Älvsbytalo

[Kylö]

Miten olis oikeasti kerralla täysin valmis talo? Et tarvi kuin sorapatjan, jossa on sähkö, viemäri ja vesiliitännät valmiina. Lavetti tuo talon paikalleen ja muutto samana päivänä. http://www.teijo-talot.fi/default/www/f ... ervetuloa/

[Maukka9]

Nostetaanpas vanhaa aihetta,
Mites on älvärin omistajat olleet tyytyväisiä omiin taloihin?
On tässä pienet suunnitelmat vetämässä okt:n ostamisesta avaimet käteen periaatteella?

Tyytyväisiä, kyllä.
Ollaan asuttu älvärissä jo vuodesta 2005 alkaen.

Ajatuksia ja toteamuksia vähän kaikesta ja sen vierestä:
- Pistorasioita, lisävalaisimia, lisäkomeroita älväriin saa sinne minne itse haluaa ne lisättävän. Me otimme muutaman lisäkomeron ja useita tv-rasioita ja muutaman pistorasian. Tv-rasian putki menee vintille. Kaapeleiden veto oli helppoa ja tyhjään tv-rasiaan voi laitta vaikka IT-kytkentöjä (omalähiverkko)
- Otimme saunaan tuuletusikkunan ja vaihdoimme saunan oven lasiseksi, em. saattaa olla nykyään jo vakiovarusteena.
- Nykyään vakiona paremmat varusteet; mm. hella ja lattiat. Meillä on ns.vanhat eli lattialla muovia ja perinteinen lämpölevyhella.
- Saunan kaakeloinnin voi hoitaa suoraan talopaketin tullessa. Muistaa vain ilmoitaa tilausvaiheessa jotta itse hoitaa kaakeloinnin. Me kaakeloimme jälkikäteen, vuosi sitten. Muovit pois ja alla oli kova kipsilevy. Kipsilevyn päälle uusi vesieristys ja kuivumisen jälkeen kaakelointi. Riippuen kaakeleiden laadusta mutta koko työ sisältäen tarvikkeet niin hinta haarukka tullee olemaan 3-5k€
- Puutalo, tarkoittaa että se "elää". Mikäli pelkää puutaloa niin valitse silloin tiilitalo. Puutalo on akustisesti paras siis musiikin kuunteluun (kotiteatterille).

Lisäilen tietoja sitämukaa kun ajatusvirta niitä tiputtelee.

Tervetuloa tutustumaan!

[Rattivaihde]

Tervetuloa tutustumaan!

Tuoltahan löytyi jokaisen Aero-saabistin unelmatalo
Ovat nuo talot näemmä selvästi siistiytyneet siitä kun olen viimeksi yhdessä uudessa sellaisessa vieraillut (vuosi taisi olla ~2005)...

[KN/Lieto]

Yksi asia on vähän arveluttanut, kun olen ko.talotehtaan taloja kauempaa katsonut. Käsittääkseni näissä on aina tuulettuva alapohja, eli valmiit tilaelementit (onko oikea sana?) nostetaan valmiin sokkelin päälle. Mutta, se tuulettuva tila on väkisinkin melko matala, tai sitten lähestulkoon maan alla. Lattirakenteet on kuitenkin puuta, eli kosteuden kanssa alapohjassa saa olla tarkkana. Oma talomme on rakennettu 10 vuotta sitten, ja siinä on tuulettuva alapohja, mutta lattia on ontelolaatalla toteutettu. Alustassa on 10 kpl 160 mm venttiileitä, ja mitään väliseiniä siellä ei ole. Jälkikäteen ajateltuna olisin ehkä vielä lisännyt suoran tuuletusputken alustasta katolle. Toisaalta, jos alapohja ongelmia näiden Älvsbytalojen kanssa olisi tullut, kai ne olisi jo huomioitu.

