Hyvä fiilis topic VOL2

[tetammi]

Aerol ollu aika samanlaiset lukemat


Tosin -21 Joulukuussa oli lämmityskattila rempas et mentiin pelkän sähkön varassa.
Jonkun verran myös kokkailtu keittiön puuhellal niin säästyy sähköö sekä se talon nurkka lämpenee.

Sekä Dusterissa ei oo sisälämppärii ja astrassaki tullu vähemmä käytettyä.

Välil kyl meinaa puushow kyllästyttää

[AZP]

ILPit

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tarviitte talossa ilppien lisäksi niitä sähköpattereita tukemaan, jos sisällä on niinkin viileää kuin 17-18 astetta?

Meillä on kolmikerroksisen talon keskikerroksessa yksi 9-vuotias HItachin 35-sarjalainen, jolla pidetään keskikerroksen 90 lämmintä neliötä 20-23 asteessa ja niillä lämmöillä pysyy n. 55-neliöinen yläkerta ilman omaa lämmitystä 19-20-asteisena nollakeleille tai pikkupakkasille saakka. Sen jälkeen otetaan apuun keskikerroksen varaava takka, ja tällä kombolla päästään noissa kerroksissa huoletta tuonne jonnekin 8 asteen pakkasille ilman että sisälämpö laskee noista luvuista juurikaan, yläkerrassa voidaan joutua laittamaan isompaan makkariin patteri päälle hieman aikaisemmin. Noin 10 asteen pakkasilla avataan vasta keskikerroksen lattialämmitys ja pitää laittaa yläkerrassa patterit päälle jos ei haluta mennä 18 asteeseen tai alle. Varmaan jos tyydyttäisiin 17-18 asteen sisälämpöön, niin mentäisiin ilman pattereita siis vielä tuonne kymmenen pakkasasteen tienoille ihan pelkästään ILP:llä ja takalla.

Ylimmässä kerroksessa on toki 4 neliön kylppärissä sähköinen lattialämmitys (muistaakseni 300W) ja keskikerroksessa noin 4 neliön kuisti pidetään plussalla kierrättämällä lattialämmityksessä reilu 20-asteista vettä, eli siis _täysin_ ILP:llä ja takalla ei noita kahta kerrosta lämmitetä, mutta 95-prosenttisesti kuitenkin.

Se alin, eli kellarikerros tuo toki lämpöä hieman myös ylempiin kerroksiin, mutta sen osuus jää vaatimattomaksi siksi että vain puolet kellarista on lämmitettyä ja kellarin lämmin tila ei ole suoraan yhteydessä keskikerrokseen. Siinä on välissä siis kaksi ovea, eli keskikerroksesta kellariin mennessä avataan ensin ovi portaikkoon, joka vie viileälle puolelle ja siitä mennään sitten ovesta lämpimälle puolelle. Lämpö ei siis kulkeudu ilman mukana kellarista ylemmäs, mutta välipohjan läpi toki. Välipohjassa on 30 cm purua, joten ei sieltä mitään älyttömiä määriä lämpöä ylös johdu. Mielenkiintoista olis tietty joskus pistää kellari kokonaan kylmäksi (ei kuitenkaan pakkaselle, koska siellä on kylppäri, vessa ja KHH eli vesipisteitä) ja katsoa paljonko se näkyy keskikerroksen lämmitystarpeessa eli käytännössä siinä mihin ulkolämpöihin asti ILP riittää.

Tuo yksi ILP vie kovimmillaan luokkaa 25 kWh/vrk, eli aika pienellä ostetulla energialla meillä nuo kaksi ylintä kerrosta yhteensä pysyy lämpiminä normaalina talvipäivänä. Sen sijaan kellarin noin 50 lämmintä neliötä (+ n. 40 neliötä viileää kellaria, joka imee "hukkalämpöä" lämpimistä tiloista) + käyttövesi jotka lämpeää pannussa, vie ihan turkasesti energiaa suhteessa siihen mitä sillä tuntee saavansa.

