Älvsbytalo

[Maukka9]

Lisää vettä myllyyn...

Voitteko kuvitella asumme älvärissä,
asuntolainammekin on alunperin Ruotsista, varmaan heilläkin on seinässä lastulevyä
sekä tallissa on Saab.
Kauhea kohtalo

[KN/Lieto]

Noin yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että ei saa liiaksi tuijottaa talon hintaa tai sen valmistumiseen kuluvaa aikaa. Siinä on kuitenkin tarkoitus asua mahdollisesti loppuelämä! Mitä sen on väliä, valmistuuko se joulukuussa vai huhtikuusa - kunhan valmistuu ja hyvä tulee. Sama koskee hintaa, 20 tonnia kalliimpi voi olla monessa mielessä parempi. Avaimet käteen periaatteella taloja saa monelta toimittajalta, jos niin haluaa. Oma talomme tuli aikanaan Kastellilta, ja kaikki toimi sovitun mukaan. Pohjaratkaisu tuli omien suunnitelmien pohjalta.

[ng900aero]

KN/Liedon kanssa täysin samaa mieltä, muutaman vuoden vapaa-ajan menetys talontekoon ei tunnu missään, jos itselle tekee
Autoa ostaessa voi valita ostoksensa pelkästään hinnan mukaan, asunnon valinta on monimutkaisempi päätös.

Onko joku laskenut paljonko älväri oikeasti maksaa kun ottaa huomioon mitä kaikkea sille pitää tehdä jotta siihen saa edes lattialämmitykset, keskuspölyimurit ym. itsestäänselvyydet jotka on esim. Jukka-talolla valmistaloissakin vakiotoimituksena?
Mielestäni termi valmistalo ei sovi älväriin, koska eihän se ole millään muotoa valmis silloin kun asentajat poistuvat paikalta.

Vertailun vuoksi lukaisin Jukan valmistalon perustoimitussisältöä, siinä on aivan oikeaoppinen maanvarainen lattia, perustukset teräsbetonia, alapohjaeriste 200mm, yläpohjassa 500mm, aivan kuten nuo asiat kuuluukin tehdä, kyseessä siis ihan oikea talo
Varmaan nuo kaikki samat vermeet (ja ehkä enemmänkin) kuuluu Kastellin ym. muiden talotoimittajien vakiotoimituksiin.
Nuo "oikeat" valmistalot maksavat jotain 200t (päälle tietty tontttikulut, liittymät jne) eikait se ole kovin paljoa oikeasta talosta, jossei ole halua lähteä itse rakentamaan?

Mutta eikait siinä mitään jos on tyytyväinen älväriin, päasia että tietää mitä saa rahan vastineeksi. Varmasti on monilta osin parempi kuin moni vanha talo.
Kannattaa silti tutkia tarkasti mistä älvärin ja kilpailijoiden hinnat muodostuvat. Tuskin mikään pientalotoimittaja saa jättisuuria katteita per talo.

[tturku]

Niin, mites toi älvärin lämmitysmuoto oikein menee, on vissiin vesikiertoiset patterit, mutta saako tehtaalta lattialämmitystä, jos talopakettiin ja tontin ostoon päädytään niin itseä kiinnostaa ehdottomasti maalämpö ja lattialämmitys...

[Märkäkorva]

Oon laskenu aikanaan ihan eurolleen, mitä tuli maksamaan ja omasta mielestäni sain hinta-laatusuhteeltaan hyvän talon (hintaakin ihan turha täällä mainostella, kun ne suurimmat variaatiot tulee aina niistä omista ratkaisuista ja siitä, mitä kokee tarpeelliseksi). Tämä lienee se olennainen kohta näissä talohommissa aina, eli kunhan ite on tyytyväinen ja tuntee saavansa rahoilleen vastinetta.

