Ihmettelyketju

[Janza]

Vikavirtasuojan laukeamisraja (ja nopeus) on sellainen ettei virta ehdi tappaa, mutta se 10mA tekee jo kipeää kunnolla.
Sähkölaitekorjauksessa näyttää olevan maksimi vuotovirta 0.25mA joillekin itsevalmistetuille suojaeristetyille laitteille, tuskin kaupalliset saa ainakaan sen enempää vuotaa.

[AZP]

Joo, ja tuskin tuon hehkun kanssa ollaan lähelläkään mitään 10 mA lukemia. Sellaisilla virroillahan nuo ledilamput palaa jo suunnilleen normaalisti.

Kaveri tuossa raportoi, että heillä hehkuu kiinteästi asennetut ledit kylppärissä. Valokatkaisijassa on kaksi kytkintä,joista toiseen ei ole edes kytketty mitään, ja kun tämän blankon kytkimen kääntää päälle, hehku voimistuu. En nyt sitten tiedä onko kaverilla kytketty valokatkaisija virheellisesti katkomaan nollaa, vai vuotaako kyseinen valokatkaisija vaihetta läpi.

[aero]

Ja sitten kaivetaan vähän laskukonetta esille. Pysytään ainakin ens alkuun resistiivisessä kuormassa, koska elämä vaihtovirran laskelmien kanssa on helpompaa jos vaihekulman cosini on 1.

Mulla on tässä vieressä 2,3W ledituikku, joka on menossa kuistin valaisimeen. Noita menee kuistille 4, mutta jo yksi on sen verran kirkas, että niille on pakko laittaa himmennin. Siis 2,3W, eli jos cos(fii)=1, niin se on myös 2,3VA. Verkkojännitteen tehollisarvo on 230V ja se menee siihen lampunkannalle asti. Kuten kaikki jo peruskoulusta muistamme, P=UI eli teho (VA) on jännite (V) kertaa virta (A), joten virta (A) on teho (VA) jaettuna jännitteellä (V), eli 2,3/230=0,01 eli tuollainen meikäläisen tuikku palaa tosiaan täysillä jo sillä 10mA virralla, eli AZP on vähintään hajulla kertaluokasta - VVSK -rajoilla ei ole mitään tekemistä näiden virtojen kanssa. Sallitulla vikavirralla ledituikku valaisee jo näyttävästi.

Palstalla ehkä touhuavat sähkömiehet tuntevat laitteen nimeltä vaihekynä. Se on ruuvimeisselin näköinen häksätin, jonka kahvan sisällä on hohtolamppu ja päädyssä maanasta. Tuohon maanastaan sähkäri törkkää oman peukkunsa ja pystyy näin näkemään johdosta, mihin karvaan tulee vaihe. Perustuu samaan asiaan, käytetään omaa kroppaa maakarvana. Laitteen tunteva väki tietää siitäkin väpyttimestä, että virrat ovat niin pieniä, ettei sitä itse tunne - tässä liikutaan samalla, tai ainakin vastaavalla virta-alueella - niin pienellä, ettei sitä itse kropassa tunne ja niin pienellä, että sitä on v-mäinen yrittää millään mitata.

Seuraavaksi voidaan sitten hypätä eteenpäin ja siirtyä aiheeseen nimeltä induktio. Vaihtosähkön kanssa sinne lampun ja johdon ympärille saadaan aikaan jänniä sähkömagneettisia kenttiä, jotka hyppäävät eristeen yli ihan eri tapaan kuin suoranainen sähkö. Ilmiötä käytetään hyväksi mm. muuntajissa, joissa sähkö magnetisoi yhden käämin (ensiö) ja magneettikenttä sähköistää toisen käämin (toisio). Sisään- ja ulostulojen väliltä on siis mahdotonta mitata sähköistä yhteyttä, mutta silti se energia pääsee eteenpäin. Etenkin kun virtaa ei tarvita paljon, saa tällä magneettikenttäefektillä tehtyä välillä ihmeitä, kun jossain lähellä on sopiva kohta, mihin magneettivuo voi indusoitua.

[SuoTimo]

Verkossa oleva sähköhän ei ole tasavirtaa, vaan siniaaltoista vaihtovirtaa. Eli LED lampun potentiaalitaso vaihtuu 50 kertaa sekunnissa.

