Lämminvesivaraaja porsii...

[V.J.S]

Varaaja alkanut kenkkuilemaan, ihan uudenkarhee vekotin kaiken lisäksi (Jäspi 200litranen "saunamalli" vuodelta 1999)
Varaaja lämpiää yösähköllä, päivällä ei ole pidetty varaajassa lämmitystä päällä kun ei ole tarvinnut (lämmin vesi on piisannut hyvin). Näppituntumalla aamusella lämmin vesi on ihan yhtä kuumaa kuin ennenkin, mutta lämmin vesi loppuu iltasella aiempaa selvästi herkemmin, eli siis käyttövesi "kylmenee" aiempaa nopeammin. Myöskin termarin lämmönsäätö on "tapissa" (80 astetta) kuten aina ennenkin.

Mistähän moinen vois johtua? Käytänössä joko kuuman veden tilavuus on pienentynyt jostain syystä tai sitten "varaajassa" on lämmöneristys jostain ihmeen syystä heikentynyt?

Vesimittarista katsoen mitään putkivuotoa ei ole (osoittimet ei liiku "itsekseen" kun vettä ei käytetä) eikä omat vedenkäyttötottumuksetkaan ole muuttuneet.

Jos joku vastus olisi hajonnut, niin tuskin se vesi lämpiäisi kuumaksi ihan OK?

[Tobbana]

No tuota, kuumaa vettähän otetaan varaajasta yläreunasta, kylmä tuutataan alareunaan lämmitettäväksi.

Meillä oli varaajassa samoja ongelmia, 2001 ostettu 300l pystymallin haato. Lämmintä ei piisannut samaan malliin kuin ennen, vaikka se lämmittää tarvittaessa 24/7. Uusi vastus kehiin noin vuosi sitten ja taas voi läträillä surutta isollakin porukalla. Vanha vastus oli ns. umpeen kalkkeutunut.

-Sami

[V.J.S]

No tuota, kuumaa vettähän otetaan varaajasta yläreunasta, kylmä tuutataan alareunaan lämmitettäväksi.

Meillä oli varaajassa samoja ongelmia, 2001 ostettu 300l pystymallin haato. Lämmintä ei piisannut samaan malliin kuin ennen, vaikka se lämmittää tarvittaessa 24/7. Uusi vastus kehiin noin vuosi sitten ja taas voi läträillä surutta isollakin porukalla. Vanha vastus oli ns. umpeen kalkkeutunut.

-Sami

No juu, eli meinaat että sinne "pohjalle" jää entistä enemmän kylmää vettä yön lämmityksen jäljiltä, jolloin käytännössä lämmintä vettä on tosiaan entistä vähemmän?
Paljonkohan tommonen vastuksen vaihto kustansi about? Pikaisella kuugletuksella löysin hintahaarukaksi osille 100-400eur + asennustyö (vastuksen vaihto kait sähkärin hommia...). Uuden kattilan saa asennettuna ml.vanhan kattilan pois kuskaus about 1200-1500Eur, pelkkä pönttö 700-900ekee.

[ng900aero]

Varaaja tyhjäksi, sulakkeet alas, ja vastus vaihtoon. Meidän 300l:n varaajan vastuksessa oli vain o-rengas tiivisteenä. Onko vastukset kytketty monelleko vaiheelle, ja oletko tsekannut että liittimet on kiinni eikä yksi sulake ole pompannut ylös? Aika ohuet johdot meni termarilta vastuksille ainakin Metron varaajassa.

[V.J.S]

http://www.varaaja.com/PublishedService ... de=5260005

Tommonen löyty, ei kait se mikään ameriikantemppu vissiin ole vaihtaa its...eiku siis soittaa sertifioidulle sähkömiehelle että tulee vaihtamaan? Termariakin löytyy tuolta samasta paikkaa jos siinä on vikaa. Muistaakseni LVV:lle ei ole taulussa kuin yksi 16A sulake, eli yhdessä vaiheessa. Pitänee tarkistaa jahka tässä pääsee työn orjuudesta taas vapauteen...
Varaajan tyhjennystäkin tuli muutama vuosi sitten harjoiteltua, eli hommahan on käytännössä jo melkein tehty.

[baasenar]

Siellä saattaa olla myös sellaanen vika, että se lämpimän veden "ottoputki" sieltä latvasta on päässyt syöpyessään lyhentymään (ovat joissakin varaajissa kuparia, kumma kyllä) ja näin ollen lämmintä vettä otetaankin tavallista alempaa ja silloinhan se lämminvesitilavuus on käytännössä pienempi.

