Nyt loppui se pelletin poltto!!!!

[ng900aero]

Ja lattialämmitys vesikierrolla on kahdesta talosta yhteensä 20 vuoden kokemuksella vallan erinomainen ratkaisu. Eka on tehty Wirsbon rööreillä ja toinen Hencon.
En oikein käsitä, mihin epäluulo perustuu. Hienoin mielipide on "Lattiassa kiertävän veden päällä on epäterveellistä asua."

Joo eiköhän perustu vääriin luuloihin, onhan noita käytetty jo kymmeniä vuosia kuitenkin, ja onhan se vuotava putki helpompi paikallistaakin kun vuotokohta näkyy selkeesti, kun taasen sähkövastuksissa joutuu tilata ukon minkälie impulssikoneen kanssa paikalle

Itseä harmitti/harmittaa edelleen se, ettei muka ollut mitään tsäänssiä kaukolämpöön, vaikka röörit menee suht läheltä kuitenkin.
Silloin aikanaan kun mietin kans sitä vesikiertoista lattialämmitystä, niin yksi pontti sen tekemiseksi olisi ollut se poistoilmalämpöpumppu, mutta markkinoilta ei silloin (mukamas) löytynyt kuin se tanskalainen Nilan, taloomme sopivan laitteen hinta oli silloin jotain 11-12 tonnia
Joo ei muutakuin 1-2 ilppiä vaan sähkölämmityksen rinnalle kehiin, niin menee suht edullisilla lämmityskuluilla nykyiset talvettomat talvet
Takka ja puusauna toki jeesaavat jonkin verran kuluissa.

[Minuteman]

Eihän sinne lattialämmitysputkistoon tule valun sisään yhtään potentiaalisia vuotokohtia eli liitoksia (silloin kun asiat tehdään oikein).

Betoniin liikkumattomaksi valetun sitkeän muoviputken hajoaminenhan vaatisi käytännössä koko lattialaatan rajun halkeamisen.

[kalle37]

Eihän sinne lattialämmitysputkistoon tule valun sisään yhtään potentiaalisia vuotokohtia eli liitoksia (silloin kun asiat tehdään oikein).

Betoniin liikkumattomaksi valetun sitkeän muoviputken hajoaminenhan vaatisi käytännössä koko lattialaatan rajun halkeamisen.

Tai sitten sen vanhemman putkimateriaalin joka ei kestänyt kunnolla lämpöä.
Ja jotain vilunkia lämmön säätöön.

Eräälle tutulle tyypille kävi noin.

Ja eikun lattioita piikkaamaan.

[Zomm]

Vanhempienkin materiaalien pitäisi kestää noin 60°C lämpötila, kun kierron tulopuolen lämpötila mm. rakenteellisista syistä on alle 30°C. Vaikka säädin, säätöventtiili tms. pettäisi, niin ihan perusturvallisuuden kannalta lattiakierron pumpulla pitää olla rajakatkaisin, joka pysäyttää kierron lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Järjestelmää rakennettaessa maksaa asennuksineen noin 50€.

[Minuteman]

Juu, no materiaaliviathan ovat sitten oma lukunsa mutta niitähän esiintyy kaikissa rakennustarvikkeissa, nyt ja tulevaisuudessa, enemmän ja vähemmän kriittisissä paikoissa.

[ng900aero]

Eihän sinne lattialämmitysputkistoon tule valun sisään yhtään potentiaalisia vuotokohtia eli liitoksia (silloin kun asiat tehdään oikein).

Betoniin liikkumattomaksi valetun sitkeän muoviputken hajoaminenhan vaatisi käytännössä koko lattialaatan rajun halkeamisen.