Lattialämmityksestä sen verran, että voi kait sinne semmosen laittaa, mutta mitään järkeä en sille näe, koska kyseessä on puulattia ja lattialämmityksen tarkoitus kuitenkin yleensä on tehdä siitä betonilaatasta siedettävän tuntunen jalalle. Kylpyhuoneisiin/muille laatoitetuille alueille kyseiseltä valmistajalta saa lattialämmityksen (totta kai rahalla...)

[Rattivaihde]

Ng900aeron kannattaa ottaa huomioon että kaikille lattialämmitys tai keskuspölynimuri ei ole A) välttämätön tai edes B) haluttu ominaisuus talossa, varsinkaan jos ne nostavat hintaa. Edelleen löytyy myös ihmisiä jotka eivät pidä puutaloja lahoavina hökkeleinä. Älvsbytalo sentään edes yrittää olla edullinen, 200 000 euroa (~1 200 000 markkaa) pakettitalon perushintana on kaukana kohtuullisesta.

Itse tosin en aio aikanaan ostaa älväriäkään vaan ensin ostaa sen vanhan talon siltä ajalta kun kirvesmiehellä oli nosturikuljettajaa suurempi osuus rakentamisessa, ja sitten luultavasti myöhemmin rakentaa omatoimisesti pitkästä tavarasta.

[ippe]

Lattialämmitystä miettiessä kannattaa huomioida sen vaikutus pölyn käyttäytymiseen, kovasti väitetään että lattialämmitys lisää ilmassa leijuvan pölyn määrää.

Maalämpöä moni pitää hyvänä, jos moinen on mahdollista omalle tontille rakentaa, siinä ei ainakaan varsinaisen energialähteen kulut taida kauehammin elää, toisin kuin poltettavissa tai johtoja ja putkia pitkin tulevissä lämmitysmuodoissa

[Maukka9]

Mukavalla tauolla... just tulin älvsbysaunasta ja pikkusen kylmää...

[KN/Lieto]

Tosta ilmassa leijuvasta pölyn määrästä...eikös nämä paljon käytetyt ilmalämpöpumput pidä pölyn todella tehokkaalla kierrolla? Vaikka puhdistaisivatkin periaatteessa sisäilmaa, käytännössä taitaa pöly leijailla.

[Maukka9]

Lattialämmityksestä sen verran, että voi kait sinne semmosen laittaa, mutta mitään järkeä en sille näe, koska kyseessä on puulattia ja lattialämmityksen tarkoitus kuitenkin yleensä on tehdä siitä betonilaatasta siedettävän tuntunen jalalle. Kylpyhuoneisiin/muille laatoitetuille alueille kyseiseltä valmistajalta saa lattialämmityksen (totta kai rahalla...)

tturku: Lämmityksen ja ilmanvaihdon hoitaa poistoilmalämpöpumppu. Muistaakseni, lattialämmitystä ei tehtaalta saa vaan se on aina patterit, varmista ko. alueen edustajaltasi. Tosin rahalla saa mutta katso Märkäkorva yllä.

Keskusimurista:
Oli todella helppoa laittaa. Huonerasiat seinälle tilaelementtien väliin, eli tässä on valmis rako vintille. Vintillä/-lle kokoojaputket ja itse keskuspölynimuri.

[Märkäkorva]

Jostain luin ihan vastikään, että märkätiloihin sais nykyään lattialämmityksen lisähinnasta (sähkö), meilläkään semmosta ei oo, ku on vielä nuo muovit (piti vaihtaa piakkoin pois, mutta ku kerta ovat toimineet, ni on annettu olla eikä tuo puulattia tosiaankaan oo kylmän tuntunen ollu mun jalalle koskaan).