[ng900aero]

Puutalo ei todellakaan elä niin että tapetit ratkeilee, kyseessä on suunnittelu- tai materiaalivirhe (ainakaan edellisessä talossa jossa oli yläkerrassa Jukka-talon ulkoseinäelementit, ei 7 vuoden asumisen aikana näkynyt yhtäkään halkeamaa).

Anteeksi nyt vaan kaikille jotka Älvsbytalossa asuvat, mutta kun itse aikanaan tontin ostettuani kyselin rakennusvalvojalta Älvsbytalosta, niin totesi että "älä nyt hyvänen aika sellaista parakkia meinaa tuohon komeaan rinteeseen rakentaa!" Ei olisi millään suostunut myöntämään rakennuslupaa älvärille, ja jälkeenpäin sain olla kiitollinen viisaudestaan

Noita älväreitä oli siellä lähitienolla useitakin, ja ne kyllä tunisti kilometrin päähän. Usein niitä koetetaan naamioida mutta se ei kyllä useinkaan onnistu.

Jos nyt valitsette älvärin niin vaatikaa edes ettei:
- lastulevyä löydy mistään, vaan kaikki on korvattu EK-kipsilevyllä (lastulevy ei sovi asuinrakentamiseen)
- huonekorkeus on samaa luokkaa kuin muillla valmistajilla
- väliseinät on villoitettu
- vaatehuoneita ja säilytystilaa olisi kunnolla
- kylppäreissä tietenkin kivirakenteiset seinät ja lattia, sekä ilman muuta kaakelit ja vesieristeet
- lämmönjako olisi ilman muuta vesikiertoisella lattialämmityksellä, tai sähkövastukset valussa (kuten tietty lämmitysputketkin valussa)
- valetut lattiat oikeiden perustusten päällä (jos rossipohjan haluaa tehdä niin toteuttaa sen sitten iskemällä ontelolaatat paalujen nokkaan, ei tod mitään puurakenteista alapohjaviritystä)
- vesikate joko konesaumattu peltikatto tai tiilikatto, muita vaihtoehtoja ei kannata harkita
- niin ja arkkitehtuuriin pitää saada vaikuttaa niin että talo ei näyttäisi lainkaan älväriltä.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/20 ... 011287/310
http://koti.phnet.fi/tervka/kuvia3/Hpim1382.jpg

...On tässä pienet suunnitelmat vetämässä okt:n ostamisesta avaimet käteen periaatteella?

Onko jotain muita hyviä talopaketteja, joihin kannattaisi tutustua?

Onhan noita vaikka kuinka paljon, varmastikin tekevät tarvittaessa ihan muuttovalmiiksi saakka, tuossa muutama esimerkki:

Maxit kivitalo
Jämerä kivitalo
Luja kivitalo
Lammi kivitalot

Edit: kait pääosia älvärin tilanneista on ollut tyytyväisiä hankintaansa, ei kait ne ihan täyttä sutta voi olla kuitenkaan.
Itse kyllä harkitsisin jotain muuta vaihtoehtoa, sillä asuttavan kokoinen älväri maksaa perusvarustuksella noin 150t. Siihen sitten päälle varmaan vähintään 30t pakollisia varusteita ja muutoksia, ja perustuskulut päälle, niin aletaan olemaan jo 200t hintaluokassa, jolla saa tehtyä valmiiksi komean kivitalonkin (tosin tuohon hintaan joutuu itse tekemään hommia,mutta kait nyt jokaisen pitää vähintään yksi talo kerran elämässään rakentaa )

Edit2: tuolta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1364541
löytyi vanha juttu vuodelta 2004 jossa käsiteltiin älvärin rakennetta:

"Yläpohja:
Peltikate, rima, aluskate, kattopukki, joka lepää kantavan välipohja/kattoelementin päällä (ei siis kattoristikko/-kehä)
Kattoelementin yläpintana on lastulevy (ohut), palkisto + min villa, höyrynsulku, koolaus ja folioitu lastulevy.
Huonekorkeus 2,40.
Ullakon voi rakentaa itse jos siihen on tilaa.
Tehdas ei tee sitä.
Alapohja:
Muovimatto (kosteissa tiloissa vedeneristyskelpoinen), lattialastulevy, höyrynsulku, palkisto + min villa, tuulensuojalevy, laudoitus.
Ongelmaksi muodostuu normin mukaisen 800 mm korkean tuulettuvan alapohjan rakentaminen. Älvsbyn sokkelipalkki on vain 490 korkea, joten sokkelia ei saa näkyviin enempää.
Ulkoseinä:
Lastulevy, höyrynsulku, runko+min villa (pystyrunko 120 ja vaakarunko 95) tuulensuojakangas, pystylomalauta. (Alin pystylomalauta on suoraan kiinni tuulensuojakankaassa ja se on uritettu tuuletuksen aikaansaamiseksi. Ei siis ole ilmarakoa ja koolausta)."

Ei tuo kyllä oikein vakuuttavalta kuulosta, vaan pikemminkin rakenne on juuri samanlainen kuin appiporukoiden elementitalossa vuodelta 1971, oikeastaan aika liki kaikki täsmää tuohon älvariin.
Kas kun eivät suosittele noihin vielä piilosokkelia

[Maukka9]

Ketkä karkitsevat taloa/tai sen tapaista niin tehkää OMA valinta.

Laittakaa puntariin:
- Saab'bisi kunto
- Perhe (omat mielipiteet)
- Aika (vapaa-aika, pystytyksestä älväri on kuukaudessa asuttavissa)
- Raha (korko-%)
- Materiaalit (rahalla saa ja hevosella eiku Saab'illa pääsee)
- muut
ja ihan viimeiseksi lukekaa toisten "mielipiteitä/(neuvoja)"

Niin mekin teimme.

edit:
tästähän kehittyy keskustelua... tarkoitan mielipiteitä.

[-pete]

Maukka9 on ihan oikeassa siinä, että nimenomaan oma valinta on se tärkein kriteeri. Joku on tyytyväinen älväriin ja joku toinen taas ei. Kukin tavallaan.

Itse olen asustanut 6 vuotta Design-talossa, joka silloin vielä rakennettiin paikan päällä precut-tavarasta. Nykyjään nekin myyvät elementtejä. Ihan tyytyväinen olen ollut. Älväreitäkin harkittiin ja useammassa käytiin katselemassa, mutta kun ei tykätty, niin ei tullut kauppoja.

Myötätuntoni tturkulle projektista. Kokemuksesta tiedän, että niiden eri valmistajien ja toimitussisällön vertaileminen keskenään on silkkaa piinaa. Yhdellä yhtä ja toisella toista. Samalle viivalle niiden vetäminen on "haastavaa". (Paitsi että nykyjään ei ole enää amerikan business-kielessä "haasteita". Ne on nyt "oppimismahdollisuuksia" )

Pari vinkkiä kuitenkin.
Hanki itsellesi valvoja hyvissä ajoin etukäteen. Kysele kunnan (tai naapurikunnan) rakennustoimistosta vinkkejä hyviin valvojiin.
Sähkösuunnitelmia varten pyydä apua joltain, joka niistä jotain ymmärtää ja hahmottaa niistä jotain. Itse niitä kun ensikertalaisena tuijotti, niin eihän niistä nyt mitään ymmärtänyt. Nyt sitten jälkikäteen manaa, että miksei tuossa ole pistorasioita...
Mieti tontin osalta jo valmiiksi muiden mahdollisten rakennusten paikat (talli, vaja, yms.) Muista, että lumetkin pitäisi jonnekin saada.
Budjettia väsätessä muista, että se talopaketin hinta on vain todellakin paketin hinta. Louhinta/paalutus maksaa melkoisesti. Maanrakennus sekin. Vesi- ja viemäriliittymät hinnoittelee kunta ja niissä on ihan tolkuttomasti eroja. (Halpoja ne nyt ei tietysti ole missään.)

