Nostetaas pian 5v vanhaa kettinkiä. Aikaisemmin tässä ketjussa on tullut
laskeskeltua omia lämmityskustannuksia nykyjärjestelmällä ja todettua että maalämpöön siirtyminen ei ole taloudellisesti perusteltua, mutta aikansa kutakin ja nyt on maalämpötarjoukset pöydällä vertailtavana. Hintahaitari on aikamoinen ja nyt pohdituttaa että onko tässä jotain mitä en itse ihan ymmärrä, eikä itsellä ole näistä alan toimijoista ja pumppumerkeistä kauheasti kokemusta.
Aloitetaan kohteen tiedoilla:
Turussa sijaitseva 1937 rakennettu 2,5-kerroksinen hirsirunkoinen talo, ulkomitat 9x10 metriä. Taloon tehty peruskorjaus n. 10 vuotta sitten, tällöin mm. kellarikerroksessa eristetty seinät (40 mm PU-levy) ja lattiat niin hyvin kuin mahdollista, tässä hyvin pinnassa oleva kallio hieman häiritsi eristepaksuuden osalta. Muissa kerroksissa ei oikeastaan lisäeristeitä, mitä nyt keskikerroksen hirsiseinien sisäpuolelle tuli 32 mm puukuitulevyä seinälevyksi. Nykyinen lämmitysmuoto on käytännössä hybridilämmitys, joka koostuu seuraavista kerroksien mukaan vaihtelevista lämmönlähteistä.
Keskuslämmityksen lämmönlähde on öljykattila jossa myös 6 kw sähkövastukset. Öljyä ja sähköä on käytetty molempia aina vähän sen mukaan kumpi on ollut halvempaa. Lämmin käyttövesi lämpeää kaikki täällä.
Kellarikerros on puoliksi maan alla ja tuosta 90 neliön kerrosalasta noin puolet on lämpimänä, toinen puoli on n. 180cm korkeaa viileää tilaa joka pysyy käytännössä kylmimpinäkin aikoina muutaman asteen plussalla ihan hukkalämmöllä (lue: rasittaa lämmintä puolta). Lämmin puoli koostuu takka/vierashuoneesta, saunaosastosta (jossa kylpyamme) ja kodinhoitohuoneesta, eli tässä kerroksessa ei juurikaan oleilla ja talvisin on riittänyt lämpötilaksi 18-20 astetta. Kellarikerros lämpiää ainoastaan keskuslämmityksellä vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Keskimmäinen kerros on hirsirunkoinen, lämmintä tilaa kerrosneliöin täydet 90 neliötä jonka lisäksi n. neljän neliön kuisti joka pidetään viileämpänä talvisin. Tässä kerroksessa ensisijainen lämmönlähde on tällä hetkellä ilmalämpöpumppu, joka riittää yksin nollakeleille saakka. Kun mennään pakkaselle, aletaan polttaa varaavassa takassa puuta n. 10 kg/vrk. Noin 10 asteen pakkasessa otetaan lopulta mukaan vesikiertoinen lattialämmitys, joka saa lämpönsä keskuslämmityskattilasta. Tässä kerroksessa pidetään korkeinta lämpötilaa koska täällä sijaitsevat oleskelutilat ja lisäksi talon ainoa lämpöpumpulla toimiva lämmönlähde, eli halvinta lämpöä tarjolla. Ruokasali-olkkari-tilassa pidetään sellainen 23 astetta, viileämpikin riittäisi ellei ILP toisi mukanaan pientä vedon tunnetta, pelkällä lattialämmityksellä riittäisi varmaan 21.
Ylin kerros on harjakaton alla, lautarunkoinen ja purueristeinen, lämpimiä neliöitä luokkaa 55. Täällä sijaitsee kaksi makuuhuonetta sekä kylpyhuone. Tässä kerroksessa ei ole vesikiertoista lämmitystä vaan makuuhuoneissa 1000 W sähköpatterit kummassakin ja kylppärissä sähköinen lattialämmitys 400 W. Vesikiertoiselle lämmitykselle on tehty varaus, eli syöttöputket on tuotu kerrokseen, mutta lattialämmitysputkia ei ole. Makkareissa riittää lämpötilaksi 18-19 astetta talvella. Käytännössä vain kylppärin lattialämmitys on aina päällä, makkareiden patterit laitetaan päälle kun pakkanen alkaa huidella 5-10 asteen tienoilla. Siihen asti keskimmäisestä kerroksesta ylös johtuva lämpö riittää pitämään ylimmän kerroksen sopivassa lämpötilassa.
Oikeasti lämpimiä neliöitä siis yhteensä noin 190, viileitä kellarissa n. 45 ja keskikerroksessa noin 4. Asukkaina nelihenkinen perhe. Mainitut lämmitysjärjestelmät ja neliöt on olleet käytössä remonttien jälkeen noin 10 vuotta ja viimeiseltä 9 vuodelta on kuukausittaista mittaroitua dataa siitä miten nämä lämmönlähteet ovat kuluttaneet energiaa (9 vuoden kumulatiiviset kulutukset):
keskuslämmityksen kattila: 4058 litraa öljyä + 71 533 kWh sähköä
(= keskimäärin 451 litraa +7948 kWh per vuosi joka on energiana n. 12 500 kWh per vuosi)
ilmalämpöpumpun lämmityskäyttö: 36 250 kWh = 4028 kWh per vuosi
yläkerran sähkölämmitys: 14 533 kWh = 1615 kWh per vuosi
Luvut siis eivät sisällä taloussaähköä, auton lataamista tai erillisen autotallirakennuksen lämmitystä, vaan vain talon lämmittämiseen kulutetun ostetun energian.
Yhteensä siis lämmitykseen mennyt keskimäärin noin 18 000 kWh/vuosi, josta 4000 kWh ilmalämpöpumpussa ehkä keskimäärin hyötysuhteella 3-4, jolloin päästäisiin noin 26 000 - 30 000 kWh lämpöenergiankulutukseen. Tämän päälle toki 9 vuoden aikana on poltettu noin 3800 kg polttopuita, joka vastaa siis non 420 kiloa per vuosi ja tämä on energiana noin 1700 kWh/vuosi. Saunassa on puukiuas ja sen lämpö toki menee talon lämmitykseen myös, mutta saunomme aika harvoin enkä ole noista puista kirjaa pitänyt.
Tuo lämpöenergiankulutus on muuten aika hyvin linjassa talon edellisen omistajan tarinoinnin kanssa; heillä ei siis ollut takaa eikä ilmalämpöpumppua ja käyttivät vain öljyä pannussa, ja sitä kuulemma kului noin 3000 litraa vuodessa, joka on energiana 30 000 kWh/v.
Yhdeksän vuoden aikana lämmitykseen käytettyyn sähköön ja öljyyn on kulunut noin 15 300 euroa eli noin 1700 euroa vuodessa. Nykyisillä öljyn ja sähkön hinnoilla kustannuksia tulisi kuitenkin ennemmin 2000 euroa, mutta toki sähkön hinnalle ei voi antaa kovin tarkkaa lukemaa nykymaailmassa. Nyt meillä on menty heinäkuusta alkaen pörssisähköllä ja mm. kellarikerroksen lattialämmitystä on ajoiteltu sähkön hinnan mukaan ja kalleina päivinä on pannu vaihdettu sähköltä öljylle, lopputuloksena selvästi pörssin keskihintaa edullisempi toteutunut hinta. Selvää on kuitenkin ettei öljyä ja sähköä saa enää samaan hintaan kuin vielä muutaman vuosi sitten.
Joka tapauksessa jos laskee että maalämöllä pääsisi vaikka noin kolmosen hyötysuhteeseen koko talon energiankulutuksessa niin sähköä kuluisi 10 000 kWh/v ja tämä maksaisi joka tapauksessa yli 1000 euroa vuodessa. Eli säästöpotentiaali maalämmön kanssa jäisi alle tonniin vuodessa. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa motivaattori, vaan tässä on näitä ELY-keskuksen tukia (4 k€) saatavilla vielä hetken, lattialämmitys on rutkasti mukavampi kuin ILP:n humiseva puhalluslämmitys ja 10-vuotiaan ILP:n ulkoyksikkö on lisäksi alkanut pitää tuskaista meteliä pakkaskeleillä vaikka laite vielä hyvin lämpöä puhkuukin, joten ensi talveksi ILP tulisi ehkä uusia jos sen haluaa jatkossa olevan kahden ylimmän kerroksen ensisijainen lämmönlähde. Pelkkään jäähykäyttöön laite saattaisi mennä kuitenkin vielä vuosia, eli maalämmön asentaminen poistaisi välittömän tarpeen ILP:n uusimiselle. Lisäksi öljysäiliö alkaa olla tyhjä joten öljyäkin pitäisi tilata ensi talveksi. Joten nyt on se hetki kun pitää päättää siirrytäänkö maalämpöön vai siirretäänkö sitä ajatusta useammalla vuodella eteenpäin ja investoidaan uuteen ILP:iin 2 k€ ja tankilliseen öljyä toiset 2k€.
Jos katsoisin asiaa vain rahan kannalta, niin maalämpöön siirtymisessä ei edelleenkään ole järkeä, mutta itselleni epäominaiseen tapaan olen tässä nyt tekemässä investointipäätöstä joka ei ole taloudellisesti perusteltavissa.
Niinpä pyysin tarjouksia neljästä paikasta. Yhdestä ei koskaan palattu asiaan, joten mulla on nyt kolme tarjousta. Kaikki on avaimet käteen, vanha öljykattila ja säiliö purettuna ja hävitettynä. Säiliö on 1500 litran muovisäiliö kellarissa, mutta se pitää pilkkoa sisällä koska ei taida mahtua mistään nykyisestä ovesta ulos. Tekninen tila johon laitteisto asennettaisiin on vain 195 cm korkea, mikä asettaa vielä lisähaasteita laitteen ulkomitoille.
Olin odottanut saavani ehkä 22-24 t€:n tarjouksia, joten ensimmäinen tarjous löi vähän lekalla leukaan kun loppusumma oli 32 t€. Tarjottu tuote on Thermia Calibra Eco 12 + MBH Calibra 200 litran käyttövesivaraaja (itse pumpussa on 180 litran säiliö). Siihen romua ja rompetta vielä kylkeen ja 260 m kokonaissyvyyden kaivo. Pihassa kallio aika pinnassa joten sen puolesta poraaminen on halpaa. Prosyyrin mukaan pumpun hyötysuhde 35 asteen lattialämmityksellä SCOP 5,85 (standardi EN14825) ja COP 4,78 (EN14511). Invertteripumppu ja tehoalue 3-12 kW.
Toinen tarjous oli huojentava 27 t€. Laitteena Bosch Compress 7800i LW 3-12 kW invertteripumppu + erillinen 200 litran työsäiliö (pumpussa itsessään ei ole varaajaa) + Bosch DS 300 R käyttöveden varaaja. Eli sama tehoalue kuin Thermiassa, mutta tarjouksessa lämpökaivon syvyys vain 220 metriä. SCOP 5,85 (EN14825) ja nimellinen COP 4,75 (EN14511:2011) eli aika tarkkaan samat hyötysuhteet kuin Thermialla ja samoilal standardeilla laskettuna.
Kolmannella tarjouksella saatiin lukuja jotka jopa alitti odotukset: 20500 euroa, laitteena Jämä Star RST 10kW + ES BT100C 100 litran lisävaraaja (pumpussa on 180 litran säiliö). Tämä Jämä ei ole invertteripumppu, ja lisäksi erillinenvaraaja on pienempi kuin kilpailijoissa. Taisi jäädä tämän tarjoajan kanssa mainitsematta tuo kylpyamme joten täytynee pyytää tarkennusta tarjoukseen jos tähänkin olisi syytä liittää 200 tai 300 litran varaaja. Kaivoksi tarjotaan vain 190 metrin reikää, toki pumppukin on vain 10 kW kun kilpailijat on 12-kilowattisia. SCOPia ei löydy, COP 5,03 (standardi EN255 eli eri kuin kilpailijoilla).
Kaikissa pumpuissa on etäohjausmahdollisuudet ja kaikenlaista älyä, mutta noiden ominaisuuksista ei kovin tarkkaa tietoa ole. Pörssisähköohjauksen pitäisi kuitenkin onnistua. Hintaerot on sen verran suuria että täytyy vielä tuplavarmistaa tarjousten vertailtavuus sisältöjen suhteen tarjoajilta. Kuitenkin näyttäisi kovasti siltä että Jämää voi muiden olla vaikea voittaa, mutta toki tuo halvin tarjous herättää myös muutamia kysymyksiä:
1. Mikä on invertterin merkitys maalämpöpumpussa, varsinkin kun siihen on kytketty vielä varaaja?
2. Mikä selittää Jämän paremman COPin, kenties vain eri standardi? Vai onko nämä muutenkin enemmän mainosnumeroita kuin mitään millä olisi todellisuudessa merkitystä? Miksei Jämästä löydy SCOPia?
3. Esitteiden mukaan kaikkien järjestelmien Energialuokka on A+++ lämmitykselle, A käyttövedelle. Jos hyötysuhteissa on eroa, niin miten kaikki saa saman energialuokan?
4. Onko Jämä laadun ym. seikkojen puolesta vertailukelpoinen Boschiin ja Thermiaan, vai onko tämä kuin vertailisi Daciaa Saappiin?
5. Ekalta tarjoajalta tuli melko detaljoitu mitoituspöytäkirja, ja kaveri kyllä keräsi eniten kaikkea dataa mitä mulla oli tarjota. Onko 260-metrinen kaivo siis oikea mitoitus ja muut alimitoitettuja, varsinkin vain 10kW:n Jämä?
Meillä on toki tulevaisuudessakin mahdollisuus käyttää takkaa lämmityksen tukena ja ILP:kin on seinällä jos tarve tulee, eli ihan niitä viimeisiä kilowatteja ja hyötysuhteen desimaaleja ei tarvitse mun mielestä tuijottaa. Lisäksi ainakin toistaiseksi yläkerran lämmitys hoituu edelleen sähköpattereilla ja saattaa olla että tuota varausta vesikiertoisen lämmityksen asentamiseen sinne ei tule koskaan käytettyä. Nykyiselläänkin ylimmän kerroksen kulutus on niin pientä, että lattioiden avaamisen kustannusta ei säästäisi oikein millään takaisin. Turussa on hyvin harvoin yli 20 asteen pakkasia, joten järjestelmää ei tarvitse mun mielestä mitoittaa minnekään -30 asteen ulkolämpötiloille, jos siitä tulee lisähintaa kymppitonni. Jos lisämitoituksella säästää vaikka 200 euroa vuodessa, niin sitä kymppitonniahan sitten maksetaan takaisin 50 vuotta.
Jos joku jaksoi lukea loppuun asti ja tietää näistä enemmän kuin minä tai omaa muuten kokemuksia, niin kommentoikaa ihmeessä. Tässä viikon-parin sisään pitäisi kai tehdä ratkaisuja. On melko selvää että 32 tonnin järjestelmää en ole lähdössä ostamaan, mutta tuo parinkympin projekti alkaa jo kuulostaa siltä että kyllä tästä hankkeesta joku kättelykelpoinen sopimus voidaan saada aikaiseksi.
nyt uusi matalille paineille tehty skroll- tyyppinen uusi peli joka on suunnitelu maalämpöön nimenomaan ... pitäisi kestää hieman pidempään 