Siellä LED lampun virtalähteessä on mm. kondensaattoreita - jotka siis varautuvat ja purkautuvat tuon vaiheen vaihtumisen vuoksi, LEDien vaatima virta on niin pientä että kondensaattoreissa oleva varaus saa ne hehkumaan, kun LEDien napojen välillä on tarpeeksi jännitettä.

Tuossa nyt yksi interwebbisivu jonka pikahaulla löysin aiheesta: https://electronics.stackexchange.com/q ... -turned-on

Jos LED valaismen kytkin on nollajohdossa - ei siinä välttämättä tarvita vuotovirtoja maahan tai käyttäjään että valaisin hehkuu. Tämä sama hehkuminen tapahtuu myös maadoittamattomalla LED valaisimella - mm. allekirjoittaneen LED roikka tekee saman - vaikka siinä on tavallinen europistoke - eikä schukoa.

Eli siis LEDien käyttöönoton takia on vihdoin keksitty se suuresti etsitty yksijohtoinen virran syöttö

Se on sitten ihan eri topicci tykkääkö sähköyhtiöt tuosta hehkumisesta... se on nääs mittaamatonta sähköä ja aiheuttaa sähköyhtiöille ongelmia.

[AZP]

Jos LED valaismen kytkin on nollajohdossa - ei siinä välttämättä tarvita vuotovirtoja maahan tai käyttäjään että valaisin hehkuu. Tämä sama hehkuminen tapahtuu myös maadoittamattomalla LED valaisimella - mm. allekirjoittaneen LED roikka tekee saman - vaikka siinä on tavallinen europistoke - eikä schukoa.

Jos kyse ei ole vuotovirrasta, niin mihin se virtapiiri tunkee sen virran, jolla ledit hehkuu? Europistoke on tässäkin suojamaadoittamattomassa valaisimessa ja en kyllä omien havaintojeni nojalla keksi mitään muuta selitystä ilmiölle, kuin että suojaeristetystä rakenteesta huolimatta valaisimen ja kaapelin kuoren kautta pääsee vuotamaan hehkuun riittävä minimaalinen virta maihin. Ei työtä ilman virtaa, eikä valoa ilman työtä.

Konkkiin varastoituneesta energiasta tuskin on kyse, koska hehku jatkuu pitkään virran katkaisemisen jälkeen, ja on riippuvainen siitä että töpseli on seinässä ja vieläpä ns. väärin päin.

[AZP]

LIsää sähköaiheista ihmettelyä.

Minulla on puhelimessa ladattuna Accubattery-sovellus, josta saa tilastotietoja puhelimen latauksista ja virrankäytöstä. Esim. ruudussa näkyy senhetkinen virrankulutus tai latausvirta milliampeereina.

Minulla on käytössä lukuisia erilaisia latureita, jotka ovat tulleet eri vehkeiden mukana, laitevalmistajina mm. Lenovo, Huawei, Sony, Apple ja Samsung. Yhtään erikseen hankittua tarvikelaturia (lue: palovaarallista kiinakuraa) ei ole. Laturit ovat nykytyyliin sellaisia, että niihin kytketään USB-liittimellä oleva kaapeli latausta varten, eli latureiden kaapeleita voi käyttää ristiin.

Nykyinen puhelimeni on Sony Xperia X, edellinen puhelimeni oli Sony Xperia Z5 Compact. Tuota Z5:sta tuli latailtua kaikilla noilla latureilla ja tuli samalla opittua mitkä laturin on nopeimpia. Tämä korreloi melko hyvin laturiin merkityn ampeerimäärän kanssa, eli esim 1 A laturi oli jonkinverran hitaampi kuin 2A laturi. Kaikkien kanssa keskimääräinen latausvirta oli kuitenkin vähintään luokkaa 700 mA, Lenovon 2 A-laturilla pääsi yli tuplalukemaan, joskus lähemmäs 2000 mA:a.

Nykyisellä puhelimella olen huomannut, että välillä latausvirta jää todella matalaksi, esim. tuolla 2 A Lenovon laturilla yleensä reilusti alle 1000 mA:n. Luonnollisesti tämä vaihtelee myös vähän sen mukaan miten täysi tai tyhjä luurin akku on kun sitä ladataan. Sonyn omilla latureilla (1,5 A) ja Sonyn kaapeleilla näyttää saavan tämän nykyisen puhelimen kanssa nopeimman latauksen, keskimääräinen latausvirta luokkaa 1200-1400 mA.

