parvekelasitus ja palo-osastointi

[repa62]

kellään kokemusta ko. asiasta eli parvekkeen lattia pitäisi eristää ( EI 30 paloluokka )
ja noin 10m2 paljonko maksaa. siis levy lattiaan ja pellit reunoille peltiä menee noin 15m ja tuo pellin koko 100x100mm pokattu noin 90 astetta. hinta-arvioita saa heitellä.

[9000 automaatilla]

Mitäs eristeen päälle tulee? Vai onko kyse parvekelaatan alapinnan eristämisestä?

Ton pellin saat ehkä helpoiten jostain paikallisesta peltisepänliikkeestä. Tai jos liikut Vantaalla päin, niin ainakin Peltineloset tuommoista värkkää Koivuhaassa.

Tuo pelti kustantaa varmaankin muutaman euron metri, eriste sitten vähän tyypin mukaan.

http://www.paroc.fi/ratkaisut-tuotteet/ratkaisut/palo

Omakotitalo, rivari, kerrostalo vai mikä pytinki? Onko asunto-osakeyhtiö?

[repa62]

luhtitalosta kyse ja asunto-osakeyhtiö. täytyypä selvitellä kuuluuko tuo osastointi taloyhtiölle vai osakkaalle.
ja noin 20-25€/m2 maksaa tuo levy. siksi kyselen kun lasit toimittava yhtiö olisi laskuttamassa 2000€ /parveke tuosta työstä. siis todella ryöväystä

[9000 automaatilla]

Koska asunto-osakeyhtiö, niin yhtiökokous asia käsittääkseni. Isännöitsijän myös syytä olla kärryillä.

Kieltämättä aika ryöstöhinta. Vaan eihän se ole pöljä joka pyytää .

Oliko toi siis parvekelaatan alapuolinen paloristys vai kuinka? Mistä vaatimus palo-osastoinnista on tullut, paloviranomaisilta? Rakennusluvasta?

[repa62]

tuo eristys on esim. minun tapauksessa ( asun yläkerrassa ) laitetaan minun parvekkeeni lattiaan ja tuo parveke on siis puurunkoinen. ja paloviranomaisilta tuli vaatimus kun lupaa on haettu.

[9000 automaatilla]

Ok. Eli sinun partsin lattiaan. Ala- vai ylä puolelle? Jos alapuolella, tuleeko jotain verhousta? Entä jos yläpuolella, mikä pintamateriaali tulee päälle?

Onko rakennusluvassa mitään kuvaa aiheesta? Taitaa olla kyllä niin, että paloviranomainen on nähdessään kuvat tuon määrännyt. Mitäs lupakuvien laatija (pääsuunnittelija = arkkitehti, konnari) tuohon sanoo?

[testing1]

Sitten hiukan hämmennetään. Jokapitäjässä on likimain omat säännökset ja käännökset rakennusmääräyskokoelmista.

Muutama mielipide rakennusvalvontaviranomaisilta Helsingistä(K.Rontu ja T.Niiranen) ja Espoosta(K.Pajanne)

Onko lasitetun parvekkeen parvekekaivoilla ja syoksytorvien materiaaleilla paloteknisiä vaatimuksia? Mitä tulee ottaa huomioon, mikäli lasitus asennetaan jälkiasennuksena avoimeen parvekkeeseen?

Niiranen:
Mikäli parvekkeella on osastointivaatimus, eli keskustellaan lasitetusta parvekkeesta, myös osien tulee täyttää sama osastointivaatimus. Lasitetun parvekkeen sisäpuolinen vedenpoistojärjestelmä on tiiviysmielessä arveluttava. Lasitetuissa parvekkeissa sisäpuolinen vedenpoistojärjestelmä muodostaa selvän hormin, joka kuljettaa tupakansavua ja muuta koko linjaan. Tästä syystä lasitetuissa parvekkeissa ulkopuolinen veden poisto olisi suositeltava.
Suunnitteluratkaisuna voidaan käyttää kaivoa, jossa on palokatko, joka palotilanteessa täyttää osastointivaatimuksen.
Avoimissa parvekkeissa ei osastointivaatimusta ole ja osille ei myöskään ole osastointi vaatimuksia.
Mikäli vanhan rakennuksen parvekkeita lasitetaan, tulee osastointivaatimus voimaan ja vanhan parvekkeen kaivo täytyy vaihtaa kaivoon, jossa on palokatko joka täyttää osastointivaatimuksen.

Pajanne:
Parvekkeen holvin eli lattian täytyy olla luokkaa El 30. Läpiviennit tulee toteuttaa El 30 luokkaan. Käytännössä käytetään palokatkoina metallia tai manttelia kaivojen kohdalla tai joissain tapauksissa vedenpoistoputkessa.
Jos parvekelasitus asennetaan jälkiasennuksena vanhaan rakennukseen, kysymyksessä on uuden rakentaminen eikä vanhan korjaaminen ja tällöin samoja määräyksiä tulee noudattaa, kuin uudisrakennuksessa.

Rontu:
Jos poistoputket menevät lasitetun parvekkeen sisäpuolella ja ovat palavaa materiaalia, täytyy ne katkaista kerroksittain. Katkona voidaan käyttää esimerkiksi parveke kaivoihin asennettuja mansetteja. Mikäli palokatkot on asennettu parvekekaivoihin, ei syöksytorville tarvitse asettaa erillistä palovaatimusta.
Vanhoissa parvekkeissa, joihin asennetaan parvekelasitukset, täytyy myös katkot asentaa ja tason täytyy vastata samaa tasoa, kuin uudisrakennuksissa. Poikkeustapauksena pidetään niitä parvekkeita, joiden lupa on myönnetty ennen parvekkeiden osastointi vaatimuksen voimaanastumista.

Mikä on asuntojen välisen parvekeseinän vaadittava paloluokka ja tuleeko parvekeseinä ulottaa paloluokan mukaisena parvekkeen ulkoreunaan saakka?

Niiranen:
Vaikka kokemuksen mukaan parveke voi muodostaa paloturvallisuusriskin, avoparveke lasketaan ulkotilaksi ja sille ei ole määritelty tästä syystä palokuormaa lainkaan. Pielelle tulee asettaa ainoastaan pintakerrosvaatimus, eli rakenne ei saa levittää paloa.
Lasitetussa parvekkeessa noudatetaan EI 15 vaatimusta. Mikäli parvekepieli päättyy ennen parvekkeen etureunaa ja loppuosa on toteutettu muulla materiaalilla, kuten esim. lasiseinällä tulee myös lasiseinän täyttää EI 15 vaatimus.

(RakMK E1 2011:
7.6.2
Ulkoseinät ja parvekkeet on rakennettava niin, että palo ei leviä niiden kautta vaaraa aiheuttavalla tavalla.
Ohje
Ulkoseinärakenteiden suunnittelussa otetaan huomioon palon leviämisvaara ulkoseinän ulkopintaa pitkin, ulkoseinä-rakenteen sisällä sekä ulkoseinän ja osastoivan rakennus-osan liitoksen kautta.
Ikkunoiden suunnittelussa otetaan huomioon palon le-viämisvaara osastosta toiseen vastakkaisissa tai nurkikkai-sissa ulkoseinissä olevien ikkunoiden kautta.)

Pajanne:
Parvekkeiden välisen seinän vaadittava paloluokka on EI 15. Liitoksien tulee olla tiiviitä siten, että savu ei pääse menemään läpi toiselle puolelle.
Rontu:
Vaadittava paloluokka on EI 15 ja seinä tulisi ulottaa parvekkeen ulkoreunaan saakka. Joissakin tapauksissa on voitu antaa muutaman kymmenen sentin lievennyksiä tapauskohtaisesti. Tällä varmistetaan, että palo ei pääse leviämään parvekeelta toiselle ja tästä syystä määräys on olemassa.

Esim.
Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos 15.1.2013
16 § Parvekelasit
Määräys
Parvekelasitus on luvanvarainen toimenpide. Eri huoneistoihin kuuluvat parvekkeet tulee palo-osastoida toisistaan rakenteella, joka täyttää vähintään puolet huoneistojen palo-osastointivaatimuksista.
Kuin suoraan RakMK E1 2011
Parvekkeiden palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavien
rakenteiden vaatimuksesta.

Ja lopuksi:
Paloviranomaisista pitää muistaa se seikka, että paloviranomainen toimii konsulttina ja rekennusviranomainen tekee lopullisen päätöksen aina.
Ylläolevan seikan eräät palonviranomaiset toisinaan unohtavat ja välillä joudutaan viemään oikeuteen asti tai ylemmäs, jossa oikastaan asiat oikealle tolalle.

[testing1]

Ylläolevaan vielä pieni kevennys, T*****lla on ainakin yksi keissi, jossa rakennusviranomainen kielsi rivitalon puurunkoisen parvekkeen lattialaudoituksen tiivistämisen vedoten siihen seikkaan, että paineenvaihtelut jää tasaamatta, kun jälkeenpäin asennettiin lasitukset.
Onhan näissä kerrostalo/rivitaloissa, joissa betonielementtiparvekkeet aika tiiviitä rakenteita -> parvekkeenovea sulkiessa lasitukset kolisee kivasti, varsinkin näissä kohteissa joissa vanhat lasitukset tai isot > tai = metrinlevyiset lasit.

[9000 automaatilla]

Hyviä tekstejä! Varsinkin Espoossa on ollut joskus palojuttujen kanssa varsin mielenkiintoisia tapauksia .

Joskus on törmätty myös semmoiseen seikkaan, että lupien ollessa lausuntokierroksella brankissaja todettu hyväksi, niin lopullisessa tarkastuksessa sitten joku toinen brankun edustaja keksiikin, ettei ratkaisu ole riittävä vaan tulee tehdä uusia järjestelyjä jotta saisi loppuleiman.

Joten lykkyä tykö vaan parvekelasituksiin