Onko harkkotalo (kivitalo) hyvä?

[ng900aero]

Tattis Minuteman neuvoista. Tuli siis syksyllä purettua pois tiilihormi (jossa oli alkuperäiset 60-luvun tasoitteet päällä) joka ulottui vesikatolta välipohjan päälle, ja samalla tuli piikattua välipohjaan sen kohtaan reiät ilmastointiputkille. Homma jäi tietty kesken, ja pieni osa pölyistä lojuu edelleen niillä sijoillaan.
Alakerran lyhyet vaakahormit näyttävät olevan sellaista harmaata mineriitin tapaista sementtimateriaalia jossa näkyy paljain silmin jotain kuituja. Noita nyt lähinnä voisi epäillä asbestia sisältäviksi, ja miksei tosiaan tasoitteissa ja laasteissakin voi olla asbestia.
Näytteitä pitäisi ottaa tosiaan vähän sielä täältä, ja siksi tuollainen asbestikartoitus voisi ollakin ihan järkevää teettää (pahoin vaan pelkään etteivät vitsi edes saapua paikallekaan ilman että pitää maksaa jo etumaksuna 5k euroa), lähinnä juuri nyt kiinnostaisi tietää onkohan nuo seinätasotteet, ja esim välipohjan betonivalu asbestia sisältäviä, jotta osaisi tehdä jatkosuunitelmia rempan osalle.
Pitäisi vielä piikata reikiä ilmastointiputkille, jne, mutta ensin pitäisi tietää millaisia aineita noissa on käytetty, ettei tosiaan tulisi enempää (?) altistuttua tuolle kirotulle aineelle.
Joka tapauksessa pitää nakuttaa varovaisesti irti alakerran veskistä yksi poikittaishosmi, kun sitä jo syksyllä moukaroin vasaralla palasiksi, ja se kun on sielllä veskin katossa paljaana.
P3-suoja naamaan, sumutinpullolla paikat märiksi, kanavanpätkä pussiin ja kantoon, parin päivän päästä pyyhkii veskin pinnat puhtaaksi märällä rievulla, ja suurin vaara ohi?

Kuinkahan kattavana tuota luetteloa voisi pitää:


"Materiaalit

Asbestiruiskutukset
Asbestityyppi: krokidoliitti tai amosiitti
Asbestipitoisuus tuotteessa: n.50-100%
Sideaine: sementti, natriumsilikaatti tai ei mitään Käyttökohteet: palonsuojaus ja akustinen käyttö
Käyttöaika: n.1955-1977
Tuotenimiä: Silbesto, Seel, Asbestospray, Limpet

Putkieristeet
Asbestityyppi: krysotiili, amosiitti ja/tai antofylliitti Asbestipitoisuus tuotteessa: 5-15% (30%)
Muut aineet tuotteessa: piimaa tai magnesiumkarbonaatti, lisäksi savi, täyteaineet
Käyttökohteet: putkieristeet, lämmityskattilat, varaajat, mutkat, venttiiliasennukset, takat
Käytetty paljon myös mineraalivillojen ja aaltopahvin yhteydessä
Käyttöaika: n.1920-1973
Tuotenimiä: Eristys III, Mikalit, Silokemassa, Kovapintamassa, Hienopinta, A-massa, MK-massa

Asbestisementtituotteet
Asbestityyppi: Krysotiili (amosiitti) putkissa lisäksi krokidoliitti
Asbestipitoisuus tuotteessa: 10-15%
Muut aineet: Sementti, täyteaineet

a) Asbestisementtiset vesi- ja viemäriputket
Käyttötarkoitus: lujitteena
Käyttökohteet: runkojohdot ja viemärit, asuntojen putkistot, kaukolämpöelementit
Käyttöaika: 1930- edelleen (muutama km/vuosi)
Tuotenimiä: Eternit, Himanit, Everite

b) Asbestisementtiset julkisivulevyt
Käyttökohteet: tuotantolaitokset, maatalousrakennukset, asuinrakennukset
Käyttöaika: n.1923-1985
Tuotenimiä: Minerit, Aaltomaiset, Erni, Eternit, Granite, Glasal, Kesto, Limilevyt, Rainure, Rihla, Semi

c) Asbestisementtiset sisäverhouslevyt
Tuotetyyppi: asbestisementtiselluloosa
Käyttötarkoitus: lujite ja palonsuojaus, akustinen materiaali Käyttökohteet: asuinrakennukset, tuotantolaitokset Käyttöaika: n.1963-1979
Tuotenimiä: Luja

d) Asbestisementtiset kattolevyt
Käyttökohteet: asuinrakennukset, maatalousrakennukset Käyttöaika: n.1923- edelleen
Tuotenimiä: nykyisin Vartti ja Tuplavartti, aiemmin Aaltolevyt P6, Alppi, Paanu, Minerit-Särmäkattolevyt, Pedurit, Sifer, Särmä

e) Asbestisementtiset ilmanvaihtokanavat
Käyttökohteet: tuuletuskanavat, poistoputket
Käyttöaika: n.1950-1970
Tuotenimiä: Mica, Minerit