Toi on totta, asia oli itsellänikin tiedossa aikanaan kun lämmityshommaa mietin, ei ne oikein asennetut vesiputket sieltä mihinkään vuoda, jossei tehdä liitoksia mihinkään.... naapuri rakensi samaan aikaan suunnilleen samankokoisen talon johon laittoin suoran sähkölämmityksen vesikierrolla (valuun joka paikassa, ei missään pattereita), jotta voisi joskus myöhemmin mahdollisesti vaihtaa lämmitystavan joksikin muuksi. Muuttivat sisään 2003, ja edelleen on sama systeemi käytössä, eli kuinkahan moni jaksaa sitä lämmitystapaa oikeesti alkaa muuttaan jälkikäteen, ite en ainakaan jaksaisi, kun ilp:inkin asennus (ja hankinta) on saanut odottaa jo 5 vuotta.. valmiiseen taloon ei ainakaan itseäni kamalammin kiinnosta ranettaa mitään enää sisäänmuuton jälkeen.

Tulee jonkin verran kalliimmaksi lämmittää ensin vesi ja kerrättää sitä putkistoissa verrattuna vastuskaapeleihin, mutta onhan se vesisysteemi sitten tosiaan muutettavissa vaikka millä hiukkasenergialla lämpeäväksi Ero ei ole montaa satasta vuositasolla kuitenkaan, ainakin mitä olen napurin ilmoittamia kulutuslukemia vertaillut omiini.

[kalle37]

Vanhempienkin materiaalien pitäisi kestää noin 60°C lämpötila, kun kierron tulopuolen lämpötila mm. rakenteellisista syistä on alle 30°C. Vaikka säädin, säätöventtiili tms. pettäisi, niin ihan perusturvallisuuden kannalta lattiakierron pumpulla pitää olla rajakatkaisin, joka pysäyttää kierron lämpötilan noustessa liian korkeaksi. Järjestelmää rakennettaessa maksaa asennuksineen noin 50€.

En tiedä tarkemmin mitä tapahtui.
Talo oli tehty joskus 80 luvulla ja kyseessä oleva henkilö on niin sanottu pelle peloton

Eli itse on varmaan tehnyt aika paljon.
Oli sen verta arka asia etten viitsinyt kysellä yksityiskohdista.

[jyyrä]

Pellettien hinnalle on muitakin syitä kuin pelkkä ahneus. Pelletin valmistus ei ole taloudellisesti kovinkaan järkevää touhua muuta kuin jätteenkäsittelynä... ja jos jätettä ei ole riittävästi ja purua joudutaan tekemällä tekemään niin se tulee hintoihinsa ja on vielä lisäksi harvinaisen typerää touhua ympäristön kannalta. Pellettipuristinhan käyttää pahimmassa tapauksessa liki puolet siitä energiamäärästä, jonka sen tuottamat pelletit sisältävät.

Lasken pelletit hieman samaan kategoriaan kuin muovipussiin pakatut koivuhalot...

Jep mikäpä täällä Suomessa nyt niin järkevää olisi. Ehkä järkevin ratkaisu olisi että työttömät pistettäisiin rankametsää keräämään energiapuuta "työttömyys" korvausta vastaan, näin säästettäisiin "paljon" polttoaine kuluissa kun työtä ei tehtäisi kalliilla ja paljon polttoainetta vievillä koneilla, sekä näin saataisiin ihmiset ruumiilliseen työhön ja näin kansa pelastuu läskiintymiseltä Mutta tämä viljan poltto on myös todella järkevää kun kaveri ensin tekee hitonmoiset peltotyöt sen eteen että se kaura kasvaa siellä pellossa ja saa sen sieltä kuivuriin joka toimii öljyllä, sen jälkeen se myö sen kauran mulle ja minä poltan sen kauran että saan talooni lämpöä No pakko sitä viljaa on ostaa kun kerran halvalla saa... Ja se pelletin hinta SATTUI NOUSEMAAN MUUTEN VAAN HETI KUN VAPO OSTI BIOWATIN just joo, pitäähän niiden mulkkujen saada itelleen parin milj.€ optiot että viittii tehdä niin v*tun vaativaa "työtä". Sitten se yks peruukkipää vaahtoaa eduskunnassa että ihmisten pitäisi polttaa enemmän pellettiä ja muita biopolttoaineita, miten niitä saatana poltat kun menee koko v*tun palkka siihen että ostat valtion monopoli energiaa Huh kylläpä helpotti

[Jussi]

Tulee jonkin verran kalliimmaksi lämmittää ensin vesi ja kerrättää sitä putkistoissa verrattuna vastuskaapeleihin, mutta onhan se vesisysteemi sitten tosiaan muutettavissa vaikka millä hiukkasenergialla lämpeäväksi

Ei se tule vain jonkin verran kalliimmaksi vaan paljon kalliimmaksi... hyötysuhteessa on eroa 10-15%.

