Onko harkkotalo (kivitalo) hyvä?

[jyyrä]

Moro,

Olisi suunnitelmissa nykyisen hirsitalon myynti, ja sitten ensi keväänä pitäisi alkaa rakentamaan uutta (siis jos saadaan nykyinen myytyä) harkkotaloa Olisiko teillä antaa vinkkejä että onko noi harkkotalot millaisia asua, ja kestääkö ulkoverhous esim.rappaus miten hyvin Suomen sään vaihtelut? Onko tuon harkkotalon tekeminen kuinka työlästä, ja minkä valmistajan harkot olisi parhaat ym. ym. Kertokaa vapaasti että mitkä ovat harkkotalon plussat ja miinukset

Nuo hirsitalot ovat omasta mielestä mukavia asua, tyylikkäitä ym. mutta Suomen sää on muuttunut vähän kostean puoleiseksi joten talon ulkoseinät alkaa olemaan jo nyt uuden maalin tarpeessa, ja ei viittisi olla maalaamassa taloa aina 3-4vuoden välein

[jusa_71]

harrkotalojen plussana voin sanoa sen että nopea pystyttää.
helppo muurata tukeva ja jämäkkä kaikin puolin.
rakennuksille on annettu määräyksissä u arvo joka sen tulee täyttää joten kohtuullisen edulliset ovat lämmityskulutkin. eli periaatteessa voin suositella kyllä.
rakennukseen on kohtuullisen helppo tehä kuviin muutoksia sillä kaikki on "kantavia" seiniä rakennus tarvikkeista johtuen ja kovia materiaaleja.
rappaukset pysyy kyllä hyvin paikoillaan suomen oloissa mikäli ne on tehty valmistajien ohjeidem mukaan.
rinne ratkaisua en kamalasti suosittele (ellei ole suoraa pintaa tontilla jonne kamat voi purkaa ja konetta siirtelyä varten)
harkot toimitetaan auton välittömään läheisyyteen(n. 5-8m)
koska pilkki vie kantavuutta ja on tarkoitettu vain kamojen alas saantia varten.
lavoilla tulee olla tasainen purkupaikka. päällekkäin latomista ei suositella.
tuottee voivat kaatua.lava painaa keskimäärin 1200kg
joten tontinkanssa kannattaa suunnitella minne tarvikkeet puretaan,ihmeitä mekään ei voida tehä.
suurta plussaa on jo pelkästään rahti kustannuksissa että isolla 24m autolla pääsee keula edellä tontille ja pois tai pää kadun varresta purkamaan.
telaaminen maksaa aina lisää.
vapaa ajo korkeus tulee olla 4.5m tämän vaatii myös hirsitalo toimittajatkin.
mutta suositella kyllä kivitaloa voin.

[jyyrä]

harrkotalojen plussana voin sanoa sen että nopea pystyttää.
helppo muurata tukeva ja jämäkkä kaikin puolin.
rakennuksille on annettu määräyksissä u arvo joka sen tulee täyttää joten kohtuullisen edulliset ovat lämmityskulutkin. eli periaatteessa voin suositella kyllä.
rakennukseen on kohtuullisen helppo tehä kuviin muutoksia sillä kaikki on "kantavia" seiniä rakennus tarvikkeista johtuen ja kovia materiaaleja.
rappaukset pysyy kyllä hyvin paikoillaan suomen oloissa mikäli ne on tehty valmistajien ohjeidem mukaan.
rinne ratkaisua en kamalasti suosittele (ellei ole suoraa pintaa tontilla jonne kamat voi purkaa ja konetta siirtelyä varten)
harkot toimitetaan auton välittömään läheisyyteen(n. 5-8m)
koska pilkki vie kantavuutta ja on tarkoitettu vain kamojen alas saantia varten.
lavoilla tulee olla tasainen purkupaikka. päällekkäin latomista ei suositella.
tuottee voivat kaatua.lava painaa keskimäärin 1200kg
joten tontinkanssa kannattaa suunnitella minne tarvikkeet puretaan,ihmeitä mekään ei voida tehä.
suurta plussaa on jo pelkästään rahti kustannuksissa että isolla 24m autolla pääsee keula edellä tontille ja pois tai pää kadun varresta purkamaan.
telaaminen maksaa aina lisää.
vapaa ajo korkeus tulee olla 4.5m tämän vaatii myös hirsitalo toimittajatkin.
mutta suositella kyllä kivitaloa voin.