Huokoiset levyt
Asbestityyppi: krokidoliitti, amosiitti, krysotiili Asbestipitoisuus tuotteessa: 15-40%
Muut aineet: sementti, kalsiumsilikaatti, piimaa, kalkki Käyttökohde: palonsuojaus, akustinen käyttö
Käyttöaika: n.1950-1970
Tuotenimiä: Asbestolux, Asbestwood, Navilite (laivalevy)

Asbestipahvi, -huopa ja -paperi
Asbestityyppi: krysotiili, antofylliitti (krokidoliitti, amosiitti) Asbestipitoisuus tuotteessa: 30-100%
Muut aineet: natriumsilikaatti, tärkkelys, puuvilla tai savi Käyttökohteet: sähköeristys, sähkölaitteet, palonsuojaus Käyttöaika: n.1930- edelleen
Tuotenimiä: Finnbest, Finnhard, Gewebe, Palopahvi I

Langat, punokset, nauhat ja kankaat
Asbestityyppi: krysotiili (krokidoliitti, amosiitti) Asbestipitoisuus tuotteessa: jopa 100%
Muut aineet: puuvilla, raion
Käyttökohde: palonsuojaus, tiivisteenä kattiloissa, laitteistoissa ym.
Käyttöaika: n.1920- edelleen

Muovilattialaatat (Vinyyliasbestilaatat, vinyylikvartsiasbesti- laatat, hartsiasbestilaatat)
Asbestityyppi: Krysotiili Asbestipitoisuus tuotteessa: n.15% Muut aineet: PVC ja täyteaineet vinyylilaatoissa, PVC, kvartsi, täyteaineet kvartsiasbestilaatoissa, bitumi, hartsi (kumaroni tai kolofoni), täyteaineet hartsiasbestilaatoissa Käyttökohteet: lujitteena kulumista kestävissä lattioissa Käyttöaika: n.1950-1988
Tuotenimiä: Finnflex (koko 250x250 mm²), Asphalttiles, Colovinyl, Deliflex, Finntile (hartsiasbestilaatta), Flexa, Golvett, Kilpa, 0Mastic-tile, Trellflex

Joustovinyylimatot
Asbestityyppi: krysotiili
Asbestipitoisuus tuotteessa: alustassa n.100%
Muut aineet: PVC-kalvo päällä
Käyttökohteet: asunnot
Käyttöaika: n.1970-1984
Tuotenimiä: Amarant, Plastino Relief

Bitumikatteet
Käyttökohteet: sirotteena kattohuovissa 1950-luku, täyteaineena kattohuovissa 1930-1980 luku
Tuotenimiä: Icopal A4000, Icopal A4600, Johns Manville-asbestikattohuopa

Bitumiemulsiot, -kitit, -maalit
Asbestipitoisuus tuotteessa: n.6-20%
Käyttökohteet: lujitteena bitumilaattojen kiinnitysaineissa, betonipintojen höyrysuluissa, kattojen kunnostuksessa Käyttöaika: n.1960-1985
Tuotenimiä: ICO-bitumimaali, K-90, Katepal-kattopinnoite, Katepal-suojaemulsio, Keracold-kattoemulsio, Laycold-kattoemulsio 2 (lujitettu), Laycold-säänsuoja 1, Mercasol O79, Sitko-bitumi

Maalit
Asbestityyppi: krysotiili
Asbestipitoisuus tuotteessa: n.5%
Muut aineet: alkydi tai akryylihartsi, täyteaineet

Magnesiamassalattiat
Asbestityyppi: mm. antofylliitti
Muut aineet: magnesiumoksidi, magnesiumkloridi, täyteaineet, väripigmentit
Käyttökohteet: pintakerroksena teollisuuslattioissa, julkisissa tiloissa
Käyttöaika: n.1950-1970
Tuotenimiä: Panssarimassa, B-panssarimassa, C-panssarimassa, Kevytpäällysteiden alusmassa

Muovitapetit
Asbestityyppi: krysotiili
Muut aineet: PVC Käyttökohteet: kosteat tilat
Käyttöaika: 1970-luku?