Laskeskelin tuossa että meidän talouden kulutuksella kannattaisi kantaa vesivehkeet saman tien pihalle ja asentaa sähköpattereita tilalle, takaisinmaksuaika ei ole niin pitkä että viitsisi edes laskea... toistaiseksi olen kuitenkin tyytynyt siirtymään suoraan sähköön tila kerrallaan sitä mukaan kun tulee tehtyä remonttia.

On hieno ajatella mitä kaikkea vesikiertoinen lämmityssysteemi mahdollistaa, mutta totuus on kuitenkin se että haaveilu ei paljon lämmitä. Suoran sähkön kanssa ei tarvitse haaveilla eikä sen paremmin harrastaa lämmittämistä... se on halpa rakentaa ja toimii taatusti vaikka käyttö maksaakin hieman enemmän kuin monen muun.

[Zomm]

Hyötysuhdekommentti on sinnepäin, kokonaiskustannukset riippuvat paljon taloudesta, käyttömukavuusmielessä suora sähkö on nro 1. Pakko kysyä mikä mahtaa olla Jussin mielestä sellainen takaisinmaksuaika, että kannattaa laskea? Olen vitutukseen asti laskenut erilaisia vaihtoehtoja, vähänkään pitemmällä aikavälillä suora sähkö on kustannusmielessä sama kuin kusisi omille jaloilleen ellei rakenna asuntoa myyntiin.

[MacTurbo]

Itseä harmitti/harmittaa edelleen se, ettei muka ollut mitään tsäänssiä kaukolämpöön, vaikka röörit menee suht läheltä kuitenkin.

Täällä tarjottiin kaukolämpöön siirtymistä.
Kokonaishinta noin 12 000€.

Maalämpö (tarjous lasketettu) tulisi maksamaan porakaivoineen ~15 000€

Jos sähkölämmitystä ruvetaan vaihtamaan, ei ole epäilystä mihin päädytään.

[Jussi]

Hyötysuhdekommentti on sinnepäin, kokonaiskustannukset riippuvat paljon taloudesta, käyttömukavuusmielessä suora sähkö on nro 1. Pakko kysyä mikä mahtaa olla Jussin mielestä sellainen takaisinmaksuaika, että kannattaa laskea? Olen vitutukseen asti laskenut erilaisia vaihtoehtoja, vähänkään pitemmällä aikavälillä suora sähkö on kustannusmielessä sama kuin kusisi omille jaloilleen ellei rakenna asuntoa myyntiin.

Onhan se hyötysuhde kommentti sinnepäin... 10-15% luokkaa se on, voi toki olla huonompikin jos vesikiertoinen lämmitys on päin p:tä rakennettu tai säädetty.

Takaisinmaksuaikojen laskeskelun kanssa kannattaa alkaa vehtaamaan siinä vaiheessa kun laitteiden mtbf näppituntumalta arvioiden lyhyempi kuin takaisinmaksuaika, muuten niitä on turha laskeskella. Kenelläkään ei ole niin kirkasta kristallipalloa että pystyisi näkemään sen mitä ituhipit ja heitä hännystelevät poliitikot keksivät omakotiasuvan keskiluokan lompakon kääntämiseksi nurin. Suorasähkö on toimintavarma, huoltovapaa, helppo ja tarkka säätää sekä halpa rakentaa... se ei ole halvin käyttää, mutta kai elämässä muitakin arvoja on kuin se että talo lämpiää mahdollisimman halvalla? Toki lämmittämällä jollakin laihialaisella käpykiukaalla voi säästää monta kymppiä kuussa, mutta se muutama kymppi tuskin tekee yhtäkään omakotiasujaa vielä kovin paljon autuaammaksi... minä ainakin laitan kuukausittain useampiakin kymppejä ellen jopa satasia paljon turhempiinkin asioihin kuin asumismukavuuteen.

