Maalämpökokemukset

[Vesa Pohjalainen]

Kompressorin keskimäärinen käyntiaka taitaa olla noin 20min kerrallaan, en muista ihan tarkaan. Kyllä sekin tieto löytyy koneen infosta. Koneen teho taitaa olla 12kW, mutta en mene siitä ihan takuusuuss. Kuitenkin pikkuisen peruskonetta suurempi, kun on tuo kanaali ja autotallissa lämmitä tilaa.

[Saabium196]

onhan tuolla oma foorumikin:
lampopumput.info

[HEV]

Mielenkiintoinen aihe! Meille tuli v 2000 Ekowellin maalämpöpumppu ja 2 x 110 m kallioreikää (täällä Kehä I sisällä kun ei peltoputkille oikein ole tilaa eikä rantatonttiin varaa ). Muutoin on hyvin ja vaivattomasti pelannut, mutta pumpun sisältä on jo yli puolet lämpötila-antureista vaihdettu suurin osa tuossa 10v iän paikkeilla ja jossain 8-9v kohdalla maapiiri alkoi vuotaa - ilmeisesti reijän pohjalla olevasta liitoksesta, koska en ole vuotoa maanpäällisistä liitoksista löytänyt. Lopetin tutkimukset ja tein liitoksen painepullolle (autotarvikeliikkeestä) kiertoon ja olen 1-2 kk välein lisännyt nestettä senverran, että painemittari liikahtaa vähän irti nollasta. Nestettä on kulunut noin 20 l vuodessa a 1,5€/l (laimennetaan 1:2), joten eipä kannata putkia (ainakaan vielä) nostaa kaivoista. Tosi tyytyväisiä on oltu valintaan, vaikka viherpiiperrys-vinoiluja ja hymyilyä sai silloin "rakennus- & sähköammattilaisilta" ja investointi maksoi itsensä lasketun 6 v sijasta varmaan 4 v:ssa takaisin (verrattuna varaavaan sähköön)...

jatkan myöhemmin

[Wege]

...Muutoin on hyvin ja vaivattomasti pelannut, mutta pumpun sisältä on jo yli puolet lämpötila-antureista vaihdettu suurin osa tuossa 10v iän paikkeilla..

Sama homma täälläkin, lämpöanturien tyyppi on jossakin vaiheessa muuttunut mutta tuon ikäisiin taisi 2 kpl antureita postikuluineen tehtaalta maksaa jotain 60€.

Tilasin Vaasan elektroniikkakeskuksesta NTCLE300E3103SB NTC-vastuksia 10kpl jemmaan, hinta 32€, noihin joutuu vain itse askartelemaan suojakuoren. Syyskuussa -12 vaihdoin ekan "oman" anturin ja on toiminut.
Ekowell EVT 400 vm.2000

[ZeiPii]

Minäkin laitan muutaman kokemuksen maalämmöstä tähän ketjuun. Hankimme vuonna 2009 valmiin talon Vantaalta. Talo on valmistunut 2008 ja ollut asumattomana vuoden ennen meidän muuttoa. Asuinpinta-ala on 152 m2, ja lämmitettävien kuutioiden määrää en jaksa muistaa. Lämmön ja lämpimän veden tuotosta huolehtii NIBE Fighter 1210 maalämpöpumppu, ja lämpö siirtyy vesikierrolla lattioissa. Talon vieressä on 130 metrinen maalämpökaivo. Nibe on vuosimallia 2006. Siinä siis speksit.

Järjestelmän käyttö on tähän mennessä ollut melko huoletonta. Ihan alkuvaiheessa järjestelmä oli sekaisin, ja siihen auttoi manuaalin tutkiminen, muutamien säätöjen tekeminen ja putkistojen ilmaukset pariin otteeseen. Ei kai ollut testattu kunnolla valmistuttuaan. Lisäksi Niben huolto kävi pari vuotta sitten vaihtamassa jonkin venttiilin pannuun, kun eräät lattia-alueet lämpenivät ihan hillittömästi.

Seurannan mukaan on sähköä kulutettu meidän perheessä vuositasolla noin 12000 - 13500 kWh (riippuu talvesta). Tämä lukema pitää sisällään kaiken sähkön mitä kaapeleita pitkin taloon tulee. Samoin se pitää sisällään myös 13m2 kokoisen varaston lämpimänä pitämisen sähköpatterilla noin 10 asteessa. Erillisen energiakulutusmittarin lukemista päätellen, on lämpöön ja lämpimän veden tuottoon käytetty vuosittain suunnilleen noin 50% kokonaissähkön määrästä.