Keraamisten seinälaattojen kiinnityslaastit Asbestityyppi: antofylliitti, mahdollisesti muut Asbestipitoisuus tuotteessa: 5-10%
Muut aineet: sementti, täyteaineet
Käyttökohteet: tiksotrooppisena aineena laattojen kiinnityksessä
Käyttöaika: n.1965-1974
Tuotenimiä: Valke S, Pukkila E-laasti, Pukkila-kaakeliliima, Pukkila EKB-laasti

Seinätasoitteet
Asbestityyppi: antofylliitti, mahdollisesti muut
Muut aineet tuotteessa: sementti, täyteaineet
Käyttökohteet: esim. tiiliseinät
Käyttöaika: n.1965-1974
Tuotenimiä: Vetonit tiilitasoite, Vetonit V, Vetonit VH Bitumiliimat
Asbestityyppi: antofylliitti, krysotiili
Asbestipitoisuus: n.5-10%
Muut aineet tuotteessa: bitumi, terva, täyteaineet Käyttökohteet: lujitteena mm.vinyylimatto- ja parkettiliimoissa
Käyttöaika: n.1950-1960-luku
Tuotenimiä: Kymarno n:o 4, Sitko n:o 4, Kesto, Parkettiliima A, W&H Parkettiliima A

Asbestimaalit
Käyttökohteet: rappaukset, betonipinnat ym. julkisivumateriaalit
Käyttöaika: n.1960-1985 (jossain määrin edelleen) Tuotenimiä: Flekson, Kenitex, Korkki-Kenitex, Decoralt

Muut tuotteet
Tiivistysaineet
Proppausmassat
Palo-ovet
Kumikatteet, kumimatot
Teräslevyt, bitumilla pinnoitetut
Ilmanvaihtolaitteistot
Ilmankuivaajat
Ilmanvaihtolaitteistojen lämmönvaihtimet"

[Rattivaihde]

Varsinainen ongelmahan asbestikuiduissa on se että ovat oikeasti ja käytännössä niin äärimmäisen teräviä ja pieniä että kulkeutuvat keuhkoista kaikkialle mihin veri kiertää, ja pystyvät pilkkomaan soluissa jopa perintötekijämolekyylit hallitsemattomaksi "data":ksi, siitä se syöpäriski.

Tätä en tiennytkään, aina luullut että ongelmana oli niiden kuitujen kiinnittyminen keuhkoihin ja jonkinlainen ahtautuminen tms. Joka päivä oppii uutta.

[ng900aero]

Melko varmasti kaikessa. Oli siihen aikaan, ja oli tuotteissa ja tehtynä sekä asennettuna pitkälti 80-luvulle saakka. Nimenomaan sementissä ja seinätasoitteissa ja kaakelilaasteissa, hyvää ja kestävää sekä halpaa sideainetta jota saatiin kotimaan louhoksien lisäksi vaihtokauppana U.S.S.R:sta niin paljon ettei edes tiedetty mihin kaikki tunkea.

Jeps, kiikutin labraan koepaloja seinälaasteista (ja tiilien muurauslaasteista) neljästä eri talomme kohteesta (ja osassa niissä oli alkuperäistä 60-luvun maaliakin mukana). Ei löytynyt asbestia mistään. Sensijaan jo aiemmin mainitsemani mineraalisideaineiset sementtipohjaiset ilmastointikanavat sisältävät asbestia. Labran analysoijan mielipide oli niiden suhteen se, että aine on niin äärimmäisen lujaa, eikä murtuessaankaan osaa kehittää asbestipölyä, niin hän itse omalla kohdallani purkaisi ne vaan suoraan jätesäkkeishin, ja dumppaisi kaatopaikalle (tosin suositteli varmuuden vuoksi 3-tason suodatinnaamaria). Piti noiden asbestikanavien purkutyön teettämistä adsbestinpurkutyönä täysin naurettavana

Mutta onneksi nyt kävi näin, että kaikki se saamarillinen pöly jota olen jo noita vähäisiä rakenteita purkaessani saanut asuntoon jo nyt aikaan, ei ollutkaan asbestipitoista
Olihan hyvä opetus, vastedes kun alan purkamaan taasen jotain talomme uutta kohdetta, niin ihan salettiin käytän näytteitä labrassa, mikäli jotain hiukankin epäilyttävää matskua tulee vastaan (ja vaikkei tulisikaan vastaan kuin aiemmista poikkeavia materiaaleja)

