belgiassa menin illan hämärinä tunteina navin ohjeiden mukaan majoituksen perässä ja navi opasti pellolla olevan tunkion äärelle. Pikkuisen kasvatti paisetta lisää otsan kohdalle ...
vmt kirjoitti:Eikös se vähän silleen tapaa olla, että Visa Electronin kanssa ei nykyään enää oo mitään ongelmia juuri muualla kuin VR:n junissa.
Visa Electron on se kaikista ongelmallisin kortti.
Vaatii toimivan tietoliikenneyhteyden maksun läpisaattamiseksi. Eli varmentaa joka kerta tilin katteen ennenkuin hyväksyy maksun.
Kaupan alalla työskentelevänä välillä aiheuttaa isoja ongelmia kun on pari tuntia kestävä tietoliikennehärö. Saattaa 50-100 ihmistä lähteä ilman ostoksia nostamaan rahaa kun on vaan Electroni taskussa.
Pankkikortit eli Debit-kortit toimivat ilman varmennusta pienissä ostoissa kuten myös Credit-kortit, joten tietoliikennehäröt eivät häiritse kun eivät tarvitse katevarausta.
Amex, oikea Visa/Mastercard yhdistelmäkortti (fiksuilla turvarajoilla) ja pieni määrä käteistä olisi oma valintani.
Ja jos käteinen loppuu niin nostaa heti kuin mahdollista taas pienen käteisvaran taskun pohjalle.
Pian viisitoista vuotta olen matkustellut käytännössä MasterCard taskussa. Ongelmat on olleet harvassa. Keski-Euroopassa voidaan vielä karsastaa pienempien ostosten maksua kortilla, joten käteiselläkin on paikkansa. Vielä reilu 5 vuotta sitten saksalaisissa ruokakaupoissa ei käynyt kansainväliset luottokortit, en tiedä joko ovat oppineet tavoille.
Nuo hajan mainitsemat pakolliset auton turvavarusteet unohdin. Saksassa ja Itävallassa voi saada sakkoa jo siitäkin, että ensiapulaukusta (pakollinen) on laastareista (pakolliset) ja desinfiointiaineesta (pakollinen) päiväykset menneet vanhaksi. Ilmeisesti tuosta käytännössä saa sakon vain jos on onnistunut ärsyttämään poliisi oikein kunnolla. Se ei tosin saksalaisen poliisin kohdalla ole kovin vaikeaa, koska ordnung muss sein
. Mitä vinkkejä ihmiselle joka ei ole suomen ulkopuolella matkustanut autolla + tarkoitus olisi selvitä minimibudjetilla, esim. teltassa kaikki yöt. 
