Hyvä fiilis topic VOL2

[torque]

^^mutku se on se ku pot. ostajakunnan määrä saattaa hieman vähentyä näiden "markkinahäiriöden" takia, vaan eiköhän se siitä.
Ei tarvitse putsata lunta katon aurinkopaneeleista.

[tetammi]

Kovia pudotuksia siellä.

Tuhlauksesta on helppo vähentää

Meidän piti viime vuonna ostaa paneelit, mutta päädyttiin tuuppaamaan ne rahat Ferrariin . .

Mä niin repesin tälle
Mut ohan se tosi et paneeleja tyrkytetään harvase päivä toisin kuin ferrareja

Lueskelin tuosta Mitsun LN:stä ja tosiaan puhallusta kehuttiin hiljaiseksi mutta osaa häiritsi sulatusjakson aikaiset äänet ja usealla tuo tekee niitä usein, kerran tuntiin jo maltillisella pakkasellakin.

En taida tuota ruveta päivittämään niin kauaa kuin toimii..

[Cona]

Pakko kommentoida tuota ääniasiaa. Itseäni ei pumput häiritse, ei sisä- eikä ulkoyksiköt. Ulkoyksiköt on 1. kerroksessa ja makkarit ja toinen sisäyksikkö 2 krs. Ja puhallukset on säädetty tyyliin 3/4 tasolle, jotta lämpö leviää tasaisesti.

Mutta mä olenkin elänyt koko elämäni n. 15km säteellä lentokentästä. Eli koneiden jyminä ja muutkin liikenteen äänet on todella tuttuja. Itse asiassa silloin kun asuin vielä kauempana kentästä äänet oli kovemmat johtuen kiitoradan suuntauksesta.

[mttm]

Kovia pudotuksia siellä.


Lueskelin tuosta Mitsun LN:stä ja tosiaan puhallusta kehuttiin hiljaiseksi mutta osaa häiritsi sulatusjakson aikaiset äänet ja usealla tuo tekee niitä usein, kerran tuntiin jo maltillisella pakkasellakin.

Meillä on Mitsun LN laite vm. 2019 (oli talossa kun ostettiin se 2020). Pakko sanoa että on kyllä äänekäs kapistus juuri sulatusjaksojen aikana (tai mitä ikinä tekeekään), kun laite on sijoitettu hyvin lähelle olohuonetta eikä esim. televisiosta kuule mitään sillon kun Mitsu tekee tuota operaatiota.
Edellisessä kämpässä meillä oli Toshiba, ja se oli aivan äänetön.

[AZP]

Meillä Hitachi alkoi muutama vuosi sitten selvästi pitämään kovempaa ja kovempaa pörinää ja sitä pahempi mitä kylmempää on. Syynä ilmeisesti kompuran kiinnityksen vaimentimet jotka iän myötä kovettuneet ja tämä korostuu kovilla pakkasilla varmaankin kun loputkin elastisuudesta katoaa.

Ekan talven jälkeen totesin että kesän aikana vaihdan ne vaimentimet. Ja sehän meni niinkuin yleensä eli mentiin vanhoilla vielä yksi talvi ja sen jälkeen vielä tämän talven alku kunnes totesin että saan paremmin aikaiseksi kutsua huoltomiehen kuin vaihtaa ne itse. No nyt on osia odotettu muutama viikko ja taas kauhea pörinä kun iski kunnon pakkaset .

[AZP]

Tosta vähän referenssiä noihin lämmityskulutuskeskusteluihin:

https://tekniikanmaailma.fi/vanha-poist ... ityksella/

On kyllä uskomattoman huono ollut tuo vanha PILP, tai sitten laite on ollut rikki tai säädöt aivan pielessä. Tuossa talossa on hirveän paljon yhtäläiäsyyksiä meidän kotiin, eli henkilömäärä, leveysaste, lämpimien neliöiden määrä, mukana ilmalämpöpumppu ja takka, löytyy lämpimien lisäksi viileää tilaa kellarissa jne jnpp.

Mutta lehtijutun talo on vaatimattomat 73 vuotta uudempi kuin meillä ja meillä keskuslämmitys hoituu sähköllä tai öljyllä, mutta jutun kirjoittajalla siis poistoilmalämpöpumppu. Ja siitä huolimatta ennen pumpunvaihtoa heillä on ollut vuosikulutus noin 20 % korkeampi kuin meillä, samoin tuo mainittu joulukuun 2021 kulutus 4390kWh on melko tarkkaan 20 % enemmän kuin mitä meillä kului kokonaisuudessaan samana kuukautena.

Tosi mukava pistää 13 vuoden välein uusiksi tuollainen 15 t€:n investointi. Menee takaisinmaksuaikalaskelmat uusiksi kun pitää ottaa laitteen poistot huomioon myös. Toivottavasti toi uus vehje toimii ja on kurantti vähän pidempään kuin edellinen.

