Sinulla on 12 helmeä, joista yksi on eripainoinen kuin muut. Käytössäsi on kuvan mukainen vaaka ilman. Määritä kolmella punnituksella, mikä helmistä on eripainoinen kuin muut, ja onko se muita kevyempi vai painavampi. Mikä on menetelmä?
Sinulla on 12 helmeä, joista yksi on eripainoinen kuin muut. Käytössäsi on kuvan mukainen vaaka ilman. Määritä kolmella punnituksella, mikä helmistä on eripainoinen kuin muut, ja onko se muita kevyempi vai painavampi. Mikä on menetelmä?
1. Laitetaan 4 helmeä molempiin vaakakuppeihin. Jos vaaka kallistuu on painavampi neljän vaa'assa olevan joukossa. Jos taas ei kallistu on painavampi yksi neljästä pois jätetystä.
2. Edelleen punnitaan 2 ja 2, joista selviää painavampi pari.
3. Sen jälkeen punnitaan painavampi pari, mistä selviää painavin.
9-5 2.3t -00 US specs BP Steg 1,
9-3 Aero Cab -04 Lime BP Steg 7,
9-3 "Aero" Cab -05 BP Steg 1,
#1767, MB CLS 350CDI -11
Peinu. Muuten hyvä, mutta tiedossa siis ei ole, onko eripainoinen helmi painavampi vai kevyempi kuin muut, mikä pitää myös tehtävässä selvittää. Eli jos vaaka kallistuu, ei vielä ole tiedossa kummalla puolella vaakaa eripainoinen helmi on.
puu kirjoitti:Peinu. Muuten hyvä, mutta tiedossa siis ei ole, onko eripainoinen helmi painavampi vai kevyempi kuin muut, mikä pitää myös tehtävässä selvittää. Eli jos vaaka kallistuu, ei vielä ole tiedossa kummalla puolella vaakaa eripainoinen helmi on.
Hitto, luimpas huolimattomasti. Tuota pitää ihan miettiä....
9-5 2.3t -00 US specs BP Steg 1,
9-3 Aero Cab -04 Lime BP Steg 7,
9-3 "Aero" Cab -05 BP Steg 1,
#1767, MB CLS 350CDI -11
Käytätkö itse sanontaa "tuhannen pil*u päreenä" ja oletko
ikinä tullut miettineeksi sen alkuperää? Tässä tiedoksi alkuperä:
pil*u päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen
laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä
syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta
erittäin puutteelliset, eivätkä miehet yleensä käyneet "esipesussa" ennen
lauteille istumista. Lauteet siis suorastan kuhisivat erilaisia
mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.
pil*u päreet eli "vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin
tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne
naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksen mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä
käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.
Sanonta "Tuhannen pil*u päreiksi" on syntynyt luonnollisesti
siitä, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä
erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu
vitukkeisiin eli pil*u päreisiin. "Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pil*u päreiksi", on varmasti ollut tuttu sanonta eri puolilla Suomea.
Nyt siis tiedätte...
– vielä kun selviäis perseen sudin arvoitus...
Kauneus on katoavaista vain kaksi asiaa kasvaa iän myötä: Rumuus ja Läski
AnttiR kirjoitti:Täynnä kuin Turusen pyssy : Turunen oli metsästäjä, joka säilytti omaisuutensa ( kullassa ) aseessaan. Tullessaan taloon, hän kertoi pyssyn olevan täysi eli ladattu , jottei kukaan koskisi siihen.. Siitä sanonta .Tähän aikaan yötä en viitsi kaivaa arkistojani , mutta mulla on muistikuva , että sieltä löytyisi herra Turuselle elinaika ja asuinpaikka. Jos jotain kiinnostaa , niin haen sen.
Tähän kuulin Yle suomelta muutama vuosi sitten vähän eri version:
1500(?) luvun Ruotsista oli tapana lähtee Venäjän rajan taakse ryöstöretkille. Kun onnistuneen retken jälkeen miehet palasivat takaisin kotikylään ampuivat he kunnianlaukauksia ilmaan, paitsi tietysti Turunen, jonka ase oli täynnä kultakoruja.
puu kirjoitti:
pakinen kirjoitti:Vettä kuin Esterin perseestä? Mikä/kuka oli Esteri?
Tähän olen kuullut sellaisen selityksen, että yleensä Esterin päivän (16.5.) jälkeen on satanut rankasti.
Tähän taas luin Helsinking Sanomien kysy Kirstiltä -palstalta, että Saimaalla oli höyrysiipirataslaiva Esteri, jonka perässä oleva siipiratas pärskytteli vettä ilmaan.
