Aamulla herkuttelin melkein tunnin 9-3:ea käyntiin. Alkulähtötilannehan oli -26astetta pakkasta ja auto tienvarressa parkissa. Starttasin akun tyhjäksi ja ei vaan lähtenyt käyntiin. Yskähteli ja yritti vähän, mutta ei käynnistynyt. Aikaisempina aamuina koko talven toiminut moitteetta. Rouvan 9-5 oli piuhassa, joten se apuun. Kaapeleilla virtaa ja kun ei vaan lähde 9-3 käyntiin. Lupaa, mutta ei kunnolla käyntiin ja sahaamisen seurauksena aina akku tyhjäksi. Lopulta vedin taloyhtiön parkkipaikalta kaapelikelalla roikan tienvarteen ja sain 9-3:n lohkolämmittimeen. Lämmitin ehkä jotain 15minuuttia samalla 9-5:llä ladaten akkua. Lopulta tuo vastarannankiiski jysähti käyntiin.
Pääsin liikenteeseen ja suuntana työpaikka. Matkalla huomasin kakkoslambdan rinnalle kytketystä lambdamittarista, että jotain outoa on tekeillä. (Tässä autossa ensimmäinen katalysaattori on poistettu 76mm DP:n rakentamisen yhteydessä. 1. ja 2. lambda on peräkkäin ja mittaavat samaa asiaa). Seokset nakkelee normaaliin rytmiin verrattuna ihan oudosti ja kun nostaa vauhtia, menee ihan laihalle. Sid infosta katsottuna etanoliadaptaatio näytti viinapitoisuudeksi n. 40% vaikka tankissa on täyttä E85:ttä. Liikennevaloihin pysähtyessä kone kävi jotenkin hiukan raskaan kuuloisesti ja Lamd arvo nakottaa -2500:ssa kuin tatti. Samaan aikaan 2. lambdaa näyttävä seosmittari oli jumittuneena täysin rikkaalle. Eipä tässä enää tarvinnut kummoista diagnoosia lisäksi. Tiesin jo mitä tarvitsee tehdä töiden jälkeen...
Töistä lähtö onnistui hyvin tokalla startilla, vaikka auto oli koko päivän lämmitystolpassa. Akku sai latausta Defa - laturin ansiosta, joka on kiinteästi akun kupeessa. Koukkasin Motonetistä satsin sytytystulppia ihan vaan oman mielenrauhan säilyttämiseksi ja hurautin pajalle. Tiesin varastoistani löytyvän yhden ehjän lambda-anturin ja vaihdoin sen paikalleen muutamalla kätevällä ranneliikkeellä. Kun konepelti oli auki, vaihdoin samalla vauhdilla ne uudet sytytystulpatkin DI-kasetin jatkeeksi. Jos olisin ollut fiksumpi, olisin resetoinut moottorin ecun ennen ajoon lähtöä. Adaptaatio oli senverta pielessä, että ei ollut oikein puhtia koneessa, vaikka Lamb näyttämä ja ulkoinen seosmittari 2.lambdassa näyttikin nyt yhteneviä arvoja. Hetkellinen adaptaatiokin meni sieltä 30% pinnasta 70-80% välille. Jotta nämä talvisäät eivät kiusaisi minua ainakaan lähipäivinä, ajoin suosiolla tutulle ST1:n tankkauspaikalle ja tartuin sinisen kahvan sijaan vihreään ja täytin tankin 98E5:llä. 30litraa sinne sopi ainetta ja etanoliadaptaatio näyttää nyt noin 55%, eli ihan tolkun lukema verrattuna aamuun.
Suopea naapurini poissa olevana antoi oman lämmitystolppapaikkansa yhdeksi yöksi lainaan, joten huomenna aamulla ei pitäisi olla ihan niin hankala päästä taas saabilla liikenteeseen.
![Wink :wink:](./images/smilies/icon_wink.gif)