Puhallusvilla, mineraali vai sellu sellainen?

[Teukka.k]

Mutta, onhan se mahdollista rakentaa talon sillä tavalla ettei jyrsijät ja hiiret pääsevät väli-/yläpohjaan,

Jos joku tässä onnistuu ja rakennuksessa on asialliset tuuletusraot yms. niin nostan hattua ja korkealle. Metsämyyrä jos haluaa mennä jonnekin se menee. Peukalonpään kokoinen reikä riittää.

[peinu]

Mulle meni 100mm lasivillalevyn lisäksi 30cm puhalluslasivillaa. Tämä kuului siis talopakettiin. Sanoin puhallusvillamiehelle, että pistä 10cm extraa, maksan markkinahinnan. Ei suostunut laittamaan. Sanoi, että menee talo pilalle, jos ei edes vähän lämpöä vuoda yläpohjaan

Tutkimusten mukaan vuorivilla imee kosetutta huonoiten, eristävyydessä ei ole suurta eroa.

puhallusukko teki mielestäni ihan oikein. 100 milliä suunniteteltua paksumman yläpohjaeeristeen aiheuttamat mahdolliset ongelmat (mm. tuulettuvuus/tuulettumattomuus) ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin sen aiheuttamat säästöt/ilonaiheet.

Kyllä, ilman muuta. Jos laittaa suunniteltu enemmän villaa (tai vähemmän), niin lämpötilan nollapiste siirtyy, eli esim. kosteusongelmia voi esiintyä. Ohjelmalla DOF Lämpö:llä pystyy suunnitella ja kokeilla, mitä tapahtuu kun laittaa joku tietty määrä villaa eri rakenteisiin, samalla ohjelma laskee U-arvo, ja kertoo mahdollisista kosteusongelmista jne.

Selvästikin ammattimiehinä olette selvillä matalaenergiatalon vaatimuksista Kerrataan nyt muillekin vielä.

Matalaenergiataloissa on eristettä normitaloa enemmän: seinät 25 cm (normi 17 cm), yläpohja 50 cm (25 cm) ja alapohja 17 cm (21 cm). Ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisyarvo U-arvo on 1,0 tai alle.

Jos aluskatteen ja villan väliin jää riittävä rako ja tuulensuojalevyt ja tuulenohjauspahvit on asiallisesti asennettu, niin mikä estää laittamasta villaa tuon 50cm? Vai meinaatteko, että villa alkaa kastua jos sitä on enemmän kuin 40cm?

Meidän talon osalta täyttyvät nuo matalaenergiavaatimukset muuten paitsi yläpohjan ja ehkä ovien osalta. Toisaalta ompa sitten maalämpö ja tulisija, joten pitäisi tulevaisuuden energiapihtareiden asuntomarkkinoilla olla suht kovaa valuuttaa.

[Nikke_M]

Mutta, onhan se mahdollista rakentaa talon sillä tavalla ettei jyrsijät ja hiiret pääsevät väli-/yläpohjaan,

Jos joku tässä onnistuu ja rakennuksessa on asialliset tuuletusraot yms. niin nostan hattua ja korkealle. Metsämyyrä jos haluaa mennä jonnekin se menee. Peukalonpään kokoinen reikä riittää.

Niin riittääkin. Verkkoa on aika paljon laitettu estäkseen ettei jyrsijät pääsevät tuuletusraoihin. Mutta, kuten todettu, helppoa se ei ole, ja jos rakentaa sellaisessa paikassa missä on paljon jyrsijöitä ja hiiriä, kannattaa valita selluvillaa.

Jos aluskatteen ja villan väliin jää riittävä rako ja tuulensuojalevyt ja tuulenohjauspahvit on asiallisesti asennettu, niin mikä estää laittamasta villaa tuon 50cm? Vai meinaatteko, että villa alkaa kastua jos sitä on enemmän kuin 40cm?

Ei se automaattisesti alkaa kastua jos laittaa enemmän. Mutta, jos laittaa enemmän villaa kuin suunniteltu, pitää myös tarkasti katsoa että kylmän tilan ilmanvaihto/tuuletus on riittävä, tai ettei tuuletusaukot jäi puhallusvillan pinnan alapuolelle. Kosteus pitää aina tuulettaa pois! Asia on melko monimutkainen selittää, koska se riippuu tottakai miten talo on rakennettu.


