Naisen ja miehen "avautumisen" erot!

[dimebak]

Tässä on kaksi tekstin pätkää, ehkä pitkiä, ehkä ei. Mutta jaksakaa lukea kumpikin alusta loppuun. Itseä alkoi naurattaan ihan sikana, varsinkin tuo alempi lainaus. Tekstit ovat Vauva-lehden nettisivuilta

Miten selitän miehelle.........????

Tilanne siis se ettei harrasteta seksiä nykyään juuri ollenkaan. Minua asia ei kauheasti häiritse, mutta mies kärsii. Esikoinen kohta 2v, jo raskausaikana tuli "yhdyntäkielto", imetysaikana seksi ei kiinnostanut minua ollenkaan (10kk), ja sen jälkeen ei ole oikein löytynyt innostusta tai energiaa. Nyt olen taas raskaana, la maaliskuussa. Seksiä ei raskausaikana juuri ole ollut, ensin oli pahoinvointia ja sitten väsymystä, eikä koko touhu oikein ole kiinnostanut minua.

Seksielämä on siis ollut jäissä jo noin kaksi vuotta. Ollaan ukon kanssa juteltu asiasta ja hän ikäänkuin tuntee itsensä huijatuksi. eli ymmärtää kyllä minua, mutta on samalla sitä mieltä ettei oikein koskaan tajunnut että näin voi käydä. Toisen lapsen myötä tilanne tuskin paranee lähitulevaisuudessa (imetystä, väsymystä, stressiä jne seksintappajia).

Miten selitän miesparalle että tämä on täysin normaalia, että tällaista pienten lasten vanhemmuus on. Rakastan häntä, hän rakastaa minua, ja haluaisinkin että hän ymmärtäisi/sopeutuisi. tai sitten että jostain löytäisin sen halun ja energian taas. Muuten olen kyllä onnellinen, mies auttaa jne, mutta virtaa ja energiaa seksiin ei vaan löydy.


Miten selitän vaimolle.....????

Tilanne siis se ettei jutella nykyään juuri ollenkaan. Minua asia ei kauheasti häiritse, mutta vaimo kärsii.

Hankin harrasteauton pari vuotta sitten, tuli "länkytyskielto", kärryä rassatessa puhuminen ei kiinnostanut minua ollenkaan (10kk), ja sen jälkeen ei ole oikein löytynyt innostusta tai energiaa. Nyt on sitten prätkä hankinnassa, taidan tehdä kaupat maaliskuussa. Keskusteluja ei vaimon kanssa juuri ole ollut, ensin oli duunikiireitä ja sitten auton laittamista, eikä koko touhu oikein ole kiinnostanut minua.

Ajatusten vaihto on siis ollut jäissä jo noin kaksi vuotta. Ollaan eukon kanssa vaihdettu sähköpostia asiasta ja hän ikäänkuin tuntee itsensä huijatuksi. eli ymmärtää kyllä minua, mutta on samalla sitä mieltä ettei oikein koskaan tajunnut että näin voi käydä. Toisen kulkuneuvon myötä tilanne tuskin paranee lähitulevaisuudessa (rahanmenoa, väsymystä, stressiä jne).

Miten selitän naisparalle että tämä on täysin normaalia, että tällaista elämä on. Rakastan häntä, hän rakastaa minua, ja haluaisinkin että hän ymmärtäisi/sopeutuisi. tai sitten että jostain löytäisin sen puhetaidon ja energian taas. Muuten olen kyllä onnellinen, vaimo auttaa jne, mutta virtaa ja energiaa jutteluun ei vaan löydy.

[potkuhousu]

kuulostaapa kovin tutulta

[Milli]

No nih. Jotenkin tuo kyllä kuulostaa tutulta..

[jariha]

Hmm... mietin, miten nuo kaksi asiaa liittyvätkään yhteen? Miten meillä sattuukaan olemaan nuo kaksi lasta? Ja miksi minulla nyt jo kaksi harrasteautoa? Mitään en tunnusta, mitään en myönnä... elämä on silti laiffii

"Jos haluu saada, on pakko antaa..."

[pade]

[vesapo]

Täytyy sanoa, että meikä pappa on onnellisessa tilanteessa. En muista kertaankaan tulleen sanomista harrasteasioissa, vaikka autoja on ollut pahimmillaan kymmenenkin.

Yritän parhaan taitoni mukaan ottaa kyllä vaimon toiveet huomioon sitten kodin yms. ylläpidossa. Meillä kyllä homma pelaa siltä osin. Taidan olla aika onnen poika....itse asiassa käydään vaimon kanssa yhdessä rompetoreilla ja pidetään silmät auki kumpikin ja aina on tehty löytöjä puolin ja toisin.