Maalämpökokemukset

[tturku]

Niin, tarjoukseen kuluu kaiken materiaalin pois vienti, eli porauksesta syntyvä sekä purkutöistä tulevat jätteet.

[Georges27]

No hyvä. Saattoi mennä ohi, perjantai ja sillai...

[verski]

itsellä thermia 8kw vuonna -80 rakennettu talo valmetin ilmalämmityksellä jossa oli puukattila ja 2000 l varaaja halkoja meni n. 30 mottia/ vuosi. laitatettiin maalämpö vierelle sähkönkulutus mlp osalta eli lämmitys ja käyttövesi 6800kw/vuosi. Asumispinta-ala 135. Kattila jätettiin paikoilleen kun sopi siinä olemaan. maalämpö ollut nyt 3,5 vuotta ja toiminut moitteetta. Hintaa tuli paketille 14,500 ekua mutta pannuhuoneessa ei tarvii nyt asua.

[baasenar]

itsellä vuonna -80 rakennettu talo jossa oli puukattila ja 2000 l varaaja halkoja meni n. 30 mottia/ vuosi.

[petrisa]

Koivulle irtokuution lämpöarvo on 1010 kWh/m3 ja pinokuutiolle 1700 kWh/m3.

Jos tuon verskin 30 mottia/vuosi muuttaa energiaksi irtokuutiolla, niin se on n. 30000kWh/vuosi. Ei kai tuossa vuotuisessa lämmityksen energiankulutuksessa omakotitalolle ole mitään ihmeellistä. Nyt maalämmön aikana lämmitykseen käytetty energia pudonnut noin neljäsosaan. Sekin kuulostaa normaalilta.

[verski]

Moro! Tarkoitin lähinnä puunmäärää työnä kun ei asu ihan metsänkeskellä. Nyt menee joskus "harrastellessa" pannuhuoneessa .Takasinmaksu aikaa en edes ajatellu tuolle
paketille.Kyllä se sitten joskus taloa myydessä ehkä tulee takasin.Uuden lämmityskattilan
+ varaajan hinta olisi tullut jonkun tonnin päähän mlp hinnasta.

[9000cs]

Moi,

Meillä on Kuopissa korkealla ja tulisella mäellä 200 metrin korkeudessa 2008 rakennettu puutalo "pitkästä tavarasta" sisätilat 165 m2 ja 10 m2 muuta lämmintä tilaa ja 100 m2 talli joka ei varsinaisesti lämmin mutta eristetty. Talossa on jopa 5m korkeaa sisätilaa ja sähköä menee 21-23 C sisälämpötilalla MAALÄMPÖPUMPULLA (GeoPro) lämmittämälla ja kaikki muu sähkö mukaanluettuna 13-16 000 kWh/vuosi.

Puuta käytämme takassa "mukavuuslämmittämistä" vain noin 3m2 / vuosi ja sähkösauna (hetivalmis)

:illa menee vain viinaa RE85

[Saappi Kuski]

Talo on 220m2 kivitalo 3 kerroksessa. 1,5v sitten tuli laitettua IVT 11kw pumppu. 205m kaivo. Aikaisemmin meni öljyä jotain 4000 litraa vuodessa. Nyt sähkön kulutus on kaikenkaikkiaan 23t kwh/v. Säästö öljylämmitykseen verrattuna siis luokkaa 1500-2000 euroa vuosi. Koko maalämpösydeemille tuli hintaa vähennysten jälkeen jotain 16000 euroa.

[VKe]

Meillä projekti myös tulilla. Hirsitalossa ~120 neliöä, josta 100 neliöä lautalattialla ja sähköpatterit ja iso kiviuuni keskellä tupaa. Nyt sitten mietinnässä remppa ja maalämpöä ja lattialämmitystä... Lautalattioista en vain haluaisi luopua ja mietin että miten se toimisi lattialämmityksen kanssa?