Mun mielestäni oikeasti pitäisi ennen vuotta 2000 rakennetuille taloille teettää pakollinen asbestikartoitus ennenkuin niitä saa myydä, tahi ostaa/hallinnoida!
Asiasta on siltikin informoitu ihan liian vähän suhteessa esimerkiksi homepelotteluihin. Salelle vinkkiä anyone kun tuo Haavisto jäi nyt ainakin toistaiseksi vaikutusvallattomaksi?

[ng900aero]

Onko kenelläkään kokemuksia Hämeenkyrön ikkunatehtaan ikkunoista?
Hiukan mietityttää se että niiden ikkunoissa ulkopokassa on alumiini ainoastaan ulkopuolella, kun edellisen talon (Jukka-talo) ikkunoissa oli ulkopoka kokonaan alumiinia. Kuinkahan tuollainen alumiinipintainen puupoka kestää vuosien saatossa ulkopokana, tartteeko olla maalailemassa tämän tästä tms?
Oli alunperin tarkoitus kunnostaa vanhat ikkunat mutta liikaa nysvättävää niissä, eikä loputuloksesta saa kuin parhaimmillaankaan välttävää kun ite tekee

[Jussi]

...eikä loputuloksesta saa kuin parhaimmillaankaan välttävää kun ite tekee

Tuollaiset hommat kannattaa jättää ammattilaisten tehtäviksi niin saa ihan rehellisesti huonoa jälkeä... parhaimmillaan.

... mutta siitä saa sentään kotitalousvähennyksen.

[ng900aero]

^ Osaan itsekin tehdä riittävän huonoa jälkeä, ei siihen ammattilaisia tarvita
Muttei vanhoista ikkunoista saa millään kunnollisia, meillä on nuo karmitkin turhan kapeat, helat reistailevat, lukkosalpoja on aivan liian vähän, samoin saranoita pitäisi olla korkeissa ikkunoissa tuplamäärä jne.
Kyllä ikkunat ja ovet saisivat olla niin hyvin toimivat ja käytännölliset kuin ikinä.
Lisäksi lämpölasielementitkin on sikahintaisia, tosin en kysellyt kuin kolmesta lasitusliikkeestä, niissä hinnat vaihtelivat 140-170e/m2 välillä

[9000 automaatilla]

Muttei vanhoista ikkunoista saa millään kunnollisia, meillä on nuo karmitkin turhan kapeat, helat reistailevat, lukkosalpoja on aivan liian vähän, samoin saranoita pitäisi olla korkeissa ikkunoissa tuplamäärä jne.

Sano vaan, ettet viitsi tehdä!

[ng900aero]

Sano vaan, ettet viitsi tehdä!

OK Mutta olisi talossa ihan pari muutakin pikkujuttua vielä tehtävänä, ei noita jouda fiksaamaan, eikä toisaan viittiskään alkaa jotain pellavaöljykittiä nysväämään ja odottelemaan kuukausitolkulla sen kuivumista. Toisen pari kuukautta saisi odotella että jokin perinneöljymaali kuivuisi.
Eikös lähivuosina ole tulossa vanhoihin taloihin pakollisia energiaremonttejakin?

[Rattivaihde]

Oletko kysellyt paljonko vanhojen ikkunoiden kunnostus maksaisi esim. jossain ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulun restaurointipuolella? Vanhat ikkunat ovat melkein poikkeuksetta ainakin johonkin 70-luvun alkuun saakka parempaa tekoa kuin mitä nykyään saa...

Vanhojen talojen energiaremonttivaatimuksilla voidaan aina pelotella, mutta kyllä siitä luulisi oikeusjutun saavan aikaiseksi jos valtiovalta rupeaa vaatimaan olemassaolevalle rakennuskannalle laajaa korjausta korjauksen veronvähennysoikeutta tai pientä veroetua kovemmilla aseilla... Vähemmänhän se vanhojen ikkunoiden kunnostus tuottaa päästöjä kuin uusien tekeminen metallista ja metsästä vauhdilla tuodusta puusta.

[Jussi]

Vanhat ikkunat ovat melkein poikkeuksetta ainakin johonkin 70-luvun alkuun saakka parempaa tekoa kuin mitä nykyään saa...

