Aurinkosähköä

[teesalama]

Pyykinpesukoneelle lämmintä vettä, ei kai?
Mitä tykkää 30-40 asteessa pestävät vaatteet siitä?

Tuli tosiaan dekadivirhe dieselin kulutukseen: 0,25-0,4 litraa / kWh.

Ota invertterin mitoituksessa huomioon moottoreiden käynnistymisvirta, joka on 4-6 kertainen käyntivirtaan verrattuna.

Mökillä ei riitä edes 2000 W merkitty invertteri käynnistämään jääkaappia kuin satunnaisesti...

[AZP]

Niinjoo... Ei taidakaan onnistua moinen talo

Ei kai, saahan sen pyykkikoneelle syötettävän veden säädettyä vaikka 40 asteeseen omalla suntillaan jos haluaa. Ei tämä projekti pyykkilämpötilaan kaatuisi.

Meillä pestään muuten 90 % pyykeistä kuudessakympissä, koska 40 asteessa vaatteet ei oikeasti puhdistu kunnolla. Sen olen kokemuksella oppinut, että melkein kaikkien vaatteiden pesulappujen lämpötilamerkinnät on ylivarovaisesti mitoitettu. Villaa sisältävät neuleet ja erikoisvaatteet erikseen, mutta pellava, puuvilla ja melkein kaikki keinokuituvaatteet menee kuudessakympissä. Yhtään vaatetta en ole väärällä pesulämpötilalla pilannut.

[teesalama]

Joo, aika monessa vaatteessa on jopa 30 astetta merkintä. Ei ne puhtaaksi sillä kyllä tule.
Jos ei pesua kestä niin vaihtoon

Sinänsä kannatan aina pientä pellepeloton rakentelua.

[Risto]

Pyykinpesukoneelle lämmintä vettä, ei kai?

Minulla on AEG Öko Lavamat 770 -pyykinpesukone, jossa on tuloliitäntä sekä kylmälle että lämpimälle vedelle. Sen saa tulla noutamaan, jos on tarvetta. Välillä jättää ohjelman kesken.

[teesalama]

Kiitos, mutta ei ole tarvetta

[Rattivaihde]

Ihan muutama sivukommentti näin rakennusalan opiskelijana

Omanlaista inkkarielämäähän se olisi, vähän samaan tapaan kuin jotkut lämmittävät talonsa 100 %:sti haloilla, joita saa joka päivä olla lykkimässä pannun pesään.

Uunilämmityksellä tosiaan saa pakkasilla viritellä ainakin johonkin pesään tulia joka päivä, mutta kunnollisessa puukeskuslämmityksessä pitäisi kovimpia paukkupakkasia lukuunottamatta riittää pannun lämmittäminen joka toinen tai kolmas päivä, ellei harvemminkin. Tämä toki vaatii riittävän suuren varaajan ja tehokkaan kattilan. Jos käyttövesi lämmitetään erikseen tavalla tai toisella, se vielä helpottaa lisää.

Suomessa kumminkin on varsinkin 60-70-luvun jäljiltä paljon lämmitysjärjestelmiä, joissa on kyllä kaksoiskäyttökattila muttei kummoista varaajaa, ja joita on tarkoitettu käytettäväksi ja käytettykin lähinnä öljyllä. Eläkepäivillään paapat sitten hyppäävät talvet pannuhuoneen ja klapivaraston väliä säästääkseen öljylaskussa. Isovanhemmilla oli 1980 valmistunut talo puu/koksikattilalla ja isolla varaajalla, jota lämmitettiin normaalisti yösähköllä, mutta kattilan avulla talven sähkölaskuja sai pienennettyä huomattavasti eikä pannuhuoneessa tarvinnut jatkuvasti rampata ison vaarajan ansiosta.