Kiitti vinkeistä Tuossa olen vähän tutkinut noita vaihtoehtoja ja harkot olisi ilmeisesti myös aika kohtuullisen edullinen jos vertaa esim. hirteen. Muistaakseni n.150neliöisen talon seinäharkot maksaisi n.13000-14000€ kun taas hirsikehikko maksaisi näillä nykyisillä puun hinnoilla varmasti ~30000-35000€. Tuon harkkoseinän hintaa nostaa tosin ulkoseinien rappaus/tai muu pinnoitus (julkisivu rappaus ilmeisesti n.60€/neliö), sekä sisäseinien tasoitus, ja näitä kun ei oikein pysty itse tekemään ainakaan kohtuudella. Hirsiseinä on taas työn puolestä paljon helpompi kun siinä riittää ulkoseinien maalaus ja esim. vaha sisäseiniin. En tiedä sitten että onko kuinka paljon kalliimpi ottaa jokin valmis talopaketti vai olisiko rahallisesti järkevää ostaa esim. harkko/hirsi kehikko jostain ja kaikki muu tavara erikseen.

No ehkä näitä kerkeää vielä miettimään kun tuskin tuo meidän talokaan nyt heti ensimmäisellä esittelyllä menee kaupaksi, eikä meillä ole vielä edes uutta tonttiakaan, se tontti mallikin vähän ratkaisee että millaisen talon sinne sitten tekisi

[9000 automaatilla]

Itse en harkkotaloista perusta. Ainakaan kevytsoraharkoista (Esim. Leca) tehnyt talot eivät mielestäni ansaitse edes kivitalon nimeä . Oma valintani olisi hirsitalo, jos suinkin mahdollista.

Kuten joku jo totesi, nyky määräykset edellyttävät (liian) tiukkaa lämmöneristyskykyä, joka tarkoittaa hirsitalolla koolausta ja hengittävät eristeen lisäämistä sekä levyttämistä esim. puukuitulevyllä ja pintakäsittelyjä hengittävillä materiaaleilla, esim. paperitapetti tai wanhanajan maaleja. Ei latekseja, ei sisään, eikä ulos!

Toki hirsirunkoiseen taloon kannattaa tehdä kosteat tilat kivirakenteisina, mutta mielellään hirsisen rakennusrungon "ulkopuolelle", ettei suuri kosteusrasitus pääse turhaan asuintiloihin. Aikaisessa vaiheessa suunnittelua järkevästi ohjaamalla kaikki on mahdollista.

hirsitalon maalauskin on mielenkiintoinen juttu. Kerroit, että ei viitsi maalata neljän vuoden välein taloa. Jos sitä pitää neljän vuoden välein sutia, jotain on tehty väärin. Joko aineet on vääriä tai menetelmät. Kaiken maailman myyntimiesten ihannoimat ja markkinoimat "uudet maalit" on aina riski. Itse käyttäisin hyväksi havaittuja, varmuudella toimivia aineita. Esim. keittomaaleja. Kuinka on muuten mahdollista, että esim. 20 ja 30 luvuilla tehtyjä taloja ja niiden maalauksia ei ole tarvinnut uusia kymmeniin vuosiin? Onko tuotekehitys tehnyt tehtävänsä ja myyntimies saanut tahtonsa läpi, kun ihmiset maalaa talojaan muutaman vuoden välein?