Tuo pitää paikkansa. Aika usein vanhoissa ikkunoissa kannattaa roikkua kiinni kynsin hampain jos vain on aikaa tai muuten resursseja laittaa ne kuntoon. Esim Laho alapuite tms ei vielä välttämättä aiheuta muuta kuin kyseisen lahon osan vaihdon ja taas mennään 50 v eteenpäin.

Aika harvoin ikkunoita myöskään kannattaa energian säästön vuoksi vaihdella. Jos kaksinkertaiset vaihtaa kolminkertaisiin tai kolminkertaiset nelinkertaisiin niin järkevää takaisinmaksuaikaa ei saa laskettua muilla kuin myyntimiehen kaavoilla.

[9000 automaatilla]

...niin järkevää takaisinmaksuaikaa ei saa laskettua muilla kuin myyntimiehen kaavoilla.

Amen

[ng900aero]

Ei nuo vanhat ikkunat ole mistään lahot, "korjaukseksi" riittäisi vaan rapsia irtonaiset kitit pois, skraapata irtoavat maalit veke ja kitata + maalata uusiksi sekä uudet tiivisteet. Ei nuo ole vuotaneetkaan vettä mistään. Lämpöäkään eivät kait ihan kauheasti falskaa.
Mutta karmipaksuus on naurettavat 120mm, noissa ei ole selektiivilaseja vaan ovat jotain vedettyä lasia josta ei näy kunnolla ulos (sivusta katsoessa) ), ja ovat muutenkin niin vanhanaikaisen näköiset, ja erittäin epäkäytännölliset ja huonot toimivuudeltaan.
Nuo on jostain vuodelta 1965-1967, niin ei niillä ole mitään rakennushistoriallistakaan arvoa.
Rempataan tässä muutaman vuoden kuluessa talo läpikotaisin, niin typerää olisi jättää vanhat ikkunat, vaikka korjauttaminen tulisikin ehkä paljon halvemmaksi kuin uusien ikkunoiden hankkiminen (tuskin tulisi edullisemmaksi jos vaihdattaisi sisäpokiiin selektiivilasit, niitä varten pitäisi pokan lasiuraa jyrsiä aika paljon syvemmäksi, sittten pitäisi vaihtaa tukevammat saranat, lisätä lukkojen määrää, jne).

Lisäksi kun rempan yhteydessä asennetaan koneellinen ilmastointi, ja kun se tietty säädetään alipaineiseksi, niin ikkunoiden pitäisi oikeastikin olla tiiviit eikä vain sinnepäin.
Äänieristys pitäisi olla myöskin selvästi parempi, noissa kaksilasisissa se on ihan surkeaa tasoa.

En ymmärrä mitä erikoisen hyvää yleensä vanhoissa ikkunoissa on että niitä fanitetaan niin kovasti? Uusissa ikkunoissa on sentään alumiinipinta karmin ulkopuolella ja ulkopoka alumiinia, jossa pulverimaalaus, on se nyt 100x parempi ja kestävämpi kuin jokin pellavaöljykitti

Totuttiin edellisessä talossa uusiin Piklaksen ikkunoihin, eikä kerran saavutetuista eduista halua luopua, ja downdgreidata asuinoloja turhan vuoksi

Edit: tuo korjauskortti on tullut luettua moneen kertaan: http://www.nba.fi/fi/File/127/korjauskortti-8.pdf ("...Myös linnut nokkivat mielellään uutta öljykittiä...", "... Vanha, hyväksi koettu keino ikkunoiden talviseksi tiivistämiseksi on puitteen ja karmin välisen raon täyttäminen pumpulilla ja sulkeminen liimapaperilla..." Just joo )

[Jussi]

En ymmärrä mitä erikoisen hyvää yleensä vanhoissa ikkunoissa on että niitä fanitetaan niin kovasti? Uusissa ikkunoissa on sentään alumiinipinta karmin ulkopuolella ja ulkopoka alumiinia, jossa pulverimaalaus, on se nyt 100x parempi ja kestävämpi kuin jokin pellavaöljykitti

Ei niissä muuta ihmeellistä ole kuin puun laatu. Aikanaan ikkunankarmeihin ja puitteisiin tosissaan valikoitiin paras mahdollinen puu. Sen vuoksi ne monesti sitten kestävätkin, ovat korjattavissa ja korjaus kannattaa... mutta ei toki voi sanoa että vaikka puu olisikin hyvää niin työkin olisi... kyllä paskaa on osattu tehdä aina, kaikki vanha ei automaattisesti ole hyvää.