Nuo vesivoimalalinkit näyttävät aika mielenkiintoisilta, pieni vesivoimala on tullut off the grid -ratkaisuna joskus itsellekin mieleen. Aurinkoenergian en usko teknologian puolesta olevan vielä sillä tasolla, että siitä olisi pääasialliseksi ratkaisuksi näillä leveysasteilla, tuulivoimaloissa on pari perustavaa ongelmaa ja akkuteknologia näiden avustajana(kaan, terveisiä vain NEVS:in ystävät ) ei vakuuta lainkaan. Sinänsä valtakunnanverkosta riippumattomuus on oikein innostava ajatus; liittymät maksavat yhtään syrjemmässä melkoisen reilusti, samoilla seuduilla katkot ovat iso ongelma, sähkö maksaa nykyään paljon, ja ihan periaatteesta kannatan yleistä omavaraisuutta niiltä osin kuin se on järkevää. Nimimerkillä ei ikinä suorasähkö- tai kaukolämmitystä, öljy sen sijaan on ihan ok-vaihtoehto.

[AZP]

"Ei haittaa Carunan tai jonkun muun korotus, kun itse lämmittää ja aurinkosähkölläkin on vuodesta -93 pärjätty."

http://yle.fi/uutiset/lapissa_nuukaille ... ka/8804985

[IC1970]

^Hyvin toimitettu juttu. Ei haittais itteäkään yhtään. Heti kun on kakarat maailmalla ja uskaltaa potkaista muijaa perseelle, lähen jonnekin skutsiin ja mökitän itteni. Ikkunasta näkyvästä heijastuksessa pystyy tarkka havaitsemaan, että Matilla on autona n. -98 mallinen farkku Mazda 626. Ei ole autoonkaan törsätty, siis.

[AZP]

Minkä autoista valitset sitten korpierakon kulkupeliksi? Leksan?

[IC1970]

Minkä autoista valitset sitten korpierakon kulkupeliksi? Leksan?

Ei ei, silloin muutetaan kaikki irtain rahaksi, siis ennen muuttoa, muutto tehdään 4wd Hiacella, jossa on webasto ja kaksi hyvää akkua. Ei tartte pistää töpseliin tai kuluttaa aurinkosähköä lämmitykseen. Nelivedolla päästää menemään silloin kun halutaan ja koiratkin mahtuu kyytiin, kun vähän modifioi takatilaa. Tietenkin Hiacessa on lämpökanava takatilaan, kuten edellisessä Haisussani oli.

Problem solved. Nou problem.

[AZP]

Yli kaksi vuotta on viimeisestä viestistä kulunut, ja ilmeisesti IC1970 ei ole vielä antanut vaimolle potkuja ja muuttanut korpeen?

Asiaan: keväällä innokas aurinkosähkömyyjä soitteli toistuvasti tarjoten kotiesittelyä heidän (Powera) järjestelmälle. Asia periaatteessa kiinnosti, mutta jatkuva kiire esti tapaamisen sopimisen. Sen verran sinnikkäästi soitteli, että lopulta esittelijä kävi meillä tällä viikolla juttuineen.

Lyhyesti: tarjosi 20 paneelin eli 5 kwp:n järjestelmää katolle avaimet-käteen-asennettuna kokonaishintaan n. 10,5 k€ josta kotitalousvähennyksen jälkeen jäisi noin 8000 oiroa itse maksettavaa. Onniselta hankkivat saksalaiset Solarwattin vehkeet ja takuu 5-10 vuotta. Onnisen esite lupailee tuolle järjestelmälle Etelä-Suomessa tuotantoa 4600 kWh, Poweran esityksessä taisi lukema alkaa vitosella.

Ihan asiallisen oloinen järjestelmä noin esityksen perusteella. Ainoa mikä näin finanssimiehenä alkoi tökkiä oli heidän tapansa laskea investoinnille vuosituottoa (13-14 %) ja takaisinmaksuaikaa(7-8 v). Luvut nimittäin perustuivat sähkönhintaan, joka on jostain muualta kuin meidän sähkölaskulta, sekä oletukseen sähkön hinnan noususta 6 % vuodessa tästä eteenpäin. Oli osattu ekstrapoloida sähkönhintaa, mutta tulevaa tuottoa ei kuitenkaan oltu jaksettu diskontata nykypäivään.