Mutta makuasioita yhtä kaikki. Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä .

[PVI]

Rakennan tällä hetkellä autotallia kevytsoraharkoista. Suunnitteluvaihessa kannattaa todella miettiä tuota harkon moduulimitoitusta, jotta leikkaamista ei tulisi niin paljoa. Harkothan on 60 senttiä pitkiä, joten ikkuna- ja oviaukot kannattaisi mitoittaa noiden mukaan. Lyhyitä alle 10 sentin paloja on hankala saada pysymään kasassa. Harkkojen lisäksi tulevat tietysti telinekustannukset sun muut, mutta ne olit jo varmaan laskenutkin.

Valuharkoista ei ole kokemusta, mutta mitä nyt hommaa seurasin talon perustuksien osalta, niin ei se hankalalta näyttänyt kun vaan pohja oli suora.

Runkovaiheessa on sitten täysin luonnon armoilla aika pitkän aikaa, kun ei ole kattoa pään päällä. Tietysti jos investoi sääsuoja telttaan niin homma helpottuu.

[saabvector]

Kuten joku jo totesi, nyky määräykset edellyttävät (liian) tiukkaa lämmöneristyskykyä, joka tarkoittaa hirsitalolla koolausta ja hengittävät eristeen lisäämistä sekä levyttämistä esim. puukuitulevyllä ja pintakäsittelyjä hengittävillä materiaaleilla, esim. paperitapetti tai wanhanajan maaleja. Ei latekseja, ei sisään, eikä ulos!



hirsitalon maalauskin on mielenkiintoinen juttu. Kerroit, että ei viitsi maalata neljän vuoden välein taloa. Jos sitä pitää neljän vuoden välein sutia, jotain on tehty väärin. Joko aineet on vääriä tai menetelmät. Kaiken maailman myyntimiesten ihannoimat ja markkinoimat "uudet maalit" on aina riski. Itse käyttäisin hyväksi havaittuja, varmuudella toimivia aineita. Esim. keittomaaleja. Kuinka on muuten mahdollista, että esim. 20 ja 30 luvuilla tehtyjä taloja ja niiden maalauksia ei ole tarvinnut uusia kymmeniin vuosiin? Onko tuotekehitys tehnyt tehtävänsä ja myyntimies saanut tahtonsa läpi, kun ihmiset maalaa talojaan muutaman vuoden välein?

Hirsirunkohan ei pelkäästään täytä nykyisiä eristys vaatimuksia mitenkään, avain sana onkin " kompensointi "

Lämpöä johtavat kolmikerros lasit, selektiivi ja argon kaasulla ym. hilppeillä yhdistettynä välipohjan / yläpohjan paksumpaan eristykseen niin johan alkaa lukemat täyttymään..näin ainankin allekirjoittaneella.

Ja Hirsitalohan vetää aina vähän kulmista ( jos ei tehdä " vale nurkkia " ) sanoi edustajat mitä tahansa.

Ei se veto mitään isoa ole mutta jos kunnolla tuulee niin varmasti nurkassa seisoessa huomaa pienen ilmavirran.
Mutta ei ole ollut kylmä, ilman laatu ja kosteus on aina ollut balanssissa, joten en vaihtaisi, tai no, ehkä aitoon kivitaloon mikä on vähän työläämpi tehdä mutta huolettomampi hoitaa

Mitä maaleihin / kyllästeisiin tulee niin Tikkurilan edustaja kävi paikan päällä ja kertoi Eu.n olevan syypää useille maalaus tai kyllästys tarpeille.
Koko ajan karsitaan " myrkkyjä " pois EU.n päätöksillä jotka oikeasti sitä suojaa antavat.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee, eri vuoden ajat ja niiden pituus tasoittuvat ym. ym. Kuulemma mahdoton yhtälö maali firmoille mutta kultaista keski tietä siellä haetaan.