Meillä joulukuun sähkönkulutus oli 3614 kWh, joka jakautuu seuraavasti:
ILP 750 kWh + tippa-altaan sulanapitokaapeli n. 56 kWh
Pannu: 1718 kWh
Yläkerran sähkölämmitys: 160 kWh
= Talon lämmitys 2684 kWh

Autotallin lämmitys 336 kWh
Auton lataus 200 kWh
Taloussähkö 393 kWh
Pyöristys 1 kWh
= Kaikki yhteensä 3614 kWh

Vertailuna muuten yksin talon lämmitys vei 2021 joulukuussa 3299 kWh, eli jotain säästöä on meilläkin saatu aikaan, tosin näköjään meidän seuduilla 2021 joulukuu oli keskilämmöltään 2,6 astetta 2022 joulukuuta kylmempi. Suurin ero tullee tästä, koska emme varsinaisesti ole mitään suurta säästöpolitiikkaa lämmityksen kanssa implementoineet tässä välissä.

Meillä ILP:n kanssa siis politiikka sellainen että siitä otetaan niin paljon lämpöä irti kuin saadaan ilman että hermo menee siihen huminaan. Tarkoittaa sitä että kovinta tai automaattipuhallusta pidetään päällä vain yöllä ja kun ei olla kotona.

Sellaisen olen itse aikanaan havainnoinut, että lämpötiloilla jossa ILP:n teho yksin riittää lämmitykseen, jää takan polttamisesta saavutettava hyöty todella marginaaliseksi. ILP:n käyttämä sähkö ei siis siitä kauheasti vähene. Siksi meillä aletaan polttamaan puuta vasta kun ILP:n teho ei riitä, ja vastaavasti aletaan lämmittää sähköllä (tai vaihtoehtoisesti pannua öljyllä) vasta kun ILP+takka -kombon teho ei enää riitä eikä siis muita vaihtoehtoja käytännössä enää ole.

[Cona]

Kovia pudotuksia siellä.

Sanoisin, että oon itsekin tehnyt osani, 2krs rivarin sähkönkulutus tippui vuoden takaisesta joulukuusta yli 40% eli 1722 - - >1021Kwh

Erona vuoden takaiseen tuli yläkertaan toinen ILP, sähköpatterit on säädetty 18C:een paria rättipatteria lukuunottamatta ja ILP:it riittää pitämään sisälämmöt -10C pakkasellakin +20C. Pesuhuoneen termostaatti vaihtui ohjelmoitavaan ja lämpö pidetty nyt 22C entisen jalalle mukavan tuntuisen nuppisäädön sijaan, märkä lattia ja pyykit kuivaa silti.

Olen samaa mieltä Aeron kanssa, että ihan turha säädellä noita ILP:pejä ees taas, vaan pitää tasaisen sopivana vaan lämpötilan...

[Eski]

Itsekin tsekkasin oman sähkönkulutuksen. Eipä ole mitään erityistä säästötemppua enää tehty, koska talossa on vesi-ilmalämmitys ja lisäksi ilp ja varaava takkaleivinuuni. Kaikki on mielestäni ollut ihan samalla tavalla vuosina 21 ja 22. Paitsi sähkönkulutuksen olisi voinut kuvitella kasvaneen, kun männä kesänä pihaan tuli hybridiauto. Tällä patteriautolla ajettiin viime vuonna 15K, josta aika paljon sähköllä ja lataus tapahtui aina kotipihassa omasta pistorasiasta.

Noh, vuonna 2022 sähköä paloi 13 552,02 kWh ja vuonna 2021
12 440,43 kWh. Luulisi, että Volvon lataaminen pari kertaa päivässä olisi vaikuttanut enemmän. Ainakin säästöä tuli, kun löpöä on palannut keskimäärin 2,5 litraa satasella

Eski

[aero]

Minkälaisissa ulkolämpötiloissa tarviitte talossa ilppien lisäksi niitä sähköpattereita tukemaan, jos sisällä on niinkin viileää kuin 17-18 astetta?

Ei kyse ole niinkään ulkolämpötilasta, vaan siitä että ilpin puhaltama ilma/lämpö ei mene mystisesti seinän läpi. Lämpö ei siis siirry keittiöstä hirsiseinän läpi olkkariin yhtään sen tehokkaammin kuin vastaavan hirsiseinän läpi olkkarista pihalle muuten kuin sen oviaukon kautta ja siitä oviaukosta ei vaan tule riittävästi ilmamassaa lämmittämään olkkaria, etenkään jos puhuri on kurissa.

