mikä vit.....aa? avautumis topic VOL2

[Rattivaihde]

Itse pääsin kahteen kouluun käytännössä hyvän yo-todistuksen ansiosta. Toisen koulun pääsykokeissa piti tosin käydä laittamassa rastia ruutuun. Että kyllä niillä arvosanoilla voi vähän olla merkitystä vielä sen yo-juhlan jälkeenkin.

Tässä näkyykin sukupolvien ero, nykyään kun yo-todistuksella ei kovin paljoa tee (vaikka toki itsekin siitä pisteitä sain). Itse en alunperinkään hirveästi stressannut siitä että kolme arvosanaa jäi E:hen, mutta sitten rupesi jo melkeinpä naurattamaan ku jokaiseen hakemaani kouluun E laskettiin samanarvoiseksi kuin L.

[AZP]

Emmä nyt niin vanha ole

Kyllä ainakin Aalto-yliopistoon edelleen valitaan osa opiskelijoista pelkän yo-todistuksen perusteella. Suurimmassa osassa yliopistoja taisi tosin jo mianauan aikanani olla sellainen hakumenetelmä, että yo-kokeesta ei paljoa apua ollut, ellei ollutkirjoittanut seitsemää laudaturia pitkillä oppimäärillä. Oikeustieteelliseen ainakin pisteytys oli sellainen että pelkkää ällää ja eetä kirjoittaneen piti saada pääsykokeesta lähes samat pisteet läpi päästäkseen, kuin aprobaatturin ylioppilaan.

[Cona]

Mjoo, en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä järki on arvioida hakijan kyvyt sen perusteella, että mitä on saanut kertasuorituksena tehtävissä YO-kokeissa aikaan. Voihan olla, että olet jotenkin mokannut, jännittänyt, tai ollut kipeä ja sen takia menee koko homma penkin alle. Sen jälkeen, kun seuraavaan opiskelupaikkaan on päässyt sisään niin ei noilla arvosanoilla ole merkitystä kuin ehkä lukion luokkakokouksissa tai yliopiston illanistujaisissa.

[Risto]

Mjoo, en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä järki on arvioida hakijan kyvyt sen perusteella, että mitä on saanut kertasuorituksena tehtävissä YO-kokeissa aikaan.

Mikä olisi mielestäsi parempi tapa?

[kribe]

Mjoo, en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä järki on arvioida hakijan kyvyt sen perusteella, että mitä on saanut kertasuorituksena tehtävissä YO-kokeissa aikaan.

Mikä olisi mielestäsi parempi tapa?

Lukiossa käsitellään sen verta yksinkertaisia asioita, että pelkällä lukemisella ja ulkoa opettelulla saa älliä. Aiheetkin ovat niin suppeat, että ulkoa opettelu ei ihan kauheasti vaadi.

Parempi tapa olisi mielestäni kehittää pääsykoe joka testaisi hakijan ominaisuuksia mahdollisimman monipuolisesti.

Minulla on ystävä joka on kova lukemaan ja sai sillä hyvät arvosanat yo-kirjoituksista, mutta jätti sitten TTY:llä koulun kesken kun pelkkä lukeminen ei riittänyt. Asioiden sisäistämisessä ja ymmärtämisessä oli liian suuria vaikeuksia.

[Rommitommi]

Mjoo, en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä järki on arvioida hakijan kyvyt sen perusteella, että mitä on saanut kertasuorituksena tehtävissä YO-kokeissa aikaan.

Mikä olisi mielestäsi parempi tapa?

Hollannin tyyli olisi mielestäni huomattavasti parempi.

Käytännössä kaikki lukiotodiatuksen saaneet pääsee opiskelemaan, mutta opintojen edetessä sieltä karsiutuu about puolet porukasta pois kurssisuoritusten perusteella. Kurssikokeet saa uusiakin, mutta jos ei uusinnoistakaan selviä, niin tippuu pois pariksi vuodeksi, jolloin voi hakea motivaatiota tai vaihtoehtoisesti suuntautua toiselle alalle...

Huomattavasti fiksumpi systeemi kuin Suomessa, jossa luetaan 2kk ja sen jälkeen ryypätään ittemme maistereiksi 6-10:ssä vuodessa. Tai mahdollisesti haetaan monta vuotta ja kun päästään opiskelemaan, huomataankin ettei opiskeluala ollutkaan se oma juttu..

[Cona]

Mjoo, en ole oikein ikinä ymmärtänyt, että mikä järki on arvioida hakijan kyvyt sen perusteella, että mitä on saanut kertasuorituksena tehtävissä YO-kokeissa aikaan.

Mikä olisi mielestäsi parempi tapa?

Tässä tulikin jo edellä varsin varteenotettavia vaihtoehtoja tuolle "kerrasta poikki"-järjestelmälle.

Eikö kaikkia hyödyttäisi se, että mahdollisuuksia /hlö olisi useampi ja painotus olisi asioiden ja menetelmien sisäistämisellä eikä ulkoa opettelulla yhtä koetta varten?

Ja vähän samanlaisia kokemuksia tuttavapiiristä noista yliopisto/TKK-opiskeluista. Osalla porukasta on ollut melko suuria vaikeuksia opiskelussa ja niillä jotka on maaliin päässeet on valmistuminen minimissään kestänyt sen 5-6 vuotta, osalla jopa 8 vuotta. Näin siis vaikka ei olla usein edes tehty töitä opiskelun ohella ja YO-kokeissa on tullut aikanaan "menestystä".

Nyt kun on puhuttu näistä työurien pidentämisistä niin eikö yksi looginen askel olisi saada nämä lähes vuosikymmenen kestävät korkeakoulu-opiskelut lyhyemmiksi ja nuoret aikuiset ennen kolmekymppisiä töihin?