Itse kyllästin muutama vuosi sitten aineella joka nyt on kielletty euroopassa ( taisi olla hyytelömäinen Valtti Colour Satin ). Tätä tuotetta löytyy kyllä venäjän markkinoilta joihin Tikkurila sitä toimittaa kuulemma järkyttäviä määriä -- ehkä siksi että se oli helppo kylläste levittää, ei valu, jne. Kymmenen vuotta purkki mainosti uudelleen käsittelyä ja mitä nyt seiniin katson niin hyvin lähelle päästään, jos ei jopa yli.

[jyyrä]

Itse en harkkotaloista perusta. Ainakaan kevytsoraharkoista (Esim. Leca) tehnyt talot eivät mielestäni ansaitse edes kivitalon nimeä . Oma valintani olisi hirsitalo, jos suinkin mahdollista.

Kuten joku jo totesi, nyky määräykset edellyttävät (liian) tiukkaa lämmöneristyskykyä, joka tarkoittaa hirsitalolla koolausta ja hengittävät eristeen lisäämistä sekä levyttämistä esim. puukuitulevyllä ja pintakäsittelyjä hengittävillä materiaaleilla, esim. paperitapetti tai wanhanajan maaleja. Ei latekseja, ei sisään, eikä ulos!

Toki hirsirunkoiseen taloon kannattaa tehdä kosteat tilat kivirakenteisina, mutta mielellään hirsisen rakennusrungon "ulkopuolelle", ettei suuri kosteusrasitus pääse turhaan asuintiloihin. Aikaisessa vaiheessa suunnittelua järkevästi ohjaamalla kaikki on mahdollista.

hirsitalon maalauskin on mielenkiintoinen juttu. Kerroit, että ei viitsi maalata neljän vuoden välein taloa. Jos sitä pitää neljän vuoden välein sutia, jotain on tehty väärin. Joko aineet on vääriä tai menetelmät. Kaiken maailman myyntimiesten ihannoimat ja markkinoimat "uudet maalit" on aina riski. Itse käyttäisin hyväksi havaittuja, varmuudella toimivia aineita. Esim. keittomaaleja. Kuinka on muuten mahdollista, että esim. 20 ja 30 luvuilla tehtyjä taloja ja niiden maalauksia ei ole tarvinnut uusia kymmeniin vuosiin? Onko tuotekehitys tehnyt tehtävänsä ja myyntimies saanut tahtonsa läpi, kun ihmiset maalaa talojaan muutaman vuoden välein?

Mutta makuasioita yhtä kaikki. Toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä .

Jep noi leca ym. harkot on kyllä haperoita, mutta lammin harkot tuntuu olevan aika "hyvää" tavaraa. Mutta voi olla että hinta tulee vastaan noissa

Tuota hirsitalon lämmöneristystä on turha pelätä sillä vielä nykyäänkin 205mm liimahirsi täyttää rakennus määräyksen (ainakin syrjäseuduilla missä ei pilkkua viilata liikaa) ilman lisä eristettä, mutta jos menee tiukille niin eristettä voi lisätä esim. yläpohjaan, alapohjaan ja seiniin voi laittaa lisäeristettä esim. keittiön ym. kalusteiden taakse missä käytetään muutenkin 2x2 lisä koolausta Tuon hirsitalon tekeminen (tai oikeastaan kasaaminen ) on vähän erinlaista kuin esim. normaali puurunkoisen talon tekeminen, sillä joka paikassa pitää huolehtia painumavaroista yms. Nuo kosteat tilat on nykyisessäkin hirsitalossa muurattu tietenkin kahi-tiilistä, ja sinne hirsiseinän ja tiilen väliin on jätetty muistaakseni n.5-7cm tuuletus rako. Nykyään on myös tarjolla "jopa" 270mm liimahirttä jossa on jo vähän parempi u-arvo kuin tuossa oman talon 205mm hirressä, mutta tuolla u-arvolla ei kyllä ole paljoakaan merkitystä noissa hirsiseinissä koska ratkaisevin tekiä on se että miten on hirsien nurkat tehty Tätä juttua ei taideta edes ottaa huomioon rakennus määräyksissä, vai tekeekö rakennustarkastaja ym. tiiveys mittauksen taloon pääkaupunki seudulla? Mutta ilmeisesti suurin osa eri hirsitalojen nurkista alkaa vuotamaan kun hirsi kutistuu, mutta poikkeuksena taitaa olla ns.satulasalvos joka on nurkista ehkä se tiivein, mutta näitä satulasalvoksia ei kovinkaan moni hirsitalotehdas taida tehdä koska se vaatii hyvät/kalliit koneet.

