Risto kirjoitti:Google ei kerro kummalla tavalla äänestäneet tietoa hakevat.

Ei ole tarpeen. Pointti on siinä että ensin äänestetään fiiliksen mukaan ja sitten vasta etsitään varsinaista tietoa, oli puoli kumpi tahansa. Suora kansanäänestys voi tuntua aidolta demokratialta, mutta tosiasia on se, että kahden vaihtoehdon äänestyksessä tai kahden ehdokkaan vaalissa päätös tehdään usein tunnepohjalta tai puhtaana protestina sitä toista vaihtoehtoa kohtaan. Koska demokratian ei tulisi perustua tunteeseen vaan järkeen, ja isojen päätösten vaikutusten ymmärtäminen vaatii syvällistä asioihin paneutumista (jota suurin osa äänestäjistä ei tee), voi suora demokratia olla yhteiskunnalle myös hyvin vahingollista.
Demokratian edellytyksenä on äänestäjien tietty valistustaso sekä esim. puolueettoman median toimiminen vaalilupausten rehellisyyden vahtikoirana. Täysin puolueeton media on toisaalta utopiaa, kuten on täysin järjellä toimivien poliitikkojen ja äänestäjien olemassaolokin. Valistustason ei tulisi sitä olla, mutta ajoittain tuntuu että tässä asiassa olemme kulkeneet viime aikoina takapakkia.
Mitä suuremmista ja monimutkaisemmista kokonaisuuksista on kyse, sitä harvempi pystyy käsittämään sen merkitystä. EU alkaa olla kokonaisuuksista suurimpia, ehkä kokonaisuutena aivan liian iso pysyäkseen pystyssä demokraattisessa ympäristössä.
Usein jaksetaan muistuttaa siitä, miten natsit nousivat valtaan silloisen saksan tasavallan demokraattisessa järjestelmässä. Taustalla oli juurikin äänestäjien tunteet, populismi, ulkoisten pelkojen valheellinen lietsominen, protesti sekä lopulta enemmistön tyrannia. Tuttuja teemoja 2010-luvun maailmassakin.