Mutta vaikka aloittaessa suoraan sanoen pelotti, niin kyllä siitä hengissä selviää. Ja omakotiasumisessa on sellaisia puolia, joiden takia en kyllä takaisin kerrostaloon muuttaisi ihan helpolla.

[ng900aero]

Kommentoidaan nyt vielä sen verran että kanattaa huomioida myöskin talon rakenteiden toimivuus, käyttöikä, huoltotarve, sekä mahdollinen arvon säilyminen.

Omasta mielestäni kivitalo on näiden osalta ihan ehdoton, ei pelkoa lahosta, homeesta, termiitit ei syö puurakenteita, eikä taloa tarvitse tämän tästä huoltomaalata, etenkään jos valitsee rappauksen sijaan puhtaaksimuuratun julkisivutiilen.

Itse rakentaisin talon tolppien päälle tuulettuvalla rossipohjalla, päälle ontelolaatat, sitten 2-kerroksinen tupa jossa seinät lämpöharkkoa tms, välipohja ja yläpohja ontelolaattaa ja yläpohjan ontelolaatan päälle kattotuolit ja puhallusvillat. Tulee vaan aika painava rakenne, paalutus saisi onnistua just eikä melkein, tai sitten saisi olla kallio alla.
Etuna on myös se ettei tarvitse käyttää muovia missään, ja talo on kauttaaltaan kivimateriaalista tehty.
Ei talopaketin hankkimalla juuri mitään säästä, nopeasti kivirunko nousee pystyyn, ja tasoitustyöt voi vaikka teettää ulkopuolisella jossei itse jaksa alkaa liippailemaan.
Paalutus ei ollut kallista ainakaan 10v. sitten, 16 (tai 18, en nyt muista enää) paalua määrämittaan katkottuna maksoi aika tarkkaan 4t.

http://alvsbytalo.phpbb.fi/viewforum.php?f=10
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/ke ... =0#3703340

[9000 automaatilla]

Otetaan ekana termit haltuun. Täällä puhutaan valvojasta. Tarkoitetaanko sillä valvojaa vai vastaavaa mestaria? Ovat kaksi eri asiaa. Valvoja seuraa urakan edistymistä suunnitelmien mukaisesti rakennuttajan toimeksiannosta. Siis laatutasoa, aikataulua ja muuta. Vastaava mestari on henkilökohtaisessa vastuussa rakennusprojektin loppuleimaan saakka, ellei sitä ennen kirjallisesti irtisanota tai esitetä uutta vastaavaa.

Vastaava on se henkilö, joka on yhteydessä viranomaisiin. Sopimuksesta riippuen hän on myös yhteyshenkilö suunnittelijoihin ja eri urakoitsijoihin päin. OKT hankkeessa vastaava on usein myös laadun perässä kulkija, eli katselee töiden edistymistä aikataulullisesti, kertoo, onko maksuerät maksukelpoisia jne. Eli tekee samalla niitä erillisen valvojan töitä. Kysykää siis sieltä kunnasta vastaavia mestareita, jos okt hankkeeseen niitä haette... Vastaavan palkkio on sitten myös sovittava, monesti alhainen palkkio tarkoittaa vähäisiä käyntejä. Lisäkäynneistä sitten veloittavat erikseen, yleensä myös matkakulut, joten huomioikaa tämä.

Kaikki sopparit kirjallisina, ettei tarvii selitellä mitään. Kannattaa käyttää RT:n valmiita pohjia, niissä on paljon tietoa valmiina. Maksupostit mielummin takapainoisina, niin on sitten jotain, jolla keskustella tekemättömistä asioista. Toki valmis paketti toimittajilla on omansa, niissä vaan pitää sitten tarkkailla, että kaikki sovittu on tehty.