Suurin ihmetys syntyy siitä, että samalla laturilla tuntuu saavan ihan eri lukemia kun käyttää jotain eri kaapeleita. Juuri äsken latasin puhelinta Sonyn laturilla mutta Huawein tai Samsungin laturin mukana tulleella kaapelilla (en muista kummasta tuo on, mutta valkoinen kaapeli, kun Sonyssa on musta). Latausvirta jäi jonnekin 500-700 mA tienoille. Sitten vaihdoin laturiin sen oman Sonyn kaapelin, ja avot: keskimääräinen latausvirta 1250 mA.

Mikä noissa kaapeleissa voi olla niin erilaista, että syntyy näin isoja eroja latausvirroissa? Ja jos ero olisi vain kaapeleissa, tämän olisi luullut näkyvän jo aikaisemman puhelimen kanssa, mutta sen kanssa sain paljon tasalaatuisempia latausvirtoja.

[aero]

Laturin virransyötön kyvyn lisäksi puhelin (ja/tai akku) itsessään rajoittaa latausvirtaa niin halutessaan. Jos toisessa kaapelissa - tai sen liittimessä tai jopa liittimen asennossa - on sopivasti korkeampi vastus, voi puhelin huomata sen jännitteen perusteella ja pudottaa latausvirtaa, jotta energia ei jää lämmittämään sitä piuhaa. Vähän sama efekti kuin siinä diisselisaabin akunkenkässä, mutta pienemmässä ja tarkemmassa mittakaavassa.

[Janza]

Piru noista tietää (kaapeleista) mutta paljon niissä on laatueroja alunalkaenkin, sitten jos kovassa käytössä ollut niin voi olla jo osa säikeistä poikki niin ei mene enää virta niin hyvin läpi, ekanahan ne taittuu/kuluu liittimien juuresta, vähitellen yhä useampi karva poikki ja virta vaan vähenee jne.

[AZP]

Sepä siinä ihmetyttää, että yhtäkkiä suurin osa meidän kaapeleista olisi vaurioitunut ja tämä vauriointi olisi tapahtunut tässä menneen kesän aikana, jolloin mulla puhelin vaihtui, jonka jälkeen alkoi olla selviä eroja siinä millä kaapelilla ja/tai laturilla lataa. Selvää on, että puhelin itse säätää latausvirtaa, mutta mistä se luuri voi tietää niin nirsosti, kenen kaapeli siinä laturin ja puhelimen välissä on?

Mutta toki kaapeleissa on eroja. Hankin viime talvena töllöttimen kylkeen Chromecastin, jonka mukana tuli tuollainen 1 A laturi elikkäs virtalähde kyseiselle mokkulalle. Ensikokeilut mentiin paketin vehkeillä, mutta hieman myöhemmin valitsin laitteelle jonkun muun kaapelin siihen sen mukaan mikä oli pituudeltaa optimi, mutta toiminta alkoi heti pätkiä. Kokeilin muutamaa eri kaapelia ja kaikilla sama juttu. Vain Chromecastin oma kaapeli kelpaa, muuten ei kuva telkussa pysy. Siinä Chromecastin kaapelissa on toisessa päässä sellainen mötikkä, jossa ehkä joku kela tai muu taikakomponentti. Ehkä sillä on vaikutusta asiaan. Selvää on tietenkin että Chromecastille pitää virransyötön olla katkeamatonta, koska laitteessahan ei ole mitään omaa akkua. Vähän korkeampi vaatimustaso siis kuin puhelimen lataamisessa.

[JP_Vette]

Laitoin klo 07:59 '72 Pappiksen myynti-ilmotuksen Toriin. 300€ hinnaks, purettu 9v sitte laatikoihin ja paskas pohjamaalis ollu siitä asti. Rehti myynti-ilmotus ilman kaunisteluita. Varttis myyty ja viäki puhelin soi, vaikka ilmotus on jo poistettu. Romuraudalla näemmä kova kilohinta, parempi kuin vanhoilla Saabin raadoilla.