Sama toisessa päässä taloa, makkarin ja työhuoneen välissä on ulkoseinää vastaava hirsiseinä, jossa on ovi. Tämä ovi on vieläpä yöt kiinni, ettei kotipalvelimen hurina häiritse nukkumista ja päivälläkin kiinni, jos neito koisaa ja mulla on palaveri.

Ilppi lämmittää ihan hyvin sitä yhtenäistä tilaa, missä sisäyksikkö on - näissä tiloissa ei kertaakaan ole käynyt sähköpatteri päällä sinä aikana, kun ilpit ovat talossa olleet. Viereistä tilaa se lämmittää selkeästi vähemmän, kuten järkikin sanoo, vaikka ilppien myymämiehet tuntuvat usein muuta väittävän. Näitä muita tiloja siis avustetaan pattereilla ja tulilämmöllä tarvittaessa. Käytännössä se tarve on siis nostamaan ilmaa tuosta 17-18 nurkilta ylöspäin johonkin -10...-15°C pakkasiin asti, sen jälkeen jo osittain tuossakin pitämiseen. Siitä tuo isoin säästö siis tulee, että näiden patterien hehkutus on vähentynyt.

Meillä on kolmikerroksisen talon keskikerroksessa yksi 9-vuotias HItachin 35-sarjalainen, jolla pidetään keskikerroksen 90 lämmintä neliötä 20-23 asteessa ja niillä lämmöillä pysyy n. 55-neliöinen yläkerta ilman omaa lämmitystä 19-20-asteisena nollakeleille tai pikkupakkasille saakka.

Kuinka avoin on tuo keskikerros sekä portaikko ja miten vahvasti keski- ja yläkerroksen välinen välipohja on eristetty? Nämähän ne vaikuttaa siihen, miten tuo ilpin tuoma lämpö tiloissa leviää.

[mestari]

Onks tiistaina parempi fiilis kuin maanantaina?

lähinnä leima

leimahan napsahti tonnariin yhtä helposti kuin myönteinen päätös turvapaikkaturistille

[aero]

No niihän sen kuuluukin ehjälle autolle, hymyä huuleen vaan!

[AZP]

Kuinka avoin on tuo keskikerros sekä portaikko ja miten vahvasti keski- ja yläkerroksen välinen välipohja on eristetty? Nämähän ne vaikuttaa siihen, miten tuo ilpin tuoma lämpö tiloissa leviää.

Ei tää meidän mökki hirveän avoin ole, mutta taitaa se nyt avoimempi olla kuin teidän mökki.

Tässä kuvat:





Tuo keittiön ja eteisen välinen käynti on itse asiassa hieman ahtaampi kuin kuvissa, eli eteisen kaappi+vessa on vähän isompi mokkula kuin mitä alunperin piirrettiin. Se sulkee hieman kuvaa enemmän siis tuota kohtaa.

ILP ja takka merkattu kuviin punaisella. Aika hyvin siis tuosta yhdestä ilpistä riittää ja ilma kiertää tuonne eteiseen ja keittiöön ja siitä portaikkoa vielä ylöskin. Välipohjassa on 25-30 cm purua, joten on siinä ihan oikeaa eristettä välissä. Tuossa yläkerran isommassa makkarissa on enemmän ulkoseinää (ullakkotilat on kylmiä) joten siellä tulee vastaan patterin käynnistäminen ennemmin kuin tuossa pienemmässä. Ovia ei pidetä kiinni muualle kuin vessoihin, kuistille ja kellarin portaikkoon. Vielä 1,5 vuotta sitten kun meillä oli koira, niin se majaili aina yksin ollessaan tuossa isommassa yläkerran huoneessa ja ovi oli kiinni, sillä oli selvä vaikutus siihen millä lämpötiloilla piti jo patteria alkaa loimottaa.