Lämmitysjärjestelmään olemme todella tyytyväisiä. Se yhdistettynä lämmön talteenotolla varustetulla ilmanvaihdolla, ovat sähkölaskut olleet todella pieniä verratuna vanhaan taloomme Tuusulassa. Siinä mökissä saimme vuositasolla säästellen kulumaan noin 28000-30000 kWh. Niin kauan kun ei tarvitse pumppua korjauttaa tai kummemmin huollattaa, homma on edullista. Jos jotakin haluaisin systeemissä muuttaa, hankkisin sellaisen maalämpöpumpun, josta saa seurantadataa ulos langattomasti.

Edit: Pumpun tyyppi korjattu oikeaksi eli 1210

[baasenar]

Jos jotakin haluaisin systeemissä muuttaa, hankkisin sellaisen maalämpöpumpun, josta saa seurantadataa ulos langattomasti.

Jospa siihen saa langattoman järjestelmän näin jälkeenpäinkin modattua, kannattaa kysyä.

[ZeiPii]

Olen ns. lisämoduulia joskus selvitellytkin. En nyt enää muista saiko sitä tähän peruspömpeliin vai vasta seuraavaan malliin erillisenä, mutta hinta oli tuolloin reippaat 1000 euroa. En katsonut sitä enää tarpeelliseksi, ja niinpä poikean teknisessä tilassa krt/kk lukemassa näytöltä tarvittavat tiedot. Nyt jos pumpun joutuisi vaihtamaan, niin katsoisin sellaisen mallin, josta dataa saisi ulos tavalla tai toisella - langattomasti se olisi luonnollisesti vaivattominta. Mutta näillä mennään ja tyytyväinen olen silti

[HEV]

Mielenkiintoinen aihe! Meille tuli v 2000 Ekowellin maalämpöpumppu ja 2 x 110 m kallioreikää (täällä Kehä I sisällä kun ei peltoputkille oikein ole tilaa eikä rantatonttiin varaa ). Muutoin on hyvin ja vaivattomasti pelannut, mutta pumpun sisältä on jo yli puolet lämpötila-antureista vaihdettu suurin osa tuossa 10v iän paikkeilla ja jossain 8-9v kohdalla maapiiri alkoi vuotaa - ilmeisesti reijän pohjalla olevasta liitoksesta, koska en ole vuotoa maanpäällisistä liitoksista löytänyt. Lopetin tutkimukset ja tein liitoksen painepullolle (autotarvikeliikkeestä) kiertoon ja olen 1-2 kk välein lisännyt nestettä senverran, että painemittari liikahtaa vähän irti nollasta. Nestettä on kulunut noin 20 l vuodessa a 1,5€/l (laimennetaan 1:2), joten eipä kannata putkia (ainakaan vielä) nostaa kaivoista. Tosi tyytyväisiä on oltu valintaan, vaikka viherpiiperrys-vinoiluja ja hymyilyä sai silloin "rakennus- & sähköammattilaisilta" ja investointi maksoi itsensä lasketun 6 v sijasta varmaan 4 v:ssa takaisin (verrattuna varaavaan sähköön)...

jatkan myöhemmin

... Vielä pari vikaa: pari vuotta sitten meni alavastusten kontaktori ja lattiakierron paisuntasäiliöstä kalvo, mutta kaikenkaikkiaan oikeastaan mikään noista ei liity itse maalämmitykseen vaan ovat tavanomaisia lämmitysjärjestelmän (huonolaatuisten?) osien loppuunkulumisia, jotka on ollut helppo vaihtaa itse ja varaosien hinnat vain joitakin kymppejä.

Pumppu on EVT600, lämmitettäviä neliöitä 295 ja kuutioita 960, tallissakin 18C, jotta kuivuu näin lumikelillä. Mitoituksen piti olla -18C:een ja onnistunut siitä päätellen, että alavastukset (siis lämmityskierron vastukset) olivat ollet päällä silloin 8-9v kohdalla n 360h sittemmin luku on tuplaantunut johtuen osittain noista useammasta aika kylmästä talvesta ja siitä, että kontaktorivian aikana laskuri laski tunteja, vaikkeivat vastukset saaneet sähköä ja säiliö osan aikaa alilämmössä kovimmilla pakkasilla. Ylävastus, joka menee päälle, kun lämmintä vettä käytetään pidempään, on ollut päällä laskurin mukaan useamman tuhat tuntia, mutta siitäkin suuri osa viime vuosina, kun nuoriso on alkanut viihtymään suihkussa hämmästyttävän pitkiä aikoja. Sähkön kulutus oli pitkään 25-26MWh/v, mutta on kohonnut viime vuosina 28-29MWh/v:iin. Joku kuuman veden välivaraaja saattaisi pudottaa kulutusta, mutta eipä ole tullut asennettua.