[nalleolut]

kympin opel aluissa o naarmuja. pitäiskö hakea biltemasta repair kit sarja vai antaisko suolan tehdä tehtävänsä.

[HEV]

Osalla porukasta on ollut melko suuria vaikeuksia opiskelussa ja niillä jotka on maaliin päässeet on valmistuminen minimissään kestänyt sen 5-6 vuotta, osalla jopa 8 vuotta. Näin siis vaikka ei olla usein edes tehty töitä opiskelun ohella ja YO-kokeissa on tullut aikanaan "menestystä".

Nyt kun on puhuttu näistä työurien pidentämisistä niin eikö yksi looginen askel olisi saada nämä lähes vuosikymmenen kestävät korkeakoulu-opiskelut lyhyemmiksi ja nuoret aikuiset ennen kolmekymppisiä töihin?

Noh - arvostamani ja jo edesmennyt TKK:n Tietoliikennetekniikan proffa Seppo Halme vastasi kysymykseen "eikös tällainen koe, josta viidesosa saa ykkösen (alin arvosana) ja loput nollan, ole liian vaikea", että "työssä (jos siis menee ihan oikeisiin töihin) tulee olemaan välillä senverran vaikeaa, että on syytä saada siitä tuntumaa jo opiskellessa" ja jatkoi luentoa.

Opiskelun lyhentäminen on varmaan hyvä asia, mutta ei nyt kyllä niin, että lasketaan rimaa niin paljon, että kaikki pääsee aina läpi (kuten ammattikorkeakouluissa on taidettu tehdä) .

[haja]

Sivusta joskus seuranneena ... TTY:n menoa - iltapäivän esseetentti, osallistujia 47, arvosanajakauma: 5 x 0, 4 x 1, 3 x 3, 2 x 0, 1 x 0, 0 x 43.

Tenttitulos oli seuraavana aamuna mapissa. Tehokasta ja motivoivaa toimintaa ...

[Cona]

Osalla porukasta on ollut melko suuria vaikeuksia opiskelussa ja niillä jotka on maaliin päässeet on valmistuminen minimissään kestänyt sen 5-6 vuotta, osalla jopa 8 vuotta. Näin siis vaikka ei olla usein edes tehty töitä opiskelun ohella ja YO-kokeissa on tullut aikanaan "menestystä".

Nyt kun on puhuttu näistä työurien pidentämisistä niin eikö yksi looginen askel olisi saada nämä lähes vuosikymmenen kestävät korkeakoulu-opiskelut lyhyemmiksi ja nuoret aikuiset ennen kolmekymppisiä töihin?

Opiskelun lyhentäminen on varmaan hyvä asia, mutta ei nyt kyllä niin, että lasketaan rimaa niin paljon, että kaikki pääsee aina läpi (kuten ammattikorkeakouluissa on taidettu tehdä) .

Ettet nyt tarkoituksella ymmärrä viestiäni väärin..? Aiemmin oli puhetta siitä, että miten aikuisiän kynnyksellä suoritetut YO-kokeet monesti määrittää suurelta osin tulevaisuuden, eli mihin päädyt opiskelemaan jne, koska paino on YO-arvosanoilla.

Silti YO-kokeissa saavutettu n*Laudatur ei monestikaan määritä sitä, että miten hyvin menestyt esim. Aalto-yliopiston opinnoissa jatkossa. Itse en ole esim. Otaniemessä opiskellut, mutta olen ymmärtänyt, että siellä asiat pitää ymmärtää ja sisäistää, jotta pystyy opinnoissa etenemään joten välttämättä aiemmasta opintomenestyksetä ei ole paljoakaan apuja myöhemmissä opinnoissa.

[TTH]

Kaksoistutkinto on ihan pop, näin AMK-opiskelijana täytyy kiittää että joskus se tuli väännettyä. Kemiasta oikein A, pisteraja 10 ja pisteitä 10...
Yläasteella oli taas numero tokarissa sama...
Nyt sitten ollaankin juurikin sillä puolella mihin halusin ja vissiin Norjaan olis tarkotus lähteä projektihommiin.

Toki, itellä oli Oulu kakkosena, kokeeseen valmistaudin tasan kahtena iltana töiden jälkeen ja haun tein viimeisenä päivänä klo 12.45 ennen töihin lähtöä.
Eli sanomana, ei se YO-todistus määrää elämän loppua, tehkää se valintakoe huolella niin pääsette sinne minne haluatte.

[Fakiiri]

Femman käsijarru, vasta tein aika täydellisen takajarruremontin ja taas ollaan siinä pisteessä, ettei tuo s***anan paska pidä.... Viikon väleinkö tuota pitää olla säätämässä?

[jus]

Jäikö levitysvivusto herkistämättä ja jouset vaihtamatta? Jospa jarrut aluksi pitivät, mutta jäivät laahaamaan, nyt tarvittaisiin taas em. putsaus ja uudet käsijarrukengät?

[ZeiPii]

Bemarin etujarrut Mikä ihme tätä laitosta vaivaa? Jarrut tuppaavat laahaamaan jarrutuksen jälkeen sen verran, että vast'ikään asennetut levyt ovat menneet hieman kieroksi. Jarrut on herkistelty (liukutapit voideltu, mäntä/sylinteri tarkistettu ja sitä on paineltu eestaas, jarrupalojen päiden vastinpinnat satulassa voideltu etc. etc... Ei Saabin (jos edellisen Volvonkaan) kanssa tällaisia haasteita ollut Muuten laitos on ihan jees.