Toi maalaus homma on hirsitaloon myös vähän eri juttu kuin "tavalliseen" taloon, koska hirren pinta on yleensä höylätty todella siloiseksi. Meidän talossakin hirren pinta oli kuin kiillotettu, ja jokainen joka on maalaushommia tehnyt tietää miten hyvin maali pysyy kiiltäväksi höylätyssä puussa, kun se puu on vielä jatkuvasti tekemisissä ulkoilman kanssa Myös valtti color purkissa taisi lukea että seinät mihin aurinko paistaa koko päivän on maalattava 3v välein. Nyt pesin omasta talosta tuon valtin pois painepesurilla, ja puun pinta samalla myös karhentui sopivasti. Päälle vedän nyt vinhan koska tuon valtin ylläpito on liian työläs, ainakin minulle Hyvä vaihtoehto tuolle maalaukselle olisi myös rautavihtrilli käsittely, sitten talosta tulisi heti vanhan näköinen Niin ja sisäpintojen käsittelyyn osmo color puuvaha on todella kätevää ja riittoisaa tavaraa, eikä se tee puun pintaa samanlaista kalvoa kuin esim. lakka.

Voi olla että kun noita talon rakennus kustannuksia laskee niin sitä päätyy vielä hirsitaloon, kun tuon "kivi"talon rappaus ym. kulut on ihan sika kalliita.

[V.J.S]

Jos on hirren ulkopinta liian silonen, niin koolinki pintaan ja lautaverhoilu raakalaudasta, jossa kyllä pysyy maalit Halbaa ja yksinkertaista

[jyyrä]

Hirsirunkohan ei pelkäästään täytä nykyisiä eristys vaatimuksia mitenkään, avain sana onkin " kompensointi "

Lämpöä johtavat kolmikerros lasit, selektiivi ja argon kaasulla ym. hilppeillä yhdistettynä välipohjan / yläpohjan paksumpaan eristykseen niin johan alkaa lukemat täyttymään..näin ainankin allekirjoittaneella.

Ja Hirsitalohan vetää aina vähän kulmista ( jos ei tehdä " vale nurkkia " ) sanoi edustajat mitä tahansa.

Ei se veto mitään isoa ole mutta jos kunnolla tuulee niin varmasti nurkassa seisoessa huomaa pienen ilmavirran.
Mutta ei ole ollut kylmä, ilman laatu ja kosteus on aina ollut balanssissa, joten en vaihtaisi

Mitä maaleihin / kyllästeisiin tulee niin Tikkurilan edustaja kävi paikan päällä ja kertoi Eu.n olevan syypää useille maalaus tai kyllästys tarpeille.
Koko ajan karsitaan " myrkkyjä " pois EU.n päätöksillä jotka oikeasti sitä suojaa antavat.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee, eri vuoden ajat ja niiden pituus tasoittuvat ym. ym. Kuulemma mahdoton yhtälö maali firmoille mutta kultaista keski tietä siellä haetaan.