Yksi avainjuttu tässä on se, että ei säästellä olkkarin/ruokailutilan lämmöissä. Sekä ILP että takka lämmittävät siis tätä isoa tilaa, josta lämmön pitää kulkeutua muualle jos pattereita ei käytetä eikä lattiakierto ole päällä. Siksi meillä on helposti olkkarissa 24 astetta ja takan edessä huomaa vielä voimakkaan lämpösäteilyn. Keittiössä, eteisessä ja työhuoneessa voi sitten olla 21 ja yläkerrassa 19 astetta. Se on silleen ihan viksu systeemi, että olkkarissa sitä maataan paikallaan ja on kiva että siellä on lämmintä. Keittiössä on joku puuha yleensä päällä, joten voi olla viileämpää. Yläkerrassa nukutaan niin on hyväkin olla taas pari astetta viileämpää.

Kellarin lämmin puolisko on olkkarin ja ruokailutilan alla, eli sekin puoli tukee näiden huoneiden lämpöä, keittiössä ja työhuoneessa varsinkin seinän vieressä on lattia talvisin selvästi kylmempi kun lattiakierto ei ole päällä.

Takassa poltetaan muuten kaksi pesällistä eli noin 10 kg puuta vuorokaudessa. Pinokuutiosta havupuuta riittää poltettavaa siis noin kuukaudeksi jos joka päivä polttelee. Puut tulee omasta metsästä ja pilkon niitä ihan harrastuneisuuttani, eli sille en voi oikein laskea mitään hintaa.

Perusidea on siis se, että mieluummin pidetään olkkarissa vaikka vähän liikaakin lämpöä kuin lasketaan sitä ja sen takia joudutaan laittamaan jossain muualla talossa sähköpatterit tai lattiakierto päälle. Takan polttaminen on ilmaista ja ILP lämmittää aina niin paljon halvemmalla kuin pelkkä sähkö tai öljy, että taloudellisesti kannattaa toimia näin.

Toki jos oltaisiin pörssisähkössä niin saattaisi mennä kalleina päivinä ILP kiinni ja kaikki lämpö lattialämmitykseen ja nimen omaan öljystä. On se kWh nyt öljyssä vaan niin paljon halvempi kuin sähkössä vaikka pumpulla pääsisikin kolmosen-nelosen hyötysuhteisiin. Mutta ainakaan vielä tilanne ei meillä ole tämä, kun sähkö on vielä halpaa.

[aero]

Joo, on tuo avoimempi, mutta sama efektihän teillä siis näkyy, että ne viereiset tilat on viileämpiä kuin se, jossa itse pumppu puhisee, lämpölukemat vaan on seuraavalla kohdalla asteikkoa. Paljon vaikuttaa se, miten pitää ovia auki että ilma pääsee kiertämään.

Meillähän auttaisi varmasti selkeesti, jos pistäsi pöhnöttimet myös olkkarin ulkopäätyyn ja työhuoneeseen, niin tuo kiertoidea tehostuisi ja käytännössä ainoa sähköpatteri joka käy päällä olisi vessan patteri, mutta katsoo nyt jaksaako moiseen lähteä, kun ihmeesti tuntuu kurittuvan energiankäyttö jo sillä, että tiloja lämmittää käytön mukaan. Työhuoneen patteri ei ole tänä syksynä käynyt meilläkään päällä vielä kertaakaan, kylmimmillä keleillä olen pesällisen polttanut pöntössä.

Puuta meillä on yhteensä mennyt tänä syksynä vähän toista kuutiota. toki sisältää mm. kaiken saunomisen sekä jouluruokien paistamisen leivinuunissa.

[AZP]

Joo ei joka huoneeseen kyllä pumppua kannata laittaa jos sillä hakee vain säästöä lämmityksessä. Se lisäsäästö jää todennäköisesti kuitenkin niin marginaaliseksi ettei ne lisäpumput maksa itseään koskaan takaisin. Meilläkin on setuppi edelleen se mihin kymmenen vuotta sitten päädyttiin, eikä lisäinvestointeja ole tehty. Talon edellinen omistaja kertoi että heillä oli nelihenkisellä perheellä mennyt lämmitykseen vuosittain 3000 litraa öljyä eli 30 MWh energiaa. Siitä sitten pohdein että laitetaan takka ja ILP ja katsotaan eka mihin sillä päädytään. Tuolloisen remontin yhteydessä tuli myös kellarin seiniin eristettä, toisaalta lämpimät neliöt kellarissa yli tuplaantui, eli luvut ei ole silleen täysin vertailukelpoisia.

