masas kirjoitti:Hyvä yritys ja totta, mutta sitä ei tässä haettu (pitää ajatella "avarammin")
Minen geometriasta ja trigonometriasta mitään tiedä (toisen kurssin taisin päästä pitkässä matikassa jopa läpi lukiossa), mutta onko tuossa kuvassa määritelmän mukaista kolmiota? "Kolmion jokainen sivu on aina lyhempi kuin kahden muun sivun summa". Yhdellä kaarevalla sivulla kyseinen kolmioepäyhtälö voidaan kumota, mutta voidaanko tällaista kuviota kuitenkin pitää kolmiona?
Kuten sanottu, ei tosiaan kuulu vahvimpaan osaamiseen nämä asiat, ja asia on lähinnä ääneen pohdiskelua.
masas kirjoitti:Hyvä yritys ja totta, mutta sitä ei tässä haettu (pitää ajatella "avarammin")
Minen geometriasta ja trigonometriasta mitään tiedä (toisen kurssin taisin päästä pitkässä matikassa jopa läpi lukiossa), mutta onko tuossa kuvassa määritelmän mukaista kolmiota? "Kolmion jokainen sivu on aina lyhempi kuin kahden muun sivun summa". Yhdellä kaarevalla sivulla kyseinen kolmioepäyhtälö voidaan kumota, mutta voidaanko tällaista kuviota kuitenkin pitää kolmiona?
Kuten sanottu, ei tosiaan kuulu vahvimpaan osaamiseen nämä asiat, ja asia on lähinnä ääneen pohdiskelua.
Azanovix kirjoitti:
Minen geometriasta ja trigonometriasta mitään tiedä (toisen kurssin taisin päästä pitkässä matikassa jopa läpi lukiossa), mutta onko tuossa kuvassa määritelmän mukaista kolmiota? "Kolmion jokainen sivu on aina lyhempi kuin kahden muun sivun summa". Yhdellä kaarevalla sivulla kyseinen kolmioepäyhtälö voidaan kumota, mutta voidaanko tällaista kuviota kuitenkin pitää kolmiona?
Kuten sanottu, ei tosiaan kuulu vahvimpaan osaamiseen nämä asiat, ja asia on lähinnä ääneen pohdiskelua.
Njoo, meillä tarjonta (ja minulla mielenkiinto) oli aika paljon rajallisempaa ja näin ollen "erilaiset" geometriat jäivät käsittelemättä. Hyväksyn tappioni.
Pitää ilmeisesti tosiaan ajatella avarammin ja miettiä pintoja muutenkin kuin ns. "normaaleina" tasopintoina. Asiahan on oikeastikin nykyään mietittynä äärimmäisen mielenkiintoinen ja samaan kategoriaan lasken myös erityisen suhteellisuusteorian: asiaa kiinnostaisi opiskella enemmänkin nykyään, mutta aikanaan mielenkiinto ylipäänsä fysiikkaa ja matematiikkaa kohtaan laski lukion edetessä aika lineaarisesti.
Tuossa on geometrinen "virheajattelu".
Tuo kuvio ei ole kolmio, koska kolmio määritellään näin:
Kaikissa kolmioissa on kulmien summa 180 astetta eli kaksi suoraa kulmaa. Kuten kaikissa kuperissa monikulmioissa, on kolmiossakin sen kulmien suplementtikulmien summa 360 astetta.
so, kolmiossa ei voi olla kolmea 90-asteen kulmaa, koska kuvio ei silloin ole kolmio.
Pitäisi puhua sektorista.
"Ihmiset, jotka luulevat tietävänsä kaiken, ärsyttävät meitä, jotka tiedämme kaiken."
MacTurbo kirjoitti:Tuossa on geometrinen "virheajattelu".
Tuo kuvio ei ole kolmio, koska kolmio määritellään näin:
Kaikissa kolmioissa on kulmien summa 180 astetta eli kaksi suoraa kulmaa. Kuten kaikissa kuperissa monikulmioissa, on kolmiossakin sen kulmien suplementtikulmien summa 360 astetta.
so, kolmiossa ei voi olla kolmea 90-asteen kulmaa, koska kuvio ei silloin ole kolmio.
Pitäisi puhua sektorista.
Olet aivan oikeassa, jos puhutaan tasogeometriasta. Pallogeometriassa sen sijaan kolmion kulmien summa on aina enemmän kuin 180 astetta. Esim. jos lähdet päiväntasaajalta kulkemaan Pohjoisnavalle ja navalla käännyt 90 astetta ja jatkat päiväntasaajalle asti, jossa taas käännyt 90 astetta ja tulet lähtöpisteeseen jolloin reittisi muodostaa kolmion, jossa kaikki kulmat ovat 90 astetta.
miten eritellään kaksi- ja kolmiulotteinen sektori?
(kyselee tyhmiä nyt ihan tietämättömyyttään)
Niitä ei tuon peruskäsitteen mukaisesti eritellä mitenkään, vaan se ilmenee tehtäväasettelusta.
"Sektori on tietty osa ympyrästä tai pallosta. Ympyrässä tämä osa on kahden ympyrän laidalta keskipisteeseen piirretyn säteen erottama alue (viereisessä kuvassa merkitty keltaisella), mutta myös toinen puoli ympyrästä on sektori, vaikka yli 180°-kulmassa onkin."
"Ihmiset, jotka luulevat tietävänsä kaiken, ärsyttävät meitä, jotka tiedämme kaiken."
Yks Norjalainen seisoi Finnairin tiskin edessä seutulassa odottamassa lippuaan.
Neiti tiskin takana kysäisi Norskilta, miksei tämä lennä SAS:in koneilla?
En uskalla sanoi norski, no miksi ette uteli neiti.
No kun lehdessä luki, että SAS on pudottanut 30% matkustajistaan.
Miksi olla vain vaikea, kun hiukan vaivaa nähden voi olla täysin mahdoton.
georgahti kirjoitti:tämähän menee mielenkiintoiseksi, jos seutulastakin vielä pääsee reittilennolla norjaan.
Vaikka nimiä ovatkin mulkanneet niin helvetisti esim. Vantaan lentoasema, samaan vantaaseen kuuluu Tikkurilakin. Ei kyllä se mulle on vieläkin seutulan kenttä aivan kuten silloin kun se sinne rakennettiin. 1952 Helsingin olympialaisten aattona valmistui Seutulaan vankityövoimalla rakennettu lentokenttä, josta oli tuleva maamme suurin.
Ps. kentältä Seutulan keskustaan on noin 7-8 kilsaa, Joten sen oikea nimi kuuluis kait olla Ruskeasannan lentokenttä, koska se siellä sijaitsee .
Miksi olla vain vaikea, kun hiukan vaivaa nähden voi olla täysin mahdoton.
Joo meikäläisestä tuntuu ihan älyttömältä, kun paikat kuten Tikkurila, Asola, Hiekka-harju, Korso kuuluu vantaaseen. Joskus kun olen udellut missäpäin joku asuu niin sanovat esim. Vantaalla ahaa, missä siellä?, Tikkurilassa siinä missä Sandudin tapettitehdas sijaitsi joskus, olis heti sanonut Tikkurilassa ni ei olis tarttenu udella sen enempää.
Miksi olla vain vaikea, kun hiukan vaivaa nähden voi olla täysin mahdoton.