Itse kyllästin muutama vuosi sitten aineella joka nyt on kielletty euroopassa ( taisi olla hyytelömäinen Valtti Colour Satin ). Tätä tuotetta löytyy kyllä venäjän markkinoilta joihin Tikkurila sitä toimittaa kuulemma järkyttäviä määriä -- ehkä siksi että se oli helppo kylläste levittää, ei valu, jne. Kymmenen vuotta purkki mainosti uudelleen käsittelyä ja mitä nyt seiniin katson niin hyvin lähelle päästään, jos ei jopa yli.

Juuri näin, kompensointi oli se hieno sana mitä noi herrat nykyään käyttää

Meidän talossa myös talvella kun on yli -20astetta pakkasta huomaa että nurkista tulee ilmaa läpi, mutta ajattelin että jos kerkiän niin tänä syksynä yritän pistää pellava eristettä nurkkiin, ja ehkä jonkin listan nurkan päälle.

[jyyrä]

Jos on hirren ulkopinta liian silonen, niin koolinki pintaan ja lautaverhoilu raakalaudasta, jossa kyllä pysyy maalit Halbaa ja yksinkertaista

Jep, tuntuu että toi raakalauta on kyllä nykyään muodissa noilla "halppis" talotehtailla, mutta kyllähän siinä ainakin maali pysyy, toki sitä maalia menee vain 2x enemmän

Tiesittekö myös että yhä useampi talonrakentaja päätyy hirteen

[jusa_71]

Rakennan tällä hetkellä autotallia kevytsoraharkoista. Suunnitteluvaihessa kannattaa todella miettiä tuota harkon moduulimitoitusta, jotta leikkaamista ei tulisi niin paljoa. Harkothan on 60 senttiä pitkiä, joten ikkuna- ja oviaukot kannattaisi mitoittaa noiden mukaan. Lyhyitä alle 10 sentin paloja on hankala saada pysymään kasassa. Harkkojen lisäksi tulevat tietysti telinekustannukset sun muut, mutta ne olit jo varmaan laskenutkin.

Valuharkoista ei ole kokemusta, mutta mitä nyt hommaa seurasin talon perustuksien osalta, niin ei se hankalalta näyttänyt kun vaan pohja oli suora.

Runkovaiheessa on sitten täysin luonnon armoilla aika pitkän aikaa, kun ei ole kattoa pään päällä. Tietysti jos investoi sääsuoja telttaan niin homma helpottuu.

en tiedä kenenkä tekemistä harkoista olet tallia tekemässä.
mutta
maxit kevyt sora harkot ovat nykyään pääty pontattuja kiviä
niiden etuna on se että laastia menee vähemmän.koska ei tarvitse ns.nokka laastia ollenkaan ja muuraus suoritetaan ohutsauma laastilla.
harkkoja löytyy aina 75mm aina 420 asti
harkkojen pituus on 500mm.
useat muurarit ovat kehuneet näitä hyviksi ja nopeiksi muurata.
minä en siihen ota kantaa kun en ole muurannut koskaan näitä.
pirun huteria lavoja kun kiviä on 8 kerrosta päällekkäin ja metrin lavoja
(ihan paskoja kuskata ja purkaa)
muuten kyllä on tasalaatuista tavaraa.

[dimebak]

Jos on hirren ulkopinta liian silonen, niin koolinki pintaan ja lautaverhoilu raakalaudasta, jossa kyllä pysyy maalit Halbaa ja yksinkertaista

Jep, tuntuu että toi raakalauta on kyllä nykyään muodissa noilla "halppis" talotehtailla, mutta kyllähän siinä ainakin maali pysyy, toki sitä maalia menee vain 2x enemmän

Joo, menihän sitä maalia, kun talon pinnassa oli Panun punainen eli käytännössä maalina kuin pohjamaalia uudelle. Ja silti maalia meni melkein tuplat. Mulla tosin on vanhan puolen seinälaudat vissiin majavan jyrsimät, kun pinta on aivan mahdottoman karhea.