No joka tapauksessa päädyttiin tilanteeseen jossa meillä on mennyt nelihenkisenä perheenä vuosittain lämmittämiseen vuosittain keskimäärin 18 MWH ostettua energiaa (eli ei sisällä polttopuita) ja vuosittaisella 15-20 vaihteluvälillä merkittävin vuosia erottava ja selittävä tekijä on ollut Turun talvien keskilämpötila.

Meille olisi joka tapauksessa tullut remontin yhteydessä takka tunnelmanluojaksi ja ILP jäähdytystarpeeseen, joten sen puolesta voi sanoa että pelkkään lämmitysenergian säästöön ei ole investoitu euroakaan. Remontin yhteydessä sain 14 t€:n tarjouksen ilma-vesilämpöpumpusta pannun tilalle tai rinnalle, mutta en lähtenyt siihen kun halusin ensin katsoa mihin energiakäyttö näillä vehkeillä asettuu.

Ja jos lukemia katsoo ja suhteuttaa sen viimeisten 10 vuoden keskimääräiseen kWh-hintaan joka on ollut noin 10 senttiä, niin eipä tuo investointi olisi paljoa lisäsäästöä tuonut. Alle 10 MWh:n en usko että lämmityskulutus olisi millään laskenut, joten ehkä 5-6 MWh eli 500-600 euroa vuodessa olisi tullut lisäsäästöä. Oltaisiin siis näin 10v kohdalla vielä hyvinkin alle puolessa välissä vilpin takaisinmaksuaikaa.

Mittareista näen mihin tuo energiamäärä jakautuu (pannu öljy, pannu sähkövastus, yläkerran suora sähkö, ILP) ja kun tietää mihin mistäkin vehkeestä lämpö menee, niin on helppo tehdä laskelmia siitä mihin kannattaa investoida ja mihin ei. Pannun osuus lämmityskulutuksesta on olllut vuosittain n. 70 % ja yläkerran suoran sähkön n. 10 %. Tosin viime vuonna yläkerta oli vain 6 %, mikä johtunee suurelta osin siitä koiran poismenosta eli yhden huoneen oven pitämisestä nykyisin aina auki. Pienelläkin asialla voi olla suhteellisen iso merkitys, tosin kWh:ssa tuo tarkoittaa vuodessa luokkaa satoja eli euroissa kymppejä.

Enemmän olen pohtinut yläkertaan ILPiä kesän jäähdytyksiä varten, viime kesänäkin muu perhe nukkui aika monta yötä kellarissa, kun yläkerrassa oli lähemmäs 30 astetta lämmintä. Suurin ongelma itselläni noiden ILPien kanssa on se että en haluaisi yhtään lisäpömpeliä hurisemaan meidän talon seinustalle, koska ne on rumia eikä sovi vanhan talon henkeen.

Rahallisesti on kuitenkin selvää, että ILP yläkertaan ei toisi nykyisellä sähköhinnalla säästöjä kuin kymppejä vuodessa, nykyisillä porssihinnoilla tosin säästö voisi nousta jopa sataseen tai pariinkin. Sen sijaan säästöjä hakeakseen pitäisi keskittyä pannun korvaamiseen energiatehokkaammalla laitteella. Tässä ongelmaksi muodostuu se että pannun korvaaminen on investointina väkisinkin reilusti yli kymppitonnin ellei luokkaa 20 t€:n keikaus ja säästöpotentiaali jää kuitenkin nykyisilläkin energiahinnoilla sellaiseksi, että ei siitä kovin pikaisesti rahojaan takaisin saa. Siksi ei nyt ole vielä tehty mitään, mutta sen ole jo aikoja sitten päättänyt, että tuohon reilu 20-vuotiaaseen pannuun ei enää investoida, vaan jos siihen tulee mitään merkittäviä ongelmia niin sitten katsotaan lämpöpumppujärjestelmää keskuslämmitykseen. Maalämpö kuitenkin nostaisi talon arvoakin ihan merkittävästi, eli pelkästään takaisinmaksuna energiasäästön kautta tuota ei tarvitsisi rahallisesti laskea. Asumismukavuuteen tuolla investoinnilla olisi myös ihan merkittävä vaikutus kun ei tarttis pitää tuota keskikerroksen ilmalämpöpumppua hurisemassa 10 kk vuodessa.

