Huomiota kiinnitti yht'äkkiä suoraan edessä kojelaudan uumenista nouseva valkoinen ikään kuin sankka savu (kaiuttimen ritilä on pois paikoiltaan, sieltä sitä tulvi). Ennätin ihmetellä tuota ehkä vajaan sekunnin, kun PAM! Tuulilasille ja siitä koko kabiinin etuosaan räjähti kiehuvaa jäähdytysnestettä.
Kaikki lasit olivat salamana aivan vitivalkoisen läpinäkymättömän huurun peitossa ja vauhtia oli edelleen se satanen... Jarrutin sen minkä uskalsin ettei kukaan aja perään ja koetin pitää ratin suorassa, pelotti että ajaudun kaiteeseen tai toinen auto törmää. Kerta kaikkiaan mitään ei nähnyt mihinkään suuntaan, sama vaikka olisi ollut pahvit lasien paikalla. Vauhti pysähtyi sitten ja sain havaita olevani juuri oikeanpuoleisen reunaviivan päällä Lahdesjärvelle johtavan erkanemiskaistan alun kohdalla. Nyppäsin auton ihan tien laitaan ja aloin ihmettelemään tuhoa.Pienen katselun jälkeen ilmeni mitä oli tapahtunut: Toinen lämppärin hanan muovikaula oli hajonnut säpäleiksi ja kuuma jäähdytysneste oli siitä päässyt paineella leviämään kojelaudan sisään, laseille ja osin konehuoneeseen. Käsittämätöntä että tuo voi hajota ihan räjähtämällä... No siinä sitä oltiin pakkasaamuna värjöttelemässä ja selvitymissuunnitelmaa kehittelemässä.
Mukana oli onneksi pihdit jolla sai letkujen klemmarit pyöriteltyä auki ja liitettyä letkut suoraan toisiinsa katkennutta muovikaulaa käyttäen. Rikkinäisen lämppärin kennon sai siis ohitettua, mutta vettä ei ollut missään eikä edes kunnon astiaa. Koneen jo hiukan jäähdyttyä kauhoin hiukan lunta paisariin mutta se ei sinne sulanut vaan muodosti kovan tuplan korkin alle kun hetken aikaa paineli.
Moottori lähti sentään vielä käyntiin joten otin pienet vauhdit ja rullasin kone sammuksissa alamäkeen kohti Biltemaa. Tässä risteyksessä katsoin olisiko lumi sulanut ja hoksasin kaataa lasinpesunestesäiliön sisällön (vajaa litra) paisariin ettei kone nyt ihan kuivana kävisi. Sinne se jonnekin katosi, ilmeisesti vettä ei ollut systeemissä juurikaan.
Moottori käynnistyi vielä vaivoin ja nilkutin Delta-autoa vastapäätä olevan pienen korjaamon pihaan aikomuksena pyytää vettä/jäähdytysnestettä pajasta. No siellä ei ollutkaan ketään koska puoti aukeaa vasta kahdeksalta. Ulkoseinässä oli kuitenkin vesihana joten otin siitä lasinpesusäiliötä apuna käyttäen vettä kunnes paisari oli täynnä. Olin saanut tämän homman kutakuinkin valmiiksi kun viereisestä asuintalosta tuli vanhempi naishenkilö aamutakkisillaan turvallisen matkan päästä huutamaan: Millä asioilla oikein liikun, täällä on kameravalvonta, soitan poliisille jne. Sanoin, että autoni hajosi ja jouduin hätätilanteen selvittämiseksi ottamaan vettä sekä pyysin anteeksi. Ei kuulemma ollut sillä hyvä, rekisterinumero on ylhäällä ja hän menee soittamaan poliisit. Henkilö poistui talon taakse joten lähdin siitä minäkin jatkamaan matkaa.
Ajelin hiljakseen kaupungin suuntaan ja Hatanpään kautta Härmälään päin. Ihmettelin, että lämpömittari sitkeästi nousee vaikka vettä pitäisi koneessa olla. Vasta vähän ennen Härmälässä olevaa K-kauppaa piti uskoa kun kone alkoi keittää. Viime kesänä vaihdettu turbon termostaatti oli tietenkin sanonut sopimuksensa kerralla irti ja siitä syystä letkukin oli alun alkaen räjähtänyt. Rullailin sormet kohmeessa ja vaatteet glykoliroiskeita täynnä kaupan takapihalle jonka lastauslaiturilla oli jonkinlaista elämää havaittavissa. Tempaisin höyrypilven saattelemana konepellin auki ja hoksasin että toisiinsa liitetyt vesiletkut olivat päässeet liikkumaan siten että ilmastoinnin hihna oli syönyt toisen letkun puhki, jee. Sain tällä kertaa ystävällisesti luvan kanssa hakea vettä kaupan tiloista ja lämmitellä samalla sormia hiukan.
Tästä oli enää pieni matka töihin joka sujuikin olosuhteisiin nähden hyvin. Jätin pommin parkkikselle ja nyt onkin sitten päivä aikaa miettiä mitä tekisi. Narun jatkona auto tuosta todennäköisesti jatkaa takaisin kotiin. Saldona on siis täpärä liikennetilanne josta selvittiin onneksi ilman vahinkoja, virkavallalla uhkailu (mahtaneeko aiheuttaa toimenpiteitä) ja viime kesänä purettu ja huolella pesty verhoilu on saatu kuorrutettua tahmealla ruosteeseen vivahtavalla glykolilla, sekä autolla ei voi ajaa. Itse kukin voi arvuutella, miltä nyt tuntuu
Lämppärin hana pitänee hakea Motonetistä, olisiko kellään satkun lämppärin letkuja myydä?
On omakohtaisia kokemuksia...