Isoverin Multi-Comfort-talokonseptissä on vielä paksummat rakenteet kuin mitä Wikipedia kirjoittaa matalaenergiatalosta. Kun matalaenergiatalon lämmitykseen kuluvan energian kulutus on korkeintaan 60 kWh/m² vuodessa, niin Multi-Comfort taloissa on 20-30 kWh/m². Seinät 350-400mm (U <0,10 W/m²K), Yläpohja 550-600 (U <0,06 W/m²K), Alapohja 300mm(U <0,10 W/m²K), Ikkunat U-arvo <0,80 W/m²K. (Käytetty eristeen lämmönjohtavuus: 0,035 W/mK)

Niin, onhan se mahdollista laittaa enemmän villaa yläpohjaan kuin 400mm, mutta ei kaikkiin taloihin kannata niin tehdä.

[Georges27]

Uusissa taloissa on paljon mukavampi touhuta vintillä kun kattotuolit on niin korkeat, että villaa voi laittaa sen 500mm ja sen jälkeen jää vielä tuuletustila. Jos villa on aluskatteessa kiinni niin homehtuu varmasti.

[axp102]

puhallusukko teki mielestäni ihan oikein. 100 milliä suunniteteltua paksumman yläpohjaeeristeen aiheuttamat mahdolliset ongelmat (mm. tuulettuvuus/tuulettumattomuus) ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin sen aiheuttamat säästöt/ilonaiheet.

tällä halusin nimenomaan painottaa sitä, että eristepaksuus pitää valita jo suunnitteluvaiheessa, että suunnittelija osaa ottaa huomioon ko. vaatimukset.

[axp102]

Selvästikin ammattimiehinä olette selvillä matalaenergiatalon vaatimuksista Kerrataan nyt muillekin vielä.

...

Meidän talon osalta täyttyvät nuo matalaenergiavaatimukset muuten paitsi yläpohjan ja ehkä ovien osalta. Toisaalta ompa sitten maalämpö ja tulisija, joten pitäisi tulevaisuuden energiapihtareiden asuntomarkkinoilla olla suht kovaa valuuttaa.

kovan valuutan arvo laskee helpost ku lehmän häntä jos säveltää liikaa omiaan hätäisesti rakennusvaiheessa. muutoksista kannattaa aina keskustella suunnittelijan kanssa. huonoja esimerkkejä on pilvin pimein.

[peinu]

jep, tässä tapauksessa kattotuolin "olkakorkeus" on 80cm, joten sen puoleen ei tuulettumisen kanssa mitään ongelmaa. Onko mielestäsi jotain muuta yksityiskohtaa suunnittelussa, mikä pitäisi ottaa huomioon?

[axp102]

pyrkimyshän on se, että kaikki asiat otetaan suunnittelussa huomioon.

kaikki rakentakoot talonsa miten tykkää, mutta suosittelen lämpimästi poikkeamaan suunnitelmista vasta kun asioista on keskusteltu asiantuntijoiden/vastuuhenkilöiden (pääsuunnittelijan/vastaavan mestarin) kanssa.

en usko, että tästä sinun talossasi tehdystä villan lisäyksestä seuraa mitään ongelmia. vastuuhenkilöt täytyy vaan pitää ajan tasalla tehdyistä muutoksista.

[ng900aero]

Meidän talon osalta täyttyvät nuo matalaenergiavaatimukset muuten paitsi yläpohjan ja ehkä ovien osalta. Toisaalta ompa sitten maalämpö ja tulisija, joten pitäisi tulevaisuuden energiapihtareiden asuntomarkkinoilla olla suht kovaa valuuttaa.

Jees meillä aikalailla sama homma, eli katolla ensin 125:nen levyvilla kunnolla laitettuna, ja sen jälkeen jotain maks. 40cm mitälie Parocin lasivillaa (keltaista).
Matalaenergiatalo = tulevaisuuden homepomm.... vs. ns. nollaenergiatalo = homehtuu ekana käyttävuotenaan ja todetaan sudeksi

Joo eilen (eli 14.11.2009) kävin lukemassa taasen sähkömittarin, tänä vuonna on mennyt sähköä 17,3 mitälie kilowattia, luulen että nyt marras- ja joulukuun huippupakkasilla kulutus kasvaa, mutta jäänee silti alle 23t. kilowattitunnin.

Niin talona on talo joka rakennettu 2004, eli ihan nykymääräysten mukaan... suora sähkö, talon lämmitettävien sisäpinta-alojen koko on noin 210m2.
Ja siis tuossa ilmoittamassani lukemassa on kaikki energiankulutus, eli ihan kaikki mihin sähköä meneekään (ainakin meillä tallin lämmittämiseen 9Kw:n puhaltimalla koko ajan.

Syön kyllä hatullisen jos muka joku maalämpömies (eli suorasähkölämmittäjämies) pääsee kokonaisenergiankulutuksessaan alle20t Kw:n??

[AC]

Syön kyllä hatullisen jos muka joku maalämpömies (eli suorasähkölämmittäjämies) pääsee kokonaisenergiankulutuksessaan alle20t Kw:n??

Miksei pääsisi? Riippuu toki siitä rajataanko tuo vain sähkölaskun suuruuteen poisjättäen maalämmön asentamisesta ja laitteiston valmistamisesta aiheutuvat kulut ja niiden kuolettaminen. Lasketaanko maalämpö suorasähkölämmitysmuodoksi?


Tekniikka & Taloudessa oli juuri juttu tuosta matalaenergiatrendikkyydestä, että saattaa kostautua jos tavoite on vain energiankulutuksen alentaminen muut seikat huomioimatta.

Aikahan sen näyttää millaisia pulloja nämä nyt uudet talot ovat ja mitä ongelmia tämä rakentamistyyli tuo mukanaan.

[Wagonisti]

Syön kyllä hatullisen jos muka joku maalämpömies (eli suorasähkölämmittäjämies) pääsee kokonaisenergiankulutuksessaan alle20t Kw:n??

Onneksi et määritellyt mitä se hatullinen syötävää olisi

Meidän talossa on suorasähkö ja erittäin "järkevä" kattolämmitys. Aikansa mukainen muoti-ilmiö suosittuna lämmitysmuotona. Talo valmistui -88. Eli ei todellakaan mikään matalaenergiatalo! Lämmintätilaa n. 200 neliöö. Juurikin tuli tasauslasku ja siinä oli kulutus karvan alle 15tKW.

Tämä siis ns. paperilla. Totuus on kuitenkin se, että lähes joka päivä lämmitetään leivinuuni tai takka ja ilmalämpöpumppu pyörii lähinnä öisin. Neljännes tilasta on varastoa missä lämpö reilusti alle 20 ja loppu neljännes 1-4 astetta kelistä ja ilmanvaihdon tehokkuudesta riippuen.

Ilmeisesti suorasähköllä käsitteenä tarkoitetaa sitä, että se on ainoa lämmitysmuoto. Takka tms. sallitaan siihen täydentämään. Maalämpö jne. pumput ei kuulu suorasähkön alaisuuteen. Tämä käsitys itsellä on.

[kalle37]

Lämmitysenergian kulutus pitäisi kuitenkin laskea TILAVUUDEN eikä lattiapinta-alan mukaan. Ihan eri asia on lämmittää tilavuudeltaan kolminkertaista aluetta, vaikka lattiapinta-ala olisikin sama.

Tilavuuden lisäksi ikkunoiden ja ulkoseinien määrä vaikuttaa laskelmiin.

[Wagonisti]

Kai se muotokin jotai vaikuttaa. Eli halvempi lämmittää 2 kerroksista omakotitaloa kuin vastaavaa lattiapinta-alaa yhdessä kerroksessa? Vaikka olisi yhtä monta seinää ja ikkunaa sekä sama tilavuus.

[Tuuraaja]

Tasauslaskenta on helppo tehdä rakennukselle lämpöhäviöiden osalta.
jos rakennuslupa hankittu nyt jo 2009 puolella voi käyttää

tasauslaskin 2007

Ja jos lupa menee 2010 puolelle niin

tasauslaskin 2010

Ja avaa exelillä täyttää kysytyt kohdat pinta-aloilla, U-arvoilla ja yms ilmavuotolukuna voi käyttää arvoa 4 jos ei tiedä tarkkaa arvoa.

Huomaa tiukentuvat rajat rakennuksen osille vuodesta 2010 alusta ellei lupa ole myönnetty jo 2009 tai aiemmin. Oliko se nyt 5 vuotta kun lupa on voimassa, korjatkaa jos olen väärässä?

Muista myös energiatodistus täytyy tehdä rakennuslupavaiheessa.

Laki koskee vuoden 2008 alusta lähtien kaikkia uusia rakennuksia. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiin rakennuksiin lakia sovelletaan vasta vuoden 2009 alusta.

Energiatodistus on esitettävä, kun rakennus tai sen osa otetaan käyttöön, myydään tai vuokrataan. Todistusta ei kuitenkaan vaadita esimerkiksi vapaa-ajan asunnoilta, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa, alle 50 m2 rakennuksilta, teollisuus- ja korjaamorakennuksilta tai suojelluilta rakennuksilta.