[Zomm]

Näppituntumalla kun tässä ei ole mitään tekemistä. Lähes kaikki suoran sähkön puolesta esitetyt mielipiteet pitää paikkansa, ei siinä mitään

Asumismukavuudeltaan suora sähkölämmitys (pattereilla) on sisäilmaston kannalta huonoin ratkaisu, eikä välttämättä sovi esim allergikoille. Kaapelit lattiassa ovat mukavuudeltaan vertailukelpoiset vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, mutta toteutuskustannukset lähestyvät taasen toisiaan.

Jokaisella on mielipiteensä, mutta ihan yksinkertainen laskelma kertoo, ettei kyse ole kympeistä. Jos lämpöpumpun COP on 3.5, niin jokaista tuotettua kilowattia kohden 2,5 on napattu ilmasta ja 1 kW on sähköenergialla. Suoralla sähkölämmityksellähän joka kilowatti menee taskusta. Tässä tuleekin peliin rakennuskustannukset, takaisinmaksuaika ja laitteiston käyttöikä. Jos lämmönluovuttimena on putket lattiassa, lämmitysveden matalampi lämpötila mahdollistaa paremman kokonaishyötysuhteen jne....

blabla ja pian istutaan passiivitalossa jossa nelihenkisen perheen kehojen lämpöteho riittää nostamaan 300 neliön talon niin korkealle, että katolle pitää asentaa huippuimuri vetämään hiet pihalle.... Lämmitetään torpat vaikka tuomalla lehmät sisään.

[Jussi]

Asumismukavuudeltaan suora sähkölämmitys (pattereilla) on sisäilmaston kannalta huonoin ratkaisu, eikä välttämättä sovi esim allergikoille.

Lasken tuon väitteen jokseenkin samaan kategoriaan kuin sen että sähkösaunassa on kuivat löylyt... toki on jos on väärin mitoitettu. Patterin pintapelti ei tiedä millä se lämpiää, on aivan sama onko pellin toisella puolen öljy vaiko vesi. Sitä en epäile etteikö "vastukset suoraan ilmaa vasten jossain peltiritilän takana"-lämmittimet aiheuttaisi jotain ongelmia allergikoille.

Kaapelit lattiassa ovat mukavuudeltaan vertailukelpoiset vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, mutta toteutuskustannukset lähestyvät taasen toisiaan.

Eihän ne ole kustannuksiltaan likikään samaa luokkaa. Siinä tapauksessa ollaan samassa luokassa jos unohdetaan vesikiertoisesta lämmöntuotannon osuus laskelmista.

Jokaisella on mielipiteensä, mutta ihan yksinkertainen laskelma kertoo, ettei kyse ole kympeistä. Jos lämpöpumpun COP on 3.5, niin jokaista tuotettua kilowattia kohden 2,5 on napattu ilmasta ja 1 kW on sähköenergialla.

Säästäähän ilmalämpöpumppu, mutta minäpä en juuri laske arvoa säästölle joka saavutetaan sijoittamalla ruma pömpeli ulkoseinään ja vielä rumempi pömpeli sisäseinään. Porin-matti joka huoneessa säästäisi myös ja olisi suunnilleen yhtä ruma

Tässä tuleekin peliin rakennuskustannukset, takaisinmaksuaika ja laitteiston käyttöikä.

Niin... todellinen elinikä näissä on se suurin kysymysmerkki. Perinteisillä lämmönlähteillä toteutetun vesikiertoisen lämmityksen elinikä, sekä pattereilla että lattialämmityksenä, on selkeä juttu. Samoin erilaisten suorien sähkölämmitysvaihtoehtojen. Lämpöpumppuvirityksissä eliniästä ei taas ole kovin luotettavaa tietoa, juttuja liikkuu... sekä kauhutarinoita että ylistyslauluja. Ikävä kyllä ylistyslauluja ei juuri kuule kuin myyntimiehiltä ja yhden talven lämmittäneiltä loppukäyttäjiltä.

Lämmitetään torpat vaikka tuomalla lehmät sisään.