Jos puitteet ja karmit ovat ehjät ja hyvät sekä on valmis elämään vanhanaikaisten helojen kanssa niin tehtävissä on vaikka mitä... sisempi ruutu on yleensä helpsoti vaihdettavissa lämpölasielementtiin tai väliin saattaa saada kolmannen pokan jne. Ei ne vanhat automaattisesti ole mahdottomat tiivistää tai eristä huonosti ääntä. Esimerkiksi meillä vm. 56 kolmikertaiset lasit (3 erillistä pokaa) eristävät ääntä paremmin kuin muutosten yhteydessä pakosta vaihdetut vm 2002 kaksipokaiset nykyaikaiset lasit... mikä sinänsä on ihan helposti ymmärrettäväkin asia.

... mutta jos kyseessä perinteiset kitillä kiinnitetyillä ruuduilla varustetut kaksinkertaiset lasit ja niillä ei ole mitää perinne/historiallista arvoa niin heittäisin kyllä niillä vesilintua ennen kuin alkaisin niiden kanssa vehtaamaan.

[ng900aero]

... mutta jos kyseessä perinteiset kitillä kiinnitetyillä ruuduilla varustetut kaksinkertaiset lasit ja niillä ei ole mitää perinne/historiallista arvoa niin heittäisin kyllä niillä vesilintua ennen kuin alkaisin niiden kanssa vehtaamaan.

Juuri tuollaiset tavalliset kaksilasiset kittilasit kyseessä. Tai siis sisäpokassa on lasi kiristetty puulistalla, ulkopokassa on lasi kitillä kiinni.
Nuo lisäksi vielä helisevätkin, ja ovat isokokoisia = hankalat entisöidä.
Jos nuo haluaisi kunnolla korjata niin ainakin kaikista helisevistä laseista pitäisi rapsia kaikki kitti pois, irrottaa lasit ja laittaa kitin kanssa takaisin.Melko varmasti saisin useammankin ruudun rikki.
Noissa vanhoissa laseissa on lisäksi ihan liian leveät tuuletusikkunat, ovat arkkitehtonisesti pikemminkin typerännäköiset, ja epäkäytännölliset leveytensä puolesta. Pidemmät ruudut on 2-metriset, ja niissäkin on vain kaksi saranaa ja kaksi lukkoa, lukkoja pitäisi noissa olla vähintään 4kpl ja saranoitakin minimissään yksi lisää.

Se kait noissa vanhoissa eniten harmittaisi että niitä saisi kuitenkin huoltaa tämän tästä, ei millään viitsisi tehdä mitään seuraavaan 20 vuoteen ikkunoiden kunnon eteen.
Asensin Piklaksen ikkunat vuonna 2003, ja ainakin toukokuun lopussa 2011 olivat vielä täysin uudenveroiset, ei mitään ongelmia missään, lukot eivät olleet löystyneet, tiivisteet täysin ehjät, eikä niiden ulkonäkö ollut muuttunut uutta kummemmaksi.
Jotenkin uskoisin että laadukkaat nykylasit voisivat kestää ties kuinka pitkään. Kait lähinnä lämpölasielementittejä joutuu joskus vaihtamaan harmaantumisen vuoksi?

Sain tarjouksen 9 ikkunasta, hiukan päälle 5000e tehtaalta noudettaessa, kaikissa ikkunoissa on tuuletusikkunat ja sälekaihtimet. Ainoa mikä mietityttää on tosiaankin ulkopokan materiaali eli ulkopuolelta alumiinilla verhottu puu. Jotenkin tuollaisia kahdesta eri materiaalista tehtyjä pokia vierastaa.
Täytyy pyytää tarjouksia muistakin ikkkunatehtaista, luulisi että useallakin valmistajalla olisi ulkopokat kokonaan alumiinia?

[ng900aero]

Onko jollakulla antaa suosituksia laadukkaasta ikkunavalmistajasta, tai kehoituksia välttää jonkin tietyn valmistajan tuotteita?
Ikkunatarjouksia on saapunut jo useampikin, hinnoissa ei näytä olevan valmistajien kesken kuin kymppien eroja
Mistäs hitosta osaa tietää minkä valmistajan ikkunat tilaisi?
Piklakselta ei ole tarjousta saapunut, ainoa valmistaja josta olisi omakohtaista asennus- ja käyttökokemusta