Päivitetäänpä tätäkin, kun tuli ulkoilulenkillä mieleen tää vanha keskusteluketju. Aina ei saa kaikkea mitä haluaisi...

Mutta nytpä on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys mutta ei enää lautalattiaa . Lämmöt saatiin tulille viime torstaina ja viikonloppuna maisteltiin miltä se tuntuu...

Hyvältähän se, mutta onkohan toi Jämä:n säätö meikäläisen logiikalle liikaa?

[AZP]

Voi tulla liian myöhään, mutta vanhalle duunikaverille tehtiin lattialämmitys yli satavuotiaaseen maalaistaloon. Vanha lankkulattia purettiin, putket asennettiin lämmönluovutuslevyjen kanssa ja samat lankut asennettiin takaisin. Toiminut jo yli viisi vuotta ongelmitta.

Itsellä ei ole maalämpökokemuksia, mutta pienemmillä investoineilla on justeerattu vanhan talon lämmitysjärjestelmää remontin yhteydessä. 30-luvun lisäeristämätön hirsitalo, jossa n. 185 lämmitettävää neliötä + 45 neliötä viileää kellaria. Ostettaessa oli vesikiertoiset patterit ja öljypannu, jossa myös 6 kw sähkövastukset. Vanhalla omistajalla (4 henk. perhe) mennyt öljyä reilut 3000 litraa vuodessa,eli lämmitysenergiaa noin 30000kwh.

Nyt edelleen sama pannu, mutta kellari (myös viileät osat, yht 90 m^2) ja keskikerros 90 m^2 varustettu vesikiertoisella lattialämmityksellä, ullakkokerroksessa sähköpatterit, keskikerroksessa lisäksi helmikuusta alkaen varaava kakluuni ja samoin helmikuusta ilmalämpöpumppu. Kivijalassa olevaan kellariin laitettu sisäseinille 40 mm polyuretaanieriste ja uusi lattia eristetty niin hyvin kuin pystyy (kallio paikoin pinnassa). Muussa kerroksissa ei edelleenkään lisäeristystä.

Ilmalämpöpumppu jaksaa yksin pitää keskikerroksen ja ullakon lämpimänä (alhaalla 22 astetta, ylhäällä 19-20) nollakeleillä. Pakkasille mentäessä pitää ullakolla laittaa sähköpatterit päälle. Kovemmilla pakkasilla pitää polttaa takkaa, tammikuun jälkeen ei ole vielä niin kovia pakkasia ollut, että olisi vesikiertoisellajoutunut keskikerrosta lämmittämään. Taisi olla lattialämmityksen asentaminen hukkainvestointi

Pannua käytetty halvan sähkön ansiosta sähköllä pian kaksi vuotta, öljy jos tuosta vielä vähän halpenee,niin siirrytään siihen. Pannu hoitaa kellarin lämmön (n. 19 astetta, viileissä tiloissa talvella n. 12 astetta) ja käyttöveden tällä hetkellä kahdelle aikuiselle.

Vaikka ilmalämpöpumppu ja takka eivät ole olleet käytössä vielä täyttä 12 kuukautta, niin sähkönkulutus lämmitykseen ollut viimeisen 12 kuukauden aikana noin 17000 kwh, takassa mennyt puita pari pinokuutiota. Vaikutusta on toki silläkin että viime talvi oli lämmin. Joka tapauksessa energiankulutus on pudonnut lähes puoleen, ja vastaa kaverin lämpöpumpputekniikalla lämpenevän uuden samankokoisen omakotitalon kulutusta.

Jos investoisin maalämpöön, säästö ei voisi olla tuhatta euroa suurempi vuodessa. Ei paljon kiinnosta pistää yli 20 te kiinni tuollaisella säästöllä...