Sehän itseasiassa on vanha karjalainen tapa. Navetta oli asuin rakennuksen alakerrassa ja lämmitti asuintiloja.

[KARELPA]

Asumismukavuudeltaan suora sähkölämmitys (pattereilla) on sisäilmaston kannalta huonoin ratkaisu, eikä välttämättä sovi esim allergikoille.

Lasken tuon väitteen jokseenkin samaan kategoriaan kuin sen että sähkösaunassa on kuivat löylyt... toki on jos on väärin mitoitettu. Patterin pintapelti ei tiedä millä se lämpiää, on aivan sama onko pellin toisella puolen öljy vaiko vesi. Sitä en epäile etteikö "vastukset suoraan ilmaa vasten jossain peltiritilän takana"-lämmittimet aiheuttaisi jotain ongelmia allergikoille.

Kaapelit lattiassa ovat mukavuudeltaan vertailukelpoiset vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa, mutta toteutuskustannukset lähestyvät taasen toisiaan.

Eihän ne ole kustannuksiltaan likikään samaa luokkaa. Siinä tapauksessa ollaan samassa luokassa jos unohdetaan vesikiertoisesta lämmöntuotannon osuus laskelmista.

Jokaisella on mielipiteensä, mutta ihan yksinkertainen laskelma kertoo, ettei kyse ole kympeistä. Jos lämpöpumpun COP on 3.5, niin jokaista tuotettua kilowattia kohden 2,5 on napattu ilmasta ja 1 kW on sähköenergialla.

Säästäähän ilmalämpöpumppu, mutta minäpä en juuri laske arvoa säästölle joka saavutetaan sijoittamalla ruma pömpeli ulkoseinään ja vielä rumempi pömpeli sisäseinään. Porin-matti joka huoneessa säästäisi myös ja olisi suunnilleen yhtä ruma

Tässä tuleekin peliin rakennuskustannukset, takaisinmaksuaika ja laitteiston käyttöikä.

Niin... todellinen elinikä näissä on se suurin kysymysmerkki. Perinteisillä lämmönlähteillä toteutetun vesikiertoisen lämmityksen elinikä, sekä pattereilla että lattialämmityksenä, on selkeä juttu. Samoin erilaisten suorien sähkölämmitysvaihtoehtojen. Lämpöpumppuvirityksissä eliniästä ei taas ole kovin luotettavaa tietoa, juttuja liikkuu... sekä kauhutarinoita että ylistyslauluja. Ikävä kyllä ylistyslauluja ei juuri kuule kuin myyntimiehiltä ja yhden talven lämmittäneiltä loppukäyttäjiltä.

Lämmitetään torpat vaikka tuomalla lehmät sisään.

Sehän itseasiassa on vanha karjalainen tapa. Navetta oli asuin rakennuksen alakerrassa ja lämmitti asuintiloja.

Kuulun siihen vuoden maalämpötalossa asuneeseen porukkaan ja en kyllä ihan hirveen tyytymätön kyllä voi olla koko syteemiin, tosin takaisinmaksuajasta en tiedä. Eikä se mitään rakettitiedettä ole jokaisen osan saa ostettua kaupasta. Copeland scrollin pumppu ja Danfossin termareita etc.

Vuoden sähkön kulutus on ollut n. 16tkW (Talo on n.200m2 ja autotalli 85 m2). Puusauna lämpiää lähes joka ilta ja talvi lämmiteltiin leivinuunia joka toinen päivä. Kovimmilla pakkasilla päivittäin.

Ei se pelti tiedä lämpiääkö se vastuksilla vai vetellä, mutta jos pinta lämpö on 21..25 tai 18..55 niin sen kyllä se tietää. Ja kyllä se puusaunan salaisuus piilee siinä palavassa tulessa, se nimittäin vaihtaa jonkun verran ilmaa, pitää olla sähkösaunassa melkoinen flekti. Monesti puukiukaat luokkaa 18-20 kW ja sähkösaunassa 6 kW ja termostaatti rumppaa päälle pois. Meillä kutsutaan sähkösaunaa saunasimulaattoriksi.