[Olavi P]

Meilläkin sama ongelma,syy minkä takia lämmintävettä ei ole tarpeeksi.1varaajan alapuolella on lämpimänveden sekoitinventiili joka jumiaa, sai huollettua. 2 sähköyhtiö katkoo lämmitys sähköjä kulutushuipuilla .3 taloudessa teini-ikäisiä lapsia. Meillä on ilmennyt syyt 1, 2 ,3

[Tobbana]

Reilun huntin makso vastus rahteineen.
Varaaja tyhjäksi, putket irti, varaaja selälleen, suojakansi auki, kännykällä kuvat kytkennöistä, kytkennät auki, vanha vastus kentälle, pientä putsailua reiän ympäriltä, uusi vastus paikoilleen, kytkennät takas kuvista varmistellen, yleismittarilla läpikäynti, ettei oo oikosia, suojakansi kiinni, varaaja pystyyn, putket kiinni ja hanat auki. :)

Tuossa oli vastus muistaakseni kuudella pultilla ja paksuhko kumitiiviste välissä.

-Sami

[et]

Vastuksien kunto yleensä mitataan vastusmittarilla

[Tobbana]

Ja vastuksen vastus voi olla normaalin oloinen, mutta paksu kalkkikerros estää lämmön siirtymisen veteen.

-Sami

[stara]

ihan hyviä ja oikeita ohjeita, mutta kyllä se on niin, jotta vaikka olisi paksu kalkkikerros, niin ei se energia siitä häviä ( taisi olla Termodyniksen eka sääntö ) eli kyllä energia siirtyy , mutta huonommin eli kuumemmassa tasapainotilanteessa. Kun aikansa liian huonosti siirtyy= vastus käy liian kuumana , niin vastus palaa paskaksi. Eli kannattaa mitata kaikkien vastusten eheys ennen mitään purkuja. valitettavasti vaan se ei oikein helposti käy, koska 3 vastuksen satsissa muut vastukset ovat myös kytkettynä piirissä ja ei voi yksinkertaisesti mitata onko piiri / vastus poikki( yleensä purkamatta kytkentöjä).
Onko täydet tehot vielä tallella voi tarkistaa esim siten, että poistaa muiden oleellisten tehoa syövien kulutuspisteiden sulakkeet pois päältä ja laskee mittarin pyörähdyksistä/ digimittarin välähdyksistä tehon lisäyksen , kun boileri ei/ on päällä. jos teho on alle nimellisen, niin vastus todennäköinen vika.
jos vastusvika niin kandee korjata, jos ei vastusvika niin voi etsiä muualta.
näin helppoa se on sanoi Rokkakin urakan hoidettuaan.
pannun tyhjentämistä voi nopeuttaa avaamalla jostain korvausilmaa sinne esim löysäämällä tulovesiputken liitosta, hätäiset voivat työntää vedet ulos paineilman avulla.
uudella tiivarilla kandee harkita varautua, jos tyhjentää, koska vanha on aika plättynä ja ei enää mukaudu.
Monissa huusholleissa varaajien vastuksista esim 1/3 on pois pelistä, mutta ei sitä huomaa, jos se ei kulutusta pahemmin haittaa. saunapäivän jälkeisenä voi hieman hintsua olla, mutta seuraavina päivinä jaksaa taas pannun täyteen kuumentaa.

[V.J.S]

Muistaakseni LVV:lle ei ole taulussa kuin yksi 16A sulake, eli yhdessä vaiheessa. Pitänee tarkistaa jahka tässä pääsee työn orjuudesta taas vapauteen...

Ja ketut, kolme sulakettahan siellä taulussa oli LVV:lle, eli kolmivaiheinen. Kaikki sulakkeet oli ainakin toiminnassa.
Vähän tässä alkanu arpomaan tuota vastuksen vaihtoa. Systeemi tosiaan sen ~13v vanha, joten voihan siellä olla saostumaa/tuketta/syöpymää muuallakin, kuten tuossa ylempänä on mainittu (venttiilit jne), joka aiheuttaa kyseistä vaivaa. Sehän nääs pistää syömään miestä rotan lailla jos uhraa vapaapäivän ja pari saturaista vastuksen vaihtoon ja onkelma jatkuu sittenkin.

"Alan ammattilaiset" kovasti sitä mieltä, että 15vuotta on jo ihan kelpo käyttöikä varaajalle...