[aero]

Ei tuossa oo millään voinu olla kaikki kohdallaan. Omaan silmään osui aika yllättävänä myös tämä:

Vanha poistoilmalämpöpumppu vei sähköä jopa yli 1 000 kWh myös kesäkuukausina.

Mitä **ttua se vehje on kesällä tehnyt? Jäähdyttänyt taloa pakkaselle (osaako edes?)? Toki, sen vastuulla on myös lämmin käyttövesi, mutta silti, megawattitunti kuukaudessa.

Jos sisään tuleva vesi on 4°C ja lämpötavoite on 60°C eli nousua on 56°C ja nyrkkisääntönä 1°C/m³ tekee 1,16kWh, niin 1000/(1,16*54)=15,96, eli pelkillä sähkövastuksilla lämmittäisi vettä luokkaa 16 kuutiometriä. 30 päivän kuukaudelle tämä tekee reilun puoli kuutiota eli 500lpäivä ja 10l/min virtauksella se tekisi joka päivä yli 50min hana auki - lämpö tapissa.

Herää kysymys, että putosiko vesilasku samalla, josko vaikka putkari vahingossa sattui myös korjaamaan vuodon kuumavesiputkesta...

[AZP]

^Vertailuna tuohon, meidän pannu joka hoitaa sen käyttöveden lämmittämisen sähkövastuksilla, on vienyt viime vuosina kesä-elokuussa keskimäärin 250 kWh kuussa. Tuossa on vielä aika paljon kellarin lattialämmitystä, joka kesäkuussa on vielä usein päällä ja kytketään kelien kylmetessä usein jo elokuun puolella taas päälle. Pelkän heinäkuun keskiarvot on n. 200 kWh.

Toki uskon että tuossa jutussa on mennyt sulavasti sekaisin PILPin kulutus ja koko talon kulutus. Moni unohtaa että omakotitalon taloussähköt on helposti 3-10 MWh vuodessa riippuen vähän käyttötavoista ja esimerkiksi siitä minkälainen sähkösauna (ja sähkösaunojat) talosta löytyy, roikotetaanko kahta autoa roikassa joka ikinen talviaamu jne.

Mutta kesäkuukausiin kun taas verrataan niin meillä kesä-heinäkuiden viime vuosien kuukausikeskiarvo kaikelle energiankulutukselle on ollut n. 580 kWh kuukaudessa. Tosin heinäkuut ollaan tosi paljon mökillä ja kotona ei kyllä lämmitetyllä vedellä täytellä mitään lasten kahluualtaita ja saunakin toimii puilla.

[aero]

Totta joo, jos tuo onkin koko talon kulutus niin se käy jo järkeen. Ei se megawattitunti kuukaudessa mielestäni koko talollekaan kovin vähää ole, mutta se on jo uskottavalla skaalalla. Mutta pelkän pilppendaalin kulutukseksi kyllä ihan järkyttävä lukema.

Edit: ja tosiaan, tuo mun laskelma oli siihen veteen menevästä energiasta. Kyseessä kuitenkin on lämpöpumppu, niin lämpöä pitäsi ulos irrota enempi kuin mitä sähköä menee sisään...

[nalleolut]

edelleen aika ajankohtainen.... vihervasseri perkeleet jne jne jne

https://youtu.be/ZGTLu8q8ydg

[torque]

Mutta mä olenkin elänyt koko elämäni n. 15km säteellä lentokentästä. Eli koneiden jyminä ja muutkin liikenteen äänet on todella tuttuja. Itse asiassa silloin kun asuin vielä kauempana kentästä äänet oli kovemmat johtuen kiitoradan suuntauksesta.

Asumme hieman kauempana hki vantaan lentokentästa, ja nuo lähtöjen jyminä ei juuri häiritse, ovat jo sen verran korkealla, vaan nuo lasketumiset, hirvee vinkunaääni koneista kun ihmiset haluaa nukkua rauhassa, suoraan talon päältä koneet liitelee ja ovat menossa "landing moodiin". Toki jos olen ymmärtänyt oikein niin melusaastetta yritetään hieman siirtää/jaella kun säätilanne sallii. Edes helikon äänet kuulu yhtä ärsyttäviltä.

Ja onhan se hieman niin että kun tuonne itärajan kautta ei tällä hetkellä flyygata, lentoreitit meni uusiksi.

Ja täällähän on se turboliittymä(kiertoliittymä), meteliä on, kun jengit kiiruhtaa sieltä läpi.

[V.J.S]

Asumme hieman kauempana hki vantaan lentokentästa, ja nuo lähtöjen jyminä ei juuri häiritse, ovat jo sen verran korkealla, vaan nuo lasketumiset, hirvee vinkunaääni koneista kun ihmiset haluaa nukkua rauhassa, suoraan talon päältä koneet liitelee ja ovat menossa "landing moodiin"...