Vaihtoehtoinen säästöinvestointi olisi aurinkopaneelit, niitäkään en talon etelälappeelle haluaisi ulkonäkösyistä ottaa, mutta tallin katolle hieman huonommalla suuntauksella olisi ok. Lisäksi lämmityksen säästön kanssa niillä olisi lopulta aika vähän tekemistä. Viime vuonna talon lämmittäminen maksoi meille 1684 €, josta 419 € kertyi huhti-syyskuulta, jolloin paneeleilta voi jotain tuotta odottaa saavansa, eikä silloinkaan tietenkään vuorokauden ympäri. No tuo sähkönhintahan tekee nyt sen että paneelilla voi omista kuluista säästämisen sijaan ennemminkin tienata myymällä sähköä, mikä muuttaa laskelmia radikaalisti. Toisaalta tiedä sitä nyt sitten onko tulevina kesinä sähkön hinta samoissa lukemissa kuin viime vuonna ja loppuuko tienestit poikkeusvuoden jälkeen lyhyeen.

[tetammi]

ILPit on siis keittiössä ja makkarissa

Makkarinki ILP on siis yötä päivää päällä?

Meillä kun lähti makkarin seinä ja ilppi on samas tilas nytten niin ite en sen metelissä kyllä pysty oikein nukkuu, toki on noin 15 vuotta vanha mitsu.

Edit. Mainos ainaki lupaa kovia

Alennettu äänitaso

Uniikki Yötila-toiminto tarkoittaa, että ulkoyksikön äänitaso tippuu 3 dB, jolloin se on lähes äänetön. Tämä tekee Mitsubishi Electric LN -ilmalämpöpumpusta uskomattoman hiljaisen!

[aero]

Nousin aamulla about 0740, pihalla -4,5°C. Törkkäsin keittiön ja olkkarin välisen oven kiinni about 0800, ettei koira pääse herättelemään neitoa ja klo 10:10 meni olkkarissa yksi 500W patteri minuutiksi päälle. Avasin oven n. 10:20 neidon herättyä, eli sen verran näytti tänä aamuna tarvivan sähköpatteria tuohon ylläpitolämpöön.

Meille olisi joka tapauksessa tullut remontin yhteydessä takka tunnelmanluojaksi ja ILP jäähdytystarpeeseen, joten sen puolesta voi sanoa että pelkkään lämmitysenergian säästöön ei ole investoitu euroakaan. Remontin yhteydessä sain 14 t€:n tarjouksen ilma-vesilämpöpumpusta pannun tilalle tai rinnalle, mutta en lähtenyt siihen kun halusin ensin katsoa mihin energiakäyttö näillä vehkeillä asettuu.

Sama ajatus, pääosin jäähdytystä varten nuo ilpit tuli tilattua, mutta saavat toki lämmittääkin kun kerran siinä kohtuullisen tehokkaita ovat.

Niin tosiaan, teille tuli siis uusi takka - vaikka tulta on poltettu vuosisatoja, niin voisin lyyä pullakahveesta vetoa, että sillä on poltolleen parempi hyötysuhde, kuin meidän 40-lukuisissa pönttöuuneissa. Kehitys on edennyt meinaan näissäkin ja nimenomaan hyvään suuntaan.

Suurin ongelma itselläni noiden ILPien kanssa on se että en haluaisi yhtään lisäpömpeliä hurisemaan meidän talon seinustalle, koska ne on rumia eikä sovi vanhan talon henkeen.

Jaan tuskan, nuo pömpelit on ihan merkeleen rumia seinän molemmin puolin. Maisemointiin on kyllä ajatusta olemassa, mutta se ei ole prio1.