Aika pitkään joutui seurailemaan systeemin toimintaa ja kokeilemaan pieniä säätöjen muutoksia, ennenkuin kaikki oli kohdallaan ja käynti järkevää.

[Vesa Pohjalainen]

Tuo langaton datan seuranta kiinnostaa myös. Tiedä sitten jaksaisiko huushollin WLAN talousrakennukselle saakka. Ainakin läppäri toimii vielä paljon kauempanakin.
Lisävastukset menevät meillä säännön mukaan päälle vasta pakkasen laskiessa alle -20 asteen.

[ZeiPii]

En oikeasti tiedä milloin meidän pömpelin lisävastus tulisi mennä päälle. Näytön mukaan se on ollut käytössä vuodesta 2008 alkaen yhteensä 31 tunnin verran. Kertooko jotakin maalämpöjärjestelmän mitoituksesta?

[mestari]

eikös kuitenkin sen kattilan täyttö puulla ole perusteltua. kun silloinhan sitä puuta lisätään kun on kotosalla, näin on tehty iät ajat. sitten kun ei ole kotona kamina käy jölyllä.
melkein kannattaa se sulake ottaa irti nin ei sähköä mene sen varaajan lämmittämiseen ja puuta uuniin. halkoa pihaan ja vähän pressua päälle noin niinkun ekana talvena, kesällä sitten nikkaroit liiterin ja murjaset sen pystyyn lomilla ja sitten viikonloppuisin kun muutenkin samoilee ja kuntoilee metsissä, tuo tullessaan aina puuta. ja se on kiva koko perheen harrastus,opettaa lapsiakin mitä on työnteko.

[tturku]

En oikeasti tiedä milloin meidän pömpelin lisävastus tulisi mennä päälle. Näytön mukaan se on ollut käytössä vuodesta 2008 alkaen yhteensä 31 tunnin verran. Kertooko jotakin maalämpöjärjestelmän mitoituksesta?

Kertoohan se sen että teillä on täysmitoitus, eli ei juuri ikinä tarvitse lisälämmitystä järjestelmä. Jotkut firmat mitottaa osamitoituksella, jolloin laitteet ja kaivo on pienempi, mutta esim. juuri yli 20 asteen pakkasella sitten tarvitaan jo lisäsähköllä lämmitystä.

riippuu ja roikkuu vähän mikä on kannattavampaa. laitteet saattaa olla muutaman tonnin halvemmat mutta sähköä kuluu taas kymppejä vuodessa enemmän. Liian iso mitoituskaan ei ole hyväksi, koska silloin pumppu käy pätkäkäyntiä, joka sekin huono.

Noissa omissa tarjouksissa on laskelmissa nyt mitoitusperusteena ollut -24...-29 astetta, jonne asti pumpun pitäisi pärjätä ilman lisäsähköä. Sitten katsotaan mikä pumpun koko on hyvä ja mikä tulee energianpeitoksi ilman sähköä ja paljon tarvitaan lisää.

[9-3Tid]

En oikeasti tiedä milloin meidän pömpelin lisävastus tulisi mennä päälle. Näytön mukaan se on ollut käytössä vuodesta 2008 alkaen yhteensä 31 tunnin verran. Kertooko jotakin maalämpöjärjestelmän mitoituksesta?

Saat tsekattua ja säädettyä sen valikoista ( asteminuutit ) miten herkästi vastukset kytkeytyy pääälle, joten ei käyttötunneista mitoituksesta voi hirveitä johtopäätöksiä vetää. Samoin vastuksen tunneissa näkyy esim. jos legionella kuumennus on päällä. Minkä tehoinen pumppu sulla on?
Tuo Nibe tuottaa kyllä pirun hyvin lämpöä. Meillä jyllittänyt 1210 Fighter 5kw vuodesta 2001 lähtien ja hienosti on pelannut alkukankeuden jälkeen. Meinaan kesti tasan 2v ja pari kuukautta, kun kompura levisi. Takuuseen meni vielä koko roska. Tämän jälkeen pelannut moitteettomasti, mitä nyt ulkolämpötila-anturin olen kahteen otteeseen vaihtanut.
Pari vuotta tuli seurattua pumpun elämää ja testailtua eri säätöjä. Ne kun löytyi niin hienosti on pelittänyt ja lämpöä riittänyt. Imusihdin olen putsannut noin parin vuoden välein.