[ippe]

- vesikate joko konesaumattu peltikatto tai tiilikatto, muita vaihtoehtoja ei kannata harkita

Konesaumakatto on loppujen lopuksi aika yksinkertainen tehdä, mitä vähemmän kulmia ja läpivientejä sen helpompi, siinä mielessä noita värivalmiita yms.läpiruuvattuja kattoja parempi, että konesaumakatto pitää vettä eikä lähde helposti tuulen mukaan...

Jos taloa rakennuttaa, niin kannattaa hommata sellainen valvoja joka valvoo maksajan etua, väärin valittu valvoja kun voi käsittää tehtäväkseen ajaa rakentavan firman etua eikä sen joka talon maksaa...

Jotenkin tuosta talotoimittajan sivustosta jäi sellainen kuva, etteivät edes halua kertoa kauheasti materiaaleist tai rakenteista suurelle yleisölle...

[9000 automaatilla]

Konesaumattu peltikate on siinä mielessä huono, että jos katto kaltevuus on liian loiva, niin tietyissä olosuhteissa vesi tulee siitä läpi. Esim. viranomaisten vaatimat lumiesteet padottavat sopivalla kelillä rännien jäässä ollessa vettä lumen alle, jolloin se menee saumasta läpi. Mm. tästä syystä peltikatteen alla tulee olla kunnollinen aluskate.

Samoin tiilikatteen alla tulee aluskatteesta huolehtia. Katsokaa myös, että aluskate tulee miltei räystäälle asti, ettei se lopu liian aikaisin esim. seinälinjan kohdalla. Edllytyksellä, että talossa on kunnon räystäät, min 600 mm joka sivulla.

Jos katto tulee sinkitystä pellistä, niin ensimaalaus aikaisintaan vuoden päästä. Mielummin kahden tai paikasta riippuen jopa kolmen vuoden päästä.

[Maukka9]

Tulipahan mieleen eräs asia...

Rossipohjan kosteudesta...
Meillä tämä älväri on soraharjun päällä, toiset kutsuvat sitä "salpausseläksi". Salaojat ja hulevedet johdettu asianmukaisesti pois. Eipä ole kosteus-home ongelmia tullut. Ensimmäiset talvet suljin muutaman rossipohjan tuuletusluukun. Nyt olen pitänyt kaikki auki ja lattiallakin tarkenee.

edit
lisätty häpsyt eli "", yhteen sanaan

[Märkäkorva]

2005 asti ollu meillä tämmönen 1,5-kertanen ns. kaikilla lisukkeilla ja tyytyväisiä ollaan oltu. Rossipohjaa en hauku, siitä on ollu hyötyä pari kertaa (autotallin maakaapeli poikki, piti vaihtaa ja muutamat muut sähköhommat). Yläkerrasta oli kohtuu helppo tehä hyvää asumistilaa. Rakenteessa ei oo ollu valittamista (yläkerran osalta laitettiin lisää eristettä perusohjeisiin nähden). Poistoilmalämpöpumppu ollu edullisempi käytökustannuksiltaan ku naapureilla perinteiset vaihtoehdot vastaavissa kämpissä. Lämpökamerallaki vilkuilin, ni hyvin tuo alakerta oli tehty (maavaranen laatta naapurissa - samanikänen talo, ni se seinän juuri oli kauttaaltaan 3-7 astetta muuta rakennetta kylmempi, meillä ei näkyny kuvassa)

Miinuksia:
- Paljon jää kuitenki itelle tekemistä vielä, eli kaukana ollaan ns. avaimet käteen rakentamisesta
- Lastulevyseinissä tosiaan nuo halkeamiset (tosin parempana pidän silti ku tätä yläkerran kipsilevyä - ei oo mukava korjata ku portaitten lapsiportti repeää läskeineen irti. Ei ne etes kumise eikä päästä ääntä kummemmin läpi ku täälä ylhäällä vaikka täälä on villat, ku on vissiin "massiivisempaa" tuo lastulevy. Ja hyvä siihen on kiinnitellä tavaraa)
- nuo muovimattokylppärit on meleko helevetin rumia, mutta toisaalta toiminu hyvin nyt tuon 7 vuotta kastelematta rakenteita (tässäki muuten se rossipohja perkeleen hyvä, ainaki näkee, jos jotain on perseellään ja pystyy korjaamaan ilman dynamiittia)
- kodinhoitohuone on pieni ku heteromiehen perssilmä
- peruskeittiö ois ollu helevetin ruma ja halvan olonen, mutta ne kalut onki hyvät tuola tallissa - naapuri oli ottanu semmosen puisen ja se on komia ja vissiin ihan laadukaski ollu - eli rahalla sais...