Joskus tulevaisuudessa meinasin remonttia tehä ja laittaa lankkulattian alakertaan. Semmosen oon aina halunnu ja sen kans ei lattialämpö etes passaa. Kylppäriin aattelin laittaa ihan vesikiertosen lattialämmön (patterilämmitys toteutettu matalalämpökierrolla tuon lämpöpumpun takia, joten helppo homma) kunhan joskus se päätetään laatottaa ku muovimaton päälle ei kehtaa laattoja laittaa, mutta toisaalta ei sitä mattoa siitä levystäkään irti saa vaan menee levyt samalla vaihtoon...

[Maukka9]

Jostain luin ihan vastikään, että märkätiloihin sais nykyään lattialämmityksen lisähinnasta (sähkö).

muovimaton päälle ei kehtaa laattoja laittaa, mutta toisaalta ei sitä mattoa siitä levystäkään irti saa vaan menee levyt samalla vaihtoon...

Totta, lattialämmitys on lisävalintana.

Sauna/pesuhuoneen laatoituksesta. Sääntö meneen näin, ei kahta vesierityskerrosta eli muovit pois. Aikaisemmissa kommenteissani olin maininnut lyhyesti (otetaan pieni kertaus), meillä muovit otettiin pois ja alta paljastui hyvät kipsilevyt (kyprokit). Taisi tässä talossa olla vain minimi määrä kiinnitysainetta koska seinälevyt jäivät ehjäksi!! Eli laatoitus onnistuu helposti. Voin lähettää muutaman kuvan kaakelointiremontista ennen, sen ainakan ja jälkeen? (kuvat pitäs olla tallessa jossain...)

[3J]

Kävimme noin 3-vuotta sitten katsomassa uudenkarheaa älväriä, ja se kyllä vei aika hyvin ostohalut. Tässä muutama havainto.

- Matala huonekorkeus. Johtuu ilmeisesti rekkamoduulin kokorajoituksesta.

- Erikoinen huonejärjestely, esim. ihmeellinen pikkuhuone muutenkin pienen olohuoneen yhteydessä. Ei voi (helposti) yhdistää, koska väliseinä on kantava. Selittyy ilmeisesti sillä että seiniä pitää olla tasaisin välein jotta moduuli pysyy kasassa yksinään kultetettaessa.

--> Näistä kahdesta yllä mainitusta tuli sellainen parakkimainen fiilis.

- Kylpyhuoneen muovimatot ja gyproc-seinät. Ei laattaa, ei betonirakenteita. Laatat voi toki lisätä itse myöhemmin.

- Sauna oli pieni ja lauteet käsittämättömän matalalla. Lauteet toki korjattavissa.

- Huono äänieristys ja joustava lattia. Keittiössä astiat helisivät lattian joustaessa.

- Ei teknistä tilaa. IV-laitteet yms kodinhoitohuoneessa.

- Ilmanvaihtona koneellinen poisto lämmön talteenotolla. Mutta talteen otetulla lämmöllä ei lämmitetäkään sisään tulevaa ilmaa, vaan jotain muuta, käyttövettäkö, ei selvinnyt? Kaukolämpötalossa, jossa lämmönvaihdin muutenkin tekee lämpimän käyttöveden reaaliajassa eikä kuuman veden säiliötä tarvita. Sisään vedettiin raakaa ulkoilmaa ikkunoiden yläpuolen räppänöistä, suora putki ulkoa sisälle seinän läpi.

- Ulkovuorauslaudat loppuvat liian ylös. Tämä ehkä oli pahin puute. Esittelyn jälkeen pikaisella Googlettamisella löytyikin ongelmia. Osa oli vaihtanut koko ulkolaudoituksen pitempään, jotta laudat ylettyy alemmaksi. Oheinen kuva näyttää tilanteen:

http://koti.phnet.fi/tervka/kuvia3/Hpim1384.jpg

Eli kun sadevesi tuulella valuu seinää pitkin, ja pisaroituu laudan alaosaan, tuuli painaa sen talon sokkelia kohti. Oliko vielä niin ettei laudan päätysahausta oltu kallistettu ollenkaan ulospäin? Koska lauta loppuu liian ylös, vesi voi päästä sokkelin yläpuolelle puiseen rossipohjaan, kapillaarikatkona toimivan bitumin yläpuolelle siis. Tuo lienee hankala korjata valmistusvaiheessa, koska rekassa on vaikea kuljettaa mikäli laudat tulisivat pidemmälle kuin rossipohjan alalaita. Ainakin silloin korjaukset oli hyvin pitkälti omalla kustannuksella, Älvsbytalo ei ongelmaa tunnustanut, en tiedä mikä on nykytilanne, toivottavasti parempi.