Toki kivitalo on aina näyttävä, jopa pienenä mitä ei taida nykypäivänä olla edes olemassa, siis taloa joka on n. 120 neliötä. Ja kivitalosta saa myös karun ja koruttoman mikä tekee niistä vielä hienompia.

[ajn]

http://www.jamera.fi/tutustu_jameran_ta ... mallistot/

Tuolla on yksi malli semmonen kun miltä kivitalon kuuluu näyttää...
Muut mallit näyttää lähinnä liitereiltä tai viljankuivureilta kuten nykypäivänä on tapana...

Rakennusmateriaalina kevytbetoni on tunteitaherättävä, lähinnä siksi, että useimmat ns. ammattirakentajatkaan eivät osaa/viitsi sitä oikein käsitellä.

Itse olen kyseisen materiaalin kanssa ollut aikaaan tekemisissä useita vuosia, ja voin kertoa, että siitä rakentaminen on varsin helppoa, kun on kunnolliset suunnitelmat ja viitsii perehtyä oikeisiin työmenetelmiin.

[9000 automaatilla]

Hirsitalosta vielä vähän jatkoa. Nämä höylähirsi firmat mitä ilmeisimmin myös myyvät talojaan hengittävinä, vaikka parhaassa tapauksessa joka hirressä on kaksi tai kolme liimasaumaa pystyssä, eli ainoa "rako", josta "hirsi" hangittää, on teoreettisesti tarkasteltuna siinä pontissa . Toki unohtavat tämän mainita, kun puhuvat suut vaahdossa halkeamattomista hirsistä ja vertaavat niitä kilpailijoiden pyöreisiin malleihin...

Kivitalot oikein tehtyinä ja oikein suunniteltuina on ihan kivoja. Kivitalon perustus vaatii vähän enemmän kuin puutalon, koska kivitalon seinät tuovat kuollutta kuormaa vähän enemmän. Niissä myös näkyy perustusten pienikin liike usein välittömästi tai ainakin huonosti raudoitetuissa kohdin. Jälkeen päin kivitalon muokkaus, esim. ikkunoiden tai oviaukkojen siirron tähden on vähän työläämpää, kuin puuseinissä.

Rapattu julkisivu on ihan käypänen jopa Suomessa, kunhan muistaa pari juttua. Samoja toki puutalon kanssa. 1.) Kunnon räystäät. Ei mitään arkkitehtikotkotuksia = ei alle 600 mm räystäitä. 2.) Riittävän korkea kivijalka = min 400 mm maasta. Jos kulkuvaikeuden omaavia käyttäjiä, niin tehdään ramppi ja portaat, ei lasketa taloa. Ja muista, että rappaushommissa rakenne harvenee ulospäin.

Ikkunoiden ja ovien ns. smyygipellitykset on kivitalossa mietittävä tarkkaan. Mallia voi katsella jostain vanhan kaupungin satavuotiaista talovanhuksista, silloin ne osattiin tehdä. Nykyisin paljon käytetty menetelmä on, että ohuesta (0,6 - 0,7 mm) pellistä vesipellit ja nostetaan rappauksen päälle ja kitataan. Näin tehtynä saa ruman ja huonon ja esimerkkejä näistä näkyy mm. asuntomessuilla, ainakin viime vuonna . Toki puutalon ja hirsitalonkin voi pilata huonolla suunnittelulla.

[ng900aero]

Hirsitalo on ok, jos sellaisia vaan jostain saisi vielä hankittua, jossei ole omaa metsää, ne hirsitaloiksi mainostetut "mammutit" on sellaisia nelituumaisista risuista kyhättyjä tulitikkulootia.
Seuraavan talon meinaan pykätä Lammin betoniharkoista, sen verran surkeeta noi Leca ja Spirexi ovat. No onhan noita edellämainittujakin käytetty menestyksekkäästi jo ties kuinka kauan, mutta mitä enemmän runkomateriaali painaa, sitä parempaa se on