Kaikenkaikkiaan mielestäni hyvä kompromissi kokonaan ite rakentamisen ja avaimet käteen -mallin välillä tämmönen että tekee yläkerran ja autotallikompleksin ite mutta pääsee silti heti muuttamaan. Säästää siinäki tonneja ku ei tartte vuokralla/vanhassa asustella rakennusaikaa. Ja rakennuskustannukset jäi ainaki itellä semmosiksi, että ei oo ainakaan vielä hirvittäny tämä talojen hinnan lasku täälä Oulussa.

[ng900aero]

Konesaumattu peltikate on siinä mielessä huono, että jos katto kaltevuus on liian loiva, niin tietyissä olosuhteissa vesi tulee siitä läpi. Esim. viranomaisten vaatimat lumiesteet padottavat sopivalla kelillä rännien jäässä ollessa vettä lumen alle, jolloin se menee saumasta läpi. Mm. tästä syystä peltikatteen alla tulee olla kunnollinen aluskate.

Vaikken itse ole rakennusalan ammattilainen niin uskallan siltikin hiukan kyseenalaistaa Ollin (ammattilainen) kirjoitusta:
eikös perinteisesti purettavien talojen katteista ainoat ei-vuotaneet ole olleet juurikin konesaumakatot?
Meillä on pulpettikatto todella loivalla kaadolla (olikohan 13m matkalla about metri kaatoa tms), ja ainakaan siinä ei näemmä huopakate ole ollut hyvä ratkaisu, ja alunperin taloon oli suunniteltukin galvanoitu konesaumakatto (kuulemma rahat oli rakentajalla loppu ja vaihtoivat huopaan).
Kuinka ihmeessä vesi osaisi uida konesauman tuplasauman (tai tripasauman) läpi katteen alle, kun ainakin meilä on siellä saumassa lisäksi tiivisteenä vielä butyylikitti? ja saumat on kuitenkin aikas korkealla katetasosta? Vesi kait tunnetusti haluaa uida alaspäin. Konesaumakaton lumiesteet ankkuroidaan kiinni saumoihin puristuskiinnikkeillä (vai mikä virallinen termi onkaan, meille lumiesteitä ei tarvita niin en ole jaksanut perehtyä asiaan), ja ainakin edellisessä torpassa ne lumiesteiden tanot oli jotain 10cm korkeammalla kuin katemateriaali. Miten voi kaksi pystysuuntaista lattarautaa padota jotain jäätä taakseen, etenkin jos asianmukaisesti hoitaa kaiken aikaa lumimuormaa pois kattoa rasittamasta?

Nuo jääpadot viittaavat minun mielestäni huonoon yläpohjan eristykseen, ainakin meillä konesaumakatto oli koko viime talven tasaisen luminen. Omalta katolta lumi ei lähde alas kuin kolalla, mutta siinä samalla tuli todettua että yhtään missään kohdassa lumi ei ollut jäätynyt peltiin kiinni, vaan katto oli vaarallisen liukas kaikkialta.

Meille nimenomaan jopa huopakatteiden asentajat suosittelivat konesaumakattoa loivan kattorakenteen vuoksi.

[viggen]

Ruotsin puolella on ollut paljon juttua yllämainitusta taloyhtiöstä ja heidän käyttäytymisestä talonostajia kohtaan kun on ollut ongelmia.

http://varningforalvsbyhus.blogspot.se/ ... heten.html