Kuvassa näkyy myös raaka tuloilmareikä ikkunan yläpuolella.

Ennen kuin näin talon, niin en juurikaan ollut lueskellut älväreistä, eli en ollut liikkeellä ns. "asenteella". Lisäksi jäi fiilis että talo oli rakennettu selkeästi tienausmielessä, eli halvalla pystyyn ja 2v päästä kalliilla myyntiin. Ei juurikaan lisäoptioita, mm. hyvin vähän pistorasioita. Kävin viime kesänä huviajelulla kyseisellä alueella, alkuperäisen myyjät asuivat siinä edelleen. Ei siis mennyt kaupaksi heitä tyydyttävään hintaan mitä ilmeisimmin.

Älvärin rakennushommasta on muuten hyvä blogi. Yli 400 kuvaa ja lopulliset kustannukset:
http://tervala.fi/

Semmostakin ongelmaa kuulosti olevan joissain taloissa, että kun tilaelementti ensin lasketaan perustusten päälle ja bitumi on kapillaarikatkona elementin ja betonin välissä, niin sitten elementti siirretään tarkasti kohtalleen jollain hydraulitunkilla. Eli kun raskas talonpätkä liukuu bitumi pohjassaan betonin päällä, niin bitumi ottaa siinä kyllä osumaa. Pitää olla tarkkana ettei kapillaarikatko hajoa.

[anttipa]

Talotoimittajien paremmuudesta taitaa olla turha kiistellä. Paketteja on monenlaisia ja monen hintaisia. Toiselle sopii älväri, toiselle joku muu.
Pääasiassa kaikilla valmistajilla on toimivat konseptit ja sen verran laatua että palvelevat käyttäjien tarpeita vuosikymmenet.
Joka hakee älvärin tasoa (kaikkinensa ~200 k€), tuskin innostuu kivitalosta joka tulee kuitenkin kustantamaan vähintään sen 300 k€.

Olen toiminut suunnittelu- ja valvontatehtävissä reilut parikymmentä vuotta sekä tehnyt yhteistyötä kahdeksan valtakunnallisesti merkittävän toimittajan kanssa enkä kuitenkaan pysty laittamaan niitäkään paremmuusjärjestykseen. Siihen vaikuttavat niin monet muutkin tekijät kuin vain valmistaja. Esimerkiksi urakkaporukat jotka viimeistelevät työt työmaalla, sähkö- ja lvi urakoitsijat, paikalliset olosuhteet, omat valinnat tekniikan suhteen jne...

Kuten joku jo aiemmin mainitsi, on hyvä palkata osaava vastaava työnjohtaja projektiinsa hyvissä ajoin jotta voitaisiin välttää pahimmat karikot.

En mainosta sillä itse en tee enää suunnittelua enkä valvontaa pää- enkä sivutyökseni. Olen siirtynyt pedagogian puolelle ;c)

[kaalto]

Kauhajoella on tullut tehtyä vuoden verran älväreitä. Pääasiassa olen tehnyt kosteidentilojen lattioita.
En ostaisi älväriä. Halpaa ja hyvää ei saa samassa paketissa. Tuli nähtyä kaikenlaisia virityksiä.
Tehtaalla on kaikkien nähtävillä asiakkaiden yhteystiedot sos.turvatunnuksineen joka oli mielestäni aika erikoista.