Uuden varaajan hommamalla on luvassa kuitenkin useampi vuosi ongelmatonta kuuman veden saantia (tai ainakin takuuajan verran)

Mutta mielellään tietty myös pistäis kuntoon vanhan eikä heti ole ostamassa uutta kun ekaa ongelmaa pukkaa (edellisen kerran tyhjensin varaajan kun sen alta piti edelliseltä omistajalta kesken jäänyttä laatotusta entrata).

Kauhia dilemma siis

[aero]

Eli kannattaa mitata kaikkien vastusten eheys ennen mitään purkuja. valitettavasti vaan se ei oikein helposti käy, koska 3 vastuksen satsissa muut vastukset ovat myös kytkettynä piirissä ja ei voi yksinkertaisesti mitata onko piiri / vastus poikki( yleensä purkamatta kytkentöjä).

Jaa niinku kolmiokytkennässä? Helpostihan sen kattoo. Yhden vastuksen resistanssi on X ohmia. Jos ykkösvastus on poikki, ykkösen alku- ja loppupään välillä vastus on 2X (koska ykkönen on poikki, välillä on sarjassa olevat 2 ja 3), kakkosen yli on 1X (koska katkonainen ykkönen estää toisen reitin kolmosen kautta) ja kolmosen yli on 1X (edelleen katkonainen ykkönen estää toisen reitin, tällä kertaa kakkosen kautta). Ehjässä setissä kaikkien vastusten yli näkyy sama vastus (jotain 0,7X, en nyt jaksa laskea tarkkaan). Tähtikytkennässähän ongelmaa ei ole, koska ei ole lenkkiä joka hämäisi, vaan katkonainen vastus näkyy suoraan katkona.

Oli kyseessä kumpi tahansa kytkentätapa, pitää toki syöttö pudottaa ensimmäisenä pois (sulakkeet irti/alas, pääkytkin alas tms riittävän vahvaa). Muuten tulee korkeintaan sanomista, eikä se sanominen ole välttämättä kaunista.

Edit: mitatessa pääkytkin ei teoriassa riitä, koska muut samassa vaiheessa mutta eri ryhmissä olevat laitteet hämäävät lopputulosta. Käytännössä ero voi olla riittävä, mutta on melko helppoa olla varma ja irrottaa/pudottaa sulakkeet.

[stara]

mulla porsi viime kesänä 35 vuotta vanha Nibe, kuparisisus ja rautavaippa sen tukena, mikälie kompoud- levy. pieni ihme lie oli sen ikä, mutta pelkällä yösähköllä käytin, siinä varmaan selitys. 400 l pannu, ei mahtunu karmeja irroittamatta ulos. Sä- kiuas on jo melkein 40 vuotias, ja yhtä hyvin tuhlaa sähköä kuin ihkauudetkin taitaa olla saappaan sukua, tekniikka pelaa, mutta runko jo pikkasen oireilee. no tosin pari varvia sisäkaluja on tullut vexlattua.
Vain Haadon pöntöllä on 5V takuu, panetin sen, ja oli juurikin sopivasti 50 mm matalampi kuin kilpailijan ja tassutkin on M10 eikä jotain riukukinttuja ( muilta osin voinee odottaa samaa linjaa)
Jos 3 sulaketta, niin helppo katsoa onko joku vaihe pimeänä, vertailevaa kyttäystä mittarilla, soveltaen "Aeron" yllä selittämää mittaustapaa.
1300 € kustansi, josta asennuksen osuus oli vissiin n. 700 eli se kotitalousvähennyskelpoista.

[P:n Vee]

Morjens!

Jos ei heti halua alkaa liiemmin veden kanssa lääräämään, kannattaa kokeilla Olavi P.:n listalla ollutta sekoitusventtiilin ropaamista. Uuden sielun saa ainakin Oraksen sekoittajaan ja vaihdossa ei tarvitse kaikkea vettä laskea. Itse vaihdoin muutama vuosi sitten samojen oireiden takia 300 litraiseen sekoitusventtiilin "sielun" nopealla ranneliikkeellä boilerin ensimmäisen "korvausilmakorahduksen" aikana. Toisesta korahdusta odotellessa saattaa tulla jo kuumaa vettä. Kannattaa siis tehdä illalla kun pannun pohjalla on eniten kylmää vettä ja hanat kiinni niin näpit ei heti ole tulilinjalla.

t. Vesku