Tässä ongelmaksi muodostuu se että pannun korvaaminen on investointina väkisinkin reilusti yli kymppitonnin ellei luokkaa 20 t€:n keikaus ja säästöpotentiaali jää kuitenkin nykyisilläkin energiahinnoilla sellaiseksi, että ei siitä kovin pikaisesti rahojaan takaisin saa. Siksi ei nyt ole vielä tehty mitään, mutta sen ole jo aikoja sitten päättänyt, että tuohon reilu 20-vuotiaaseen pannuun ei enää investoida,

Komppaan tätäkin, se uudemman teknologian investointi kannattaa ajoittaa ja suhteuttaa vanhan tekniikan tuoreutushetkeen ja -kustannukseen. Silloin saa yleensä parhaan hyödyn.

Vaihtoehtoinen säästöinvestointi olisi aurinkopaneelit, niitäkään en talon etelälappeelle haluaisi ulkonäkösyistä ottaa, mutta tallin katolle hieman huonommalla suuntauksella olisi ok.

Meidän piti viime vuonna ostaa paneelit, mutta päädyttiin tuuppaamaan ne rahat Ferrariin . Mietitään paneelitouhua uudestaan tänä tai ensi vuonna. Meillä on ulkorakennuksessa (vanha navetta) sekä kiinteistön sähköpääkeskus että mukavan isosti lapetta suoraan etelän peltomaisemaan, joten siihen aurinkoisena päivänä paistaa melko pitkään. Solisi melko optimaalinen paikka paneloinnille.

Makkarinki ILP on siis yötä päivää päällä?

Juu, puhallusnopeus haettu sellaiseksi että sen kanssa voi vielä hyvinkin nukkua. Kompromissihän tuo kokonaisuutena on, mutta makkarin lämmönhallinta haluttiin mahdollisimman hyvin haltuun, että ympäri vuoden lämpötilan saa pidettyä hyvien unien lämpötilana. Samasta syystä (unen määrästä ja laadusta) meillä on pylvässänky, jossa on verhot ympärillä, että unitilan saa pimennettyä vielä muuta makuuhuoneestakin lisää. Neito kun tekee vuorotöitä ja uniajat voi vaihdella rankasti, mutta ajohommissa uni on tarpeellista silloin kun aika on, niin sen tahtoo varmistaa.

Edit. Mainos ainaki lupaa kovia

Alennettu äänitaso

Uniikki Yötila-toiminto tarkoittaa, että ulkoyksikön äänitaso tippuu 3 dB, jolloin se on lähes äänetön. Tämä tekee Mitsubishi Electric LN -ilmalämpöpumpusta uskomattoman hiljaisen!

Uskomatonta tuossa on lähinnä markkinoijan äänekkyys. Yötilan huomaa meillä sisällä tasan nimmennetystä ledistä ja heikommasta lämmönpumppaustehosta. Kai se ulkona vähän muka hiljenee, mutta en sielläkään ole eroa noteerannut. Toki talon ja saunan ulkoyksiköt ovat irti rakennuksista juuri siksi, ettei ne kuuluisi sisälle, eikä ne ihan kauheasti kuulu normimoodissakaan. Sisäyksikkö puhisee omansa, mutta ulkoyksikön jurinat jää jonnekin pihalle ja hyvä niin.

[2.polvi]

Meidän piti viime vuonna ostaa paneelit, mutta päädyttiin tuuppaamaan ne rahat Ferrariin . .

Tästä saisi kyllä hyvän lainauksen johonkin artikkeliin, jota viherhipit aatteen ja sähkönhinnan kanssa painiskelevat realiteettien vuoksi voisivat ankarasti paheksua

[aero]

Se on tää valintojen maailma. Paneeleissa hinta laskee (no, nyt voi olla jotain markkinahäiriötä sekoittamassa, mutta noin yleisluontoisesti) ja tekniikka kehittyy, vanhoissa Ferrareissa mikään ei enää kehity, tarjonta vähenee ja hinta vaan nousee, joten pitkällä tähtäimellä tää järjestys on minusta parempi

[VKe]

Ja tosiaan kun sijoitussalku on tarkkaan harkittuna sijoitettu pyörien päälle, on sijoitusta kätevä siirtää tarpeiden mukaan

Tolleen ei jää sijoitussalkku jumiin mihkään kalliiseen 48 kk sopimukseen