Ja onhan se hieman niin että kun tuonne itärajan kautta ei tällä hetkellä flyygata, lentoreitit meni uusiksi.

Lentokoneiden laskeutumis- ja noususuunnat kiitoradalta määräytyy kyllä pääasiassa tuulensuunnan mukaan. Lasku ja nousu tehdään aina tilanteen salliessa vastatuuleen. Etenkin laskussa HKi-Vantaan kentälle ne koneet lentää kiitoradan suuntaisesti jo 15-20km ennen kiitorataa... Ei siinä Putlerin ilmatilan käyttämisellä tai käyttämättä jättämisellä ole mitään merkitystä.

[2.polvi]

^Jep.

Tämähän on tietysti viestintää, jolla on tarkoitus saada ihmisille parempi mieli, mutta faktisesti jo pelkkä otsikko on aika paskapuhetta, koska se melu prioriteettina kiitotien ja suunnan valinnassa on aika marginaalinen. Tämä toki selviää artikkelista, mutta ehkä niille, jotka lukevat vain alla lainatun otsikon, tulee olo miten kansalaisiakin huomioidaan

"Näin lentokoneiden melua hallitaan Helsinki-Vantaan alueella"

https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finavi ... u/helsinki

Edit. Kaveri asuu Keravalla osoitteessa, jossa ylilennoilla juhlistetaan arkea koko ajan. Vanha vitsi onkin, että jos siellä ollaan isompaa tai pienempää sattumusta juhlistamassa, niin koneiden ylilentäessä ollaan otettuja siitä miten ilmailualakin tuo tilaisuuteen arvokkuutta.

Noin muuten sanoisin, että ratikat häiritsevät kansalaisia enemmän kuin lentokoneet. Jostain syystä siitä ei vain valiteta samassa mittakaavassa. Ehkä zadissa mennään enemmän posin kautta, kuten eräs vanha rumpalituttavani totesi saatuaan pysyvän tinnituksen myös: Jälleen yksi hyvä syy olla ikinä muuttamatta Kurvista pois. Ratikoiden ja muun humina kuulemma peitti tinnituksen mukavasti. Mikä onkin totta, koska itsekin siellä pitkään asuneena ja lievästä tinnituksesta nauttivana olin noteerannut saman.

[torque]

joo, nuo ratikan äänet ei minua häiritse myöskään.
Vaan oli se kerta kun asuin hetken Shanghaissa, hotelli oli lähes suoraan sen paikan metroaseman päällä.
Metrothan lopetti päivän liikennöintinsä n klo klo 23-24 aikaan, vaan jotain toimintaa siellä tunnelissa klo 3-4 öisin oli, joka yö ihme humina, oli melkein tunne että koko talo tärisi ja heräsin.
Ajattelin että siellä jotain vaunun siirtoa tehtiin seuraavalle päivälle. Kaveri tosin sit mainitsi että työmatkailijota aamuvuoroon.

Etenkin laskussa HKi-Vantaan kentälle ne koneet lentää kiitoradan suuntaisesti jo 15-20km ennen kiitorataa... Ei siinä Putlerin ilmatilan käyttämisellä tai käyttämättä jättämisellä ole mitään merkitystä.

tottahan tuo, pointti oli se, joku tuossa mainitsi usein tällä seudulla niin koneet menevät hyvin alhaalla ja valmistautessa laskeutumiskorkeuteen ja melu sen mukaista. Sekä liian jyrkkää laskua pyrkivät välttämään että paineen tasaus kabiinissa ei olisi liian tuskallista matkustajien korville.
Kerran taisi silloin nuoruudessa hammas melkein rikkoutua, pari vkoa parantaa kivun pois leuasta, sen laskeutumisen jälkeen.
No se paine ei enää tunnu näissä uudemissa koneissa, puoli planeettaa tullut reissattua aikojen saatossa

[2.polvi]

joku tuossa mainitsi usein tällä seudulla niin koneet menevät hyvin alhaalla ja valmistautessa laskeutumiskorkeuteen ja melu sen mukaista. Sekä liian jyrkkää laskua pyrkivät välttämään että paineen tasaus kabiinissa ei olisi liian tuskallista matkustajien korville.

Toki asiassa matkustajiakin huomioidaan, mutta noin lähtökohtaisesti laskeutuessa pyritään liukumaan tasaisesti alas ja ylös taas mahdollisimman nopeasti, koska sillä on merkittävä vaikutus polttoainetalouteen. Olematta nyt alan asiantuntija, sivusta vain touhua seurannut, niin ymmärtääkseni suihkumoottorin hyötysuhde alhaisessa nopeudessa ja matalalla on heikompi ja lisäksi matalla ilma on "paksumpaa" eli ilmanvastusta on enemmän.