Väittivät keskimääräisen suomalaisen kotitalousasiakkaan sähkön kokonaishinnaksi (alvit, verot, siirrot ja sähkö) 16 senttiä/kwh. No, meillä maksaa tänään voimaan astuneen viimeisimmän siirtohinnan korotuksen kera sähkö tällä hetkellä 9,42 snt/kwh. Väittivät hinnan nousseen viimeisenä jotain kymmenenä tai kahtenakymmenenä vuonna 6 % p.a. Vanhin sähkölasku mitä löysin meiltä oli kuuden vuoden takaa ja siinä kokonaishinta oli 10,15 snt/kwh. Muistan että 90-luvun alussa fysiikanopettaja opetti että sähkö maksaa n. 50 penniä/kwh. Jonneille tiedoksi että se on noin 8,4 senttiä. 25 vuodessa keskimääräinen vuosikorotus sähkön kokonaishintaan on siis ollut näillä muistikuvin ja meidän toteutuvan hinnan mukaan n. 0,5 % per annum. Ehkä Poweralla meni prosentit ja promillet sekaisin?

Joka tapauksessa säästöpotentiaali oli laskettu sen mukaan että ekana vuonna säästö olisi n. 5000 kwh x 0,16 euroa, eli n. 800 oiroa. Tästä oli laskettu tulevaisuuteen sitten että säästö kasvaa 6 % vuodessa ja takaisinmaksuaika siten siellä 7-8 vuoden paikkeilla. Vähän myyjäystävällinen tapa laskea, varsinkin kun omaan silmääni pohjaluvut oli jo päin metsää.

Mainitsi lisäksi että aurinkopaneelien hinnat on nyt pohjissa ja alkaa nousta. Tottahan on että paneelien hinnat ovat viime vuosina romahtaneet volyymien kasvaessa, eli vaikkei itse paneelitekniikka ole edennyt mitenkään harppauksin, investointien kannattavuus on. Perusteet hinnan nousemiselle oli raaka-aineiden hintojen nousu, kun volyymien kasvettua niiden kysyntä on räjähtänyt käsiin. Relevanttia pohdintaa, mutta en silti olisi veikkaamassa että juuri nyt tänään ollaan pohjahinnoissa.

Teknisesti jäi ihan hyvä kuva, mitä nyt voi yhden A4:n ja läppäriltä näytettyjen kalvojen perusteella jäädä. Tuo numeropuoli on vain niin metsässä ett muuten asiallisesta esittelystä jäi hieman kusetuksen maku. En tiedä miksi aina näiden kotikäyntiesittelyjen jälkeen jää sellainen kuva, mutta yhtäkään täysin asiallista ja tarttumisen arvoista tarjousta yhtään mistään en ole saanut sen perusteella, että joku soittaa ovikelloa tai varaa "ilmaisen kotikäynnin" puhelimitse.

Meillä on talon katon toinen lape suoraan etelään 45 asteen kulmassa. Siihen sopisi tekniikan puolesta paneelit kuin nenä päähän. Mutta en kyllä näkyvällä paikalla olevaan vanhaan taloon pistä julkisivun puolelle mitään paneeleita. Ehkäpä autotallin katolle sitten kun saadaan talliprojekti käyntiin.

[petrisa]

Aivan täyttä kusetusta nuo takaisinmaksuajat, kuten jo totesitkin .

Työantajan kiinteistön katolle asennettiin 105 kWp aurinkosähköjärjestelmä jokunen aika sitten. Tuottanut nyt sähköä keväästä 2017 asti. Kiinteistö puolen tyypit olivat laskeneet, että takaisinmaksuaika on n. 11 vuotta. Itsekin laskin niin kyllä se tuota luokkaa on. Tässä kannattaa ottaa huomioon mitä "helpotuksia" yritykset/julkinen sektori saa erilaisina vähennyksinä järjestelmän hankinnassa ja asennuksessa. Ne ovat ihan eri mittaluokassa kuin yksityisellä ja siltikin takaisinmaksuaika on reilu 11 vuotta. Itse olen useasti laskenut vähän eri asioita aina huomioiden niin takaisinmaksuaika on yksityiselle kotitaloudelle yleensä suurinpiirtein 20 vuotta +/- 2 vuotta.

[AZP]

Joo, mun nopea matikka päätyi 20 vuoteen myös: voin uskoa 4000 kwh vuosisäästöön = 400 € vuodessa = 20 vuotta 8k€:n investoinnille.

Tuosta kotitalousvähennyksen määrästä voi arvioida asennustyön osuutta projektin kokonaishinnasta, elleivät kuseta siinä maksimoidakseen vähennyksen eli saaden hintaa alas valtion kustannuksