PC:n lämmöt, kasvaako jos ottaa kuoret pois?

[olli9000CDturbo]

Niin ja prosessorihan on AMD Athlon 64 3200+ 2,25 GHz

Eli sullaki on näköjään prossu kellotettu. Eikö 3200+ vakio kellot ole 2Ghz? Onko fsb:tä nostettu biosissa vai esim. ClockGen:illa? Paljonko sulla tulee voltteja prossulle? Kovat lämmöt voi johtua myös korotetusta prossun jännitteestä. näet asian vaikka cpu-z softalla http://www.cpuid.com/cpuz.php.

[Sami]

http://www.amd.com/us-en/assets/content ... /30430.pdf

Thermal design power ja junction to case lämpövastusarvot löytyvät AMD:n datasheetestä, josta pääsee laskemaan ylipäätään mahdolliset lämpötilat huoneenlämmössä halutessaan eri siileillä/jäähdytysmenetelmillä. Thermal resistance -parametri jäähdytysmenetelmästä täytyy tuntea. Useammat siilinvalmistajat julkaisevat sen sivuillaan (case to amb arvon tilalle voi sijoittaa siilin arvon). Näin saa lämpotilan seisovassa ilmassa. Tuulettimella sitä saa sitten pudotettua. 30 astetta on aika hankala saavuttaa sisätiloissa normisiilellä ja tuuletinpuhaltimella (20 asteen huoneenlämmössä) ja tämmöisen jäähdytys-siilen kehittelijä alkaa olla aika lähellä ikiliikkujan keksimistä ja löytää pian itsensä nobel gaalasta.

Täältä jos joku jaksaa lukea, löytyy asiaa fettien lämpösuunnittelusta, joka olenaisesti liittyy aiheeseen.:

http://electronics-cooling.com/html/200 ... ry_a1.html

Raskasta tekstiähän se oli, mutta pointtina lähinnä se, että sedät jotka intelillä tai amd:llä prosessoria piille väsäävät, joutuvat valitsemaan jonkin toimintalämpötila-alueen, kun piirtelevät fetin raameja. Valitsemalla toimintalämpötila alueen, he myös speksaavat piirin toiminnan (ajastukset, kohina, virrankulutus, piirillä olevien oskillaattoreiden ja jakajien toimintapisteet yms..).

Elektrolyyttikonkkien ongelma on yleensä kuivuminen. Kannettaviin on hankala sijoittaa semmoisia pönttöjä, joten käyttävät tantaaleja tai erilaisia elektrolyyttejä. Kuivumiseen taas on monia syitä, joista yksi on tietysti lämpötila, mutta usemmiten se, että metalli tai muovikuori on irvistänyt hivenen jo levylle ladottaessa ja siitä se kuivuminen alkaa. Tantaalien ongelma puolestaan on halkeaminen aaltojuotoksessa tai uunijuotoksessa, jos sattuu huono konkkaerä.

40-60 astetta on ihan normaaleja lämpötiloja nykyprosessoreille. Nykymenolla ei kerkiä konetta edes niin kauan omistamaan, että huomaisi eroja käyttöiässä. Mullakin on kotona 2001 rakennettu PC (Athlon 1.4GHz), joka pyörii 55 - 62 astetta riippuen onko kesä vai talvi ja riippuen, onko pölyt imuroitu koneen sisältä ja vähän tähtienkin asennosta tuo taitaa riippua.. Hyvin on vielä pelannut ja nythän tämä kone on jo ikänsä puolesta roskistavaraa. Mutta tottahan se on: mitä isompi lämpötila ja mitä kauemmin sitä ylläpidetään, sitä lyhyempi piirin ikä on. Kuinka paljon lyhyempi, onkin jo toinen juttu. PC prosessorin kohdalla tuosta ei kannata välittää, koska kukaan ei viitsi samaa PC:tä käytellä 10 vuotta kauempaa..

[Joni Tervalahti]

koska kukaan ei viitsi samaa PC:tä käytellä 10 vuotta kauempaa..

ÖÖ, itsellä on vieläkin "tuotantokäytössä" noita vanhoja 200-300 MHz koneita joilla alkaa olemaan ikää lähemmäs 10 vuotta. On muuten paljon laadukkaampia kuin uudet

[make206]

Näyttää kaikkien AMD:t raksuttavan huomattavasti kuumempana kuin minun vanha virittämätön 2,4GHz Celeron.
Normilämmöt (nettisurffailua+musiikkia+s-postiohjelma päällä koko ajan) everestin mukaan
* prossu 29
* aux 27
* kovo 32.

Ja kotelo ei ole mikään ilmankierron taidon-näyte. Vanha hiljaiseksi tekemäni minitorni joka on edestä, sivuilta ja katosta vaimennettu bitumimatoilla.
Tuulettimet ovat uudehkoja ja suht laadukkaita kun budjetti-hiljaisuuteen on pyritty.

* Nexus silent-poweri, vetää 120mm tuulettimellansa samalla kotelosta ilmaa pois
* Zalman prossutuuletin
* joku 80mm jämätuuletin puhaltamassa kovolle.
nuo kolme minulla ilmaa liikuttelee, johdot ovat vanhoja lattakaapeleita toistaiseksi. Mikään ei varsinaisesti puhalla ilmaa koteloon tai kotelosta. Kaikki 2 tuuletinta pyörii tietysti minimikierroksilla säätimen avulla jossain 1300rpm paikkeilla.

[Myrkky]

40-60 astetta on ihan normaaleja lämpötiloja nykyprosessoreille. Nykymenolla ei kerkiä konetta edes niin kauan omistamaan, että huomaisi eroja käyttöiässä.

Suorittimen lämpöjen osalta kyllä, mutta esitän eriävän mielipiteen tuosta etteikö eroja kestossa huomaisi etenkin emon konkkien suhteen. Niin ja emojen huonolaatuisten elkojen kuivuminen on paljon harvinaisempaa kuin niiden pullistuminen ja vuotaminen ulospäin.

nimim. tuhansia elkoja vaihtanut satoihin emolevyihin.

[Sami]

No, joo. Olen minäkin elkoja vaihtanut ja suunnittelemieni piirilevyjen vikoja ihmetellyt sekä tuotannossa, että loppukäyttäjällä. Usein märät elkot pullistuu siitä syystä, että niissä on valmistusvirhe (kuori ei ole tiivis tai kumitiivisten viallinen) ja sen vuoksi korjaajat joutuvat niitä oletettua tai suunniteltua aiemmin vaihtamaan vaikka piirilevyn suunnittelija olisikin speksannut komponenttivalintansa käyttölämpötiloihin.

Kuivuminen = pullistuminen. Eli sama asia. Eli kuivuminen ei kovin paljoa harvinaisempaa voi olla, kuin pullistuminen, koska kyseessä on sama asia. Seuraavan prujun sivulla 63 kappaleessa "elkojen vikoja" tämä asia todetaan:

http://physics.uku.fi/opiskelu/kurssit/ ... /elkot.PDF

Kun noita suunnitellaan haluttuihin lämpötiloihin, niin oletusarvoisesti valitaan haluttuun lämpötilaan sopiva oikea kondensaattorityyppi suotokondensaattoriksi.

Ympäröivistä olosuhteista suhteellinen kosteus, lämpötila ja paine vaikuttavat ehjän kondensaattorin elin-ikään. Olen kerran suunnitellut jopa virtalähteen käytettäväksi 4 km:n korkeudella vuoristossa. Se on ihan erilaista kuin tavanomainen elektroniikkasuunnittelu. Vaikka olet elektroniikkaa harrastanut ja kenties asentaja koulutuksen saanut se ei ole sama asia kuin elektroniikan opiskelu pidemmälle siille tasolle että monia ilmiöitä pystyy yhdessä kokonaisuudessa käsittelemään. Elektroniikkaa täytyy siis oikeasti opiskella, että sitä pystyy työkseen tekemään ja silloinkin on niin, että yhdellä faktalla ei voi perustella kymmentä muuta. Ei siis voi ottaa asioita irralleen, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Eli kun innokkaimmat harrastajat voisivat vaihtovirtasignaalista todeta seuraavaa:

1/n sin x = ?

supistetaan n:t pois, saadaan:

1si x = jonka jälkeen tuloksena on:

six=6

Pointti on siis, että vaikka elektroniikkaa harrastaa, ei kannata lähteä liian syvälle suohon alueille, joista ei ole kokemusta ettei käy kuten tuossa sin:in pyöritystehtävässä:)

[snuggles]

Laitetaanpa tuosta äreemmästä rassistä lämpöjä:
36-38°C idlaa, huoneenlämmöstä riippuen.
3200+ 64 prossa 2700MHz kelloilla.
Burnilla nousee tuonne noin 47-50°C.
Prossatuuletus ja kotelotuuletus passiivina (ainoastaan poweri vatkaa)
pääsee täydellä Burnilla jo noin 67°C:hen.
Pelkkä prosessorituuletin passiivina oisko 54-57°C.

Tää 2500+ käyttökone vakiokelloilla 50°C tasaseen aina. 100% rasitus kokoajan päällä (BOINC).

[frenzy]

sain kaverilta Speedfan v4.31 ohjelman..näkee joitain perus lukemia

alussa lämmöt prossu 53 emo 42 ja muita 52 11 52

sitten otin kotelosta kannen ja yhden sivulevyn pois

prossu 46 emo 35 muut 54 11 46

aika korkeita lukemia alussa

[Sami]

Ei noi AMD:lle kovin korkeita lukemia ollut alussakaan. Ei kannata panikoida..

Löytää näitä varmaan googlella paljonkin, mutta tässä on jotain tarinaa noista:

http://www.heatsink-guide.com/content.p ... temp.shtml

Tää pitää varsin usein paikkansa:

Most people tend to underestimate normal CPU operating temperatures - maybe due to overclockers bragging with their super-low CPU temperatures in forums.

Täällä AMD juttua. Jossain kohti on mitattu lämpötiloja siilistä ja todettu, että 40 astetta siilistä on enemmän kuin ok. Silloin itse lastu on tosin kuumempi kuin siili:

http://forums.amd.com/lofiversion/index.php/t11807.html

joo, tämäpä tällä erää.

[Myrkky]

Usein märät elkot pullistuu siitä syystä, että niissä on valmistusvirhe (kuori ei ole tiivis tai kumitiivisten viallinen) ja sen vuoksi korjaajat joutuvat niitä oletettua tai suunniteltua aiemmin vaihtamaan vaikka piirilevyn suunnittelija olisikin speksannut komponenttivalintansa käyttölämpötiloihin.

Tiettyjen valmistajien halvoissa elkoissa käytetään yksinkertaisesti niin paskaa elektrolyyttiä, että ne pullistuvat ajan kanssa käyttipä niitä tai sit ei(Olen joutunut mättämään roskiin mm. JPCON:in ja Teapo:n käyttämättömiä pullahtaneita elkoja). Ne eivät kertakaikkiaan kestä.. speksattujen olosuhteidensa äärioloissa sitäkin huonommin.

Kuivuminen = pullistuminen. Eli sama asia. Eli kuivuminen ei kovin paljoa harvinaisempaa voi olla, kuin pullistuminen, koska kyseessä on sama asia.

Tarkoitin lähinnä erotella ulospäin OK näköisen mutta ominaisuutensa menettäneen elkon ja näkyvästi pullistuneen vuotaneen.. molempiin törmää huoltoalalla.

Vaikka olet elektroniikkaa harrastanut ja kenties asentaja koulutuksen saanut se ei ole sama asia kuin elektroniikan opiskelu pidemmälle siille tasolle että monia ilmiöitä pystyy yhdessä kokonaisuudessa käsittelemään.

Juu, olen harrastanut, kolme eri asentajatutkintoa, eräänkin kurssin ja sähköturvallisuustutkinnon suorittanut.. työskennellytkin huoltopuolella eräänkin vuoden verta.. ja edelleenkin mulle riittää kun saan kuntoon ne laitteet jotka pidemmälle lukeneet on suunnitelleet/toteuttaneet tai suunnitelleet ja toteuttaneet vituiksi.

[snuggles]

Mainittenpa vielä, että yleensä pidän ite kopan kiinni. Aina.
Jo senkin takia, että kerää vähemmän pölyä silloin siileihin. Ainakin itsellä näin kun on jonkinmoinen suodatusritilä molemmissa koneissa.
Mielestäni parempi pitää se kuori kiinni, pölyn, äänen ja ilmankierronkin takia
Tietty jos on erittäin puutteellinen ilmanvaihto kotelossa ja käy komponentit erittäin kuumina niin silloin. Suosittelisin kuitenkin tuulettimien lisäämistä henk. koht.

On noita prossuja itellä jokunen ollut, pääsääntöisesti kaikki on ollut peruskäytössä 10-25% ylikelloilla. Melkein aina olen ajanut SETIä tai BOINCcia taustalla, eli kuormaa on ollut. Eipä ole koskaan yksikään palanut...
Nykyinenkin 2500+ saa mun puolesta jo kyrvähtää, ollut itellä yli 3v muistaakseni, josta ajasta varmaankin yli 2v päällä.

tuossa käyttökoneessa Glacialtechin Silent Breeze III jäähynä ja tuolla ylempänä mainitussa 3200+:ssa se Zalmannin LEDimallinen heatpipe-hässäkkä.

Edellisiin kommentteihin sanon, että oon kyllä siinä samaa mieltä, että monet pitävät ehkä turhaankin omia normaaleja lämpötilojaan "ihan liian korkeina". Itte oon ihan sillä menny, että kaatuuko kone? Jos ei => OK!

[Sami]

Tiettyjen valmistajien halvoissa elkoissa käytetään yksinkertaisesti niin paskaa elektrolyyttiä, että ne pullistuvat ajan kanssa käyttipä niitä tai sit ei

Joo, myrkky. Eihän siinä mitään. On arvostettavaa, että on toiminut korjausmiehenä ja harrastanut elektroniikkaa. Mielelläni kannustaisin kaikkia harrastajia tai elektroniikka-asentajia menemään eteenpäin harrastuksessaan, koska elektroniikka on hieno harraste ja mukava työnäkin.

Oikeastaan tässä puutun vain ihan pikkumaisuuttani siihen, että kuitenkin kompastelet elektroniikkaa käsittelevissä johtopäätöksissäsi kohtuu usein ja se pistää vähän silmään. Toisinsanoen teet kiireisiä johtopäätöksiä jostain havaitsemastasi asiasta sen kummemmin kaivamatta aiheesta oppia/materiaalia tai miettimättä, että mistä asia voisi oikeasti johtua. Aika usein se sitten meneekin metsään. Tääkin on ihan ymmärrettävän inhimmillistä.

Jos nyt vaikka esimerkkinä tuo elektrolyyttiasia tai nyt yleensäkin kaikki elektroniikan peruskomponenteista vähänkin pidemmälle menevät jutut.

http://www.vcomp.co.uk/tech_tips/reform ... m_caps.htm

Eli tässäkin arvaus "paska elektrolyytti" menee pikkaisen metsään..

Mitä merkitsee elektrolyysi kondensaattorissa ja kuinka elektrolyytti valitaan? Noista kun etenee, niin huomaa että jokaiselle elektrolyytille on tilauksensa ja varastointiaika tai olosuhteet on jokaisella omansa.

En nyt kuitenkaan ilkeyttäni koko ajan korjaa sinua. Kummastelen vain, että miksi sinun kannattaa itsellesi tärkeästä aiheesta tehdä turhan vaikeaa ja arpoa näitä asioita. Ei siitä mitään haittaa kenellekään ole, mutta joskus kun kymmenen asentajaa kertoo jossakin ketjussa oman mielipiteensä, että miten joku homma toimii on siitä hankala saada mitään tolkkua.

Ihan vilpittömästi kannustan hankkimaan vaikka "Microelectronic circuits", Sedra/Smith) kirjan ja lähteä järjestelmällisesti etenemään ja oppimaan. Voi viedä mukanaan jos ala kiinnostaa, kuten tuntuu kiinnostavan. Kirja sopii itseopiskelijoille ja on selkeämpi/havainnollisempi kuin suomalaiset otakustantamon kirjat.

http://www.us.oup.com/us/companion.websites/0195142519/

Kun pääset johonkin suodinsuunnitteluun asti ja stabilisuuksia miettimään, niin huomaat että enään ei ole niin paljon intoa yrittää kaikkea mahdollista selittää ihan lonkalta. Tutkimalla ja kokeilemalla se ihminen on tähänkin asti asioita selvitellyt.. Palataan ehkä taas seuraavassa aiheessa:)

[olli9000CDturbo]

Niin ja prosessorihan on AMD Athlon 64 3200+ 2,25 GHz

Eli sullaki on näköjään prossu kellotettu. Eikö 3200+ vakio kellot ole 2Ghz? Onko fsb:tä nostettu biosissa vai esim. ClockGen:illa? Paljonko sulla tulee voltteja prossulle? Kovat lämmöt voi johtua myös korotetusta prossun jännitteestä. näet asian vaikka cpu-z softalla http://www.cpuid.com/cpuz.php.

En kyllä yhtään tiedä tuon kellotuksesta. Koko pc meni lähes kokonaan uusiksi n. kuukausi sitten, kun vanha prosessori antoi periksi. Tän prossun ja emolevyn ostin käytettynä alan liikkeestä.

SpeedFan -ohjelma kertoo tämmöstä:

CPU Core 1.52 V

Ok. Jos se on Newcastle ytimellä, niin siinä on vakiona 2,2Ghz. En tiedä mikä sen prossun vakio jännite on, mut toi Vcore vaikuttaa kyllä hieman korkeelta Kuvassa on omani vakiona.