[SuoTimo]

Jos kyse ei ole vuotovirrasta, niin mihin se virtapiiri tunkee sen virran, jolla ledit hehkuu? Europistoke on tässäkin suojamaadoittamattomassa valaisimessa ja en kyllä omien havaintojeni nojalla keksi mitään muuta selitystä ilmiölle, kuin että suojaeristetystä rakenteesta huolimatta valaisimen ja kaapelin kuoren kautta pääsee vuotamaan hehkuun riittävä minimaalinen virta maihin. Ei työtä ilman virtaa, eikä valoa ilman työtä.

Konkkiin varastoituneesta energiasta tuskin on kyse, koska hehku jatkuu pitkään virran katkaisemisen jälkeen, ja on riippuvainen siitä että töpseli on seinässä ja vieläpä ns. väärin päin.

Sitä samaa vaihejohtoa myöden siis se sähköenergia siirtyy - koska vaihtojännite. Voit kuvitella tämän vaikka aallokosta: sulla on veden päällä laituri tietyllä korkeudella. Tasainen aallokko ja sitten aallon harja lyö tuon laiturin ylitse ja sinne laiturille jää vettä. Seuraavaksi tulee aallon pohjukka - ja laiturilla oleva vesi valuu takaisin järveen/mereen, ja sitten tuo toistuu sinne kuuluisaan "maailman tappiin" asti. Samalla periaatteella ne sähkön elektronit siellä johdossa liikkuu.

Ja hyvä muistaa että sen hehkumisen siis mahdollistaa LEDien vähäinen sähköenergian tarve. Joskus muistan samanlaista ilmiötä olleen myös joillain kaasupurkaustyyppisillä lampuilla (mini loisteputket tms.)

[Janza]

Sitä samaa vaihejohtoa myöden siis se sähköenergia siirtyy - koska vaihtojännite.

No ei se vaihejohto ole mikään antenni mistä energia säteilee ympäristöön, vaikka ledien hehkumiseen tarvittava energia vähäinen onkin niin kyllä se johonkin muualle kuin ilmaan sieltä ledien läpi virtaa/vuotaa

[AZP]

Joo en osaa ottaa kyllä kantaa tuohon, jotenkin voisin käsittää jonkun kapasitanssin kautta että se eestaas rynkyttävä sähkö jättää jotain loistehoa josta se lamppu hehkuu, mutta en ala asiasta keskustelemaan sen enempää, kun osaaminen loppuu kesken.

Mites tuo teoria suhtautuu tähän havaintoon siitä, että lamppuun koskeminen nostaa hehkun tasoa ja mitä enemmän kosketuspinta-alaa lamppuun on, sitä voimakkaammin lamppu hehkuu?

[SuoTimo]

Mites tuo teoria suhtautuu tähän havaintoon siitä, että lamppuun koskeminen nostaa hehkun tasoa ja mitä enemmän kosketuspinta-alaa lamppuun on, sitä voimakkaammin lamppu hehkuu?

Se kosketus lisää kapasitanssia, eli siis kondensaattorin, tai kondensaattoreiden, kykyä varata - mitä enemmän "otetta" sitä enemmän pinta-alaa, kääntäen siis kapasitanssia.

Olettaen siis että se valaisin on muovikuorinen, kuten nykyään tapana on, jolloin ei ole mitään mahdollisuutta vuotovirtoihin kehon kautta tms.

Jep - (vaihto)sähkö ja elektromagneettinen säteily on joskus outoa...

[SuoTimo]

LIsää sähköaiheista ihmettelyä.
Mikä noissa kaapeleissa voi olla niin erilaista, että syntyy näin isoja eroja latausvirroissa? Ja jos ero olisi vain kaapeleissa, tämän olisi luullut näkyvän jo aikaisemman puhelimen kanssa, mutta sen kanssa sain paljon tasalaatuisempia latausvirtoja.

Jotkut (vanhat) laturit tai kännykät / tabletit vaatii, että kaapelin datapiuhat on oikosulussa, jotta lataus tapahtuu maksimivirralla. Eli sulla on kaapeli / kaapeleita joissa on tuo data on oikosuljettu - toisissa ei.

Luonnollisesti noilla oikosuljetuilla kaapeleilla et voi synkata laitetta esim. PC:n kanssa.

Joskus myytiin ihan erikseen ns. "latauskaapeleita", joissa toi data oli oikosuljettu. Näitä ei taida olla enää...

Ja tätähän tukee sitten eri laitteet ja laturit eri tavalla. Jep - USB on standardi - mutta siitä on monta erilaista eri valmistajien tulkintaa...