4hlö puutalo 1,5krs 203m2, 590m3 ja autotalli 86m2(250m3, suoralla sähköllä). Sähköä menee keskimäärin 17500kwh vuodessa ja sitä ei tässä mökissä pihistellä. Ilman tallia meni pienimmillään 10500kwh. Talliin pitäisi viritellä kesällä ilmalämpöpumppu. Taloon tuli muutama vuosi sitten laitettua hitachin ilppi ja sisäyksiköt ylä- ja alakertaan. Niitä tulee lähinnä käytettyä kesällä jäähdytykseen ja yläkerrassa jonkin verran lämmitykseen kun en laittanut sinne lattiapiiriä lankkulattian takia.
Pumppu siis Nibe 1210 5kw, maapiiri SiMr 300m.

Mitä tulee pumppujen mitoitukseen niin hämmästelen suuresti miten isoja pumppuja taloihin nykyisin laitetaan. Mun mielestä ne on raakasti ylimitoitettuja, samoin piirit.
Monet karsastaa myös syyttä suotta maapiirejä. Mikäli vaan tontilla tilaa ja maaperä edes sinnepäin suotuisaa niin putket vaan maahan. Kallioreikä nostaa investointia aivan liiaksi, eikä se hyötysuhde sieltä juurikaan parane.
Lisäksi aikoinaan useat asennukset olivat täysiä susia. Kaverinikin ihmetteli miten sillä IVT hörppi aivan mahdottomasti sähköä kun selvisi, että laitos aivan väärin kytketty ja vastukset kuumana lähes jatkuvasti. Ja ei pidä tyytyä siihen, että vehkeet saadaan tulille vaan ne pitää saada myös säätöihin.

[ZeiPii]

...1210 Fighter 5kw ...

Jos en ihan puusilmä ole, niin meillä on tasan sama pumppu . Kun tätä ketjua on lueskellut + maalämpöforumia, niin alkaa tuon pumpun sielunelämä kiinnostaa sen verran, että täytyy perehtyä tuon tsydeemin säätöihin vielä enemmän. Yllättävän vähillä probleemilla on päästy eteenpäin - kop kop.

Vuonna 2009 kun muutimme tähän grynderin tekemään mökkiin, niin tosiaan alussa oli systeemin säädöt hakusessa. Muun muassa huonekohtaiset termostaatit oli kytketty väärin. Kun termarista käänsit lämpötilapyynnöksi enemmän kuin huonekohtainenlämpö oli sillä hetkellä, piirin vesikirto sulkeutui. Vastaavasti laskettaessa termarista lämpötilaa, vesikierto aukesi . Vaihdettiin termariin menevät nolla ja vaihe toisinpäin, niin jo toimii. Tämäkin edellytti ihmettelyä talvisaikaan ja laitteiden speksien etsintää netistä. Olipa talossa muutakin rakennusvaiheen jäljiltä, mutta ne eivät liity lämmitysjärjestelmään. Eipä ole kummoista rakentamisen laatu ja valvonta, jos kerran nämä oli pöytäkirjojen mukaan testattu.

[9-3Tid]

Voin mä katsoa joku ehtoo millä säädöillä itse ajelen jos kiinnostaa vertailla. Ulkolämpötila ja säätökäyräohjatuissa pumpuissa kannattaa mielestäni pitää termarit täysin auki. Itse säädän lämpötilaa kaksi kertaa vuodessa pumpussa sijaitsevasta säätöpotikasta ( kesä- ja talviasetus ). Muutoinkin järjestelmän hienosäädöllä pääsin tiputtamaan lattiapiiriin menevää lämpötilaa lähes 4 astetta tehdasasetuksiin verrattuna sisälämpötilan pysyessä samana.
Ainoa ongelma mulla on märkätilojen kohdalla. Kivilattialle kaipaisi kesällä vähän enemmän lämpöä niin olisi mukavampi tepastella...