[karg]

Nykyinen ok-talomme oli valmiiksi varustetu maalämmöllä. Tuntuis olevan suhteellisen järkevä tapa lämmitellä 165-neliöistä kompleksia + autotallia. En oo ainaskaan vuosikausiin nähnyt yhtä pieniä sähkölaskuja, kun vertailukohtana on aiempi suorasähkölämmitteinen 95-neliöinen rivarikolmio. Tarvii nyt vielä katella, että miten tää homma toimii talvella ja mitä maksaa. Ilmalämpöpumppu tuli laitettua, mutta se on pelkästään viilennystä varten helteiden osuessa kohdille.

[HEV]

Raporttia kehiin: Ekowell EVT600:n kompuralle tuli kolmisen viikkoa sitten käyttötunnit täyteen kuukautta vaille 14 v käytön jälkeen. Nyt on uusi kompura paikallaan ja hienommin toimii taas kuin muutamaan viime vuoteen. Voi olla, että vähentynyt kylmäaine aiheutti jo pari vuotta sitten omituisuuksia käyntiin, mutta nyt sitten meni ensin laakeri (äänen perusteella) ja viikkoa myöhemmin spiraalit olivat sitten ilmeisesti jo hankatuneet senverran, ettei paine enää pysynyt painepuolella ja kompressorin sisäiset lämpösuojat laukeilivat jatkuvasti. Vastuksilla pärjäsi näillä keleillä mainiosti varsinkin kun pienensin lämpöja kellarikerroksessa (at, sauna, apk, ym). Nyt sitten selviää sekin oliko kohonneen sähkönkulutuksen (n 15%) syynä suihkuikään tullut nuoriso vai vanhaksi ajettu kylmäpiiri.

[topperharley]

Ääni nuorisolle [FACE WITH TEARS OF JOY]

[ZeiPii]

... Nyt sitten selviää sekin oliko kohonneen sähkönkulutuksen (n 15%) syynä suihkuikään tullut nuoriso vai vanhaksi ajettu kylmäpiiri.

Ääni nuorisolle [FACE WITH TEARS OF JOY]

Yep, meillä lämpimän veden kulutus lisää tietty sähkön kulutusta (maalämpötsydeemi) Menneinä vuosina kulutus on ollut noin 10-11 m3 per kk niin lasten ehdittyä teini-ikään on kulutus noussut 13-15 m3 tietämille per kk. Uskon, että lämpimän veden kulutus (= sähkön kulutus sen lämmitykseen) on suoraan verrannollinen teinityttären hiusten pituuteen .

[Vesa Pohjalainen]

Öljystä siirryttiin maalämpöön kesällä 2012.
Viime vuosi oli kaiken sähkön osalta 16966 kWh. Tänä vuonna on mennyt 11348kWh toistaiseksi. Rahassa siirtomaksuineen 2013 = 2219€ sähköön kokonaisuudessaa.
Yleensä öljyyn on yksistään mennyt noin 2000e + sähköt
Seuraan kuukausittain sekä kulutsuta, että kustannuksia.

Talo on vuonna 1998 käyttöön otettu Jeo-talo
Lämmintä tilaa on 156m2 talossa ja noin 40m2 talousrakennuksessa, joka on muutaman kymmen metrin päässä ja kanaalilla yhdistetty taloon.

Maalämmön tuottaa Alpha Innotecin systeemi
Sähköä kului ennen noin 10000kWh eli maalämpö syö tuon 6000 -8000kWh lisää sähköä, mutta öljyä meni joku 1800 - 2700 litraa vuodessa talvesta riippuen. Eli säästön puolelle menee, vaikka ei tonnitolkulla. Ekologisuudelle lisäpiste, samoin huolettomuudelle ja lämmön tasaisuudelle. Kosteissa tiloissa on lattialämmitys, huonetiloissa perinteinen vesikiertopatterijärjestelmä.

Ehdottomasti on ollut hyvä sijoitus. Pannuhuoneesta tuli ns. kuntokoppi, jossa on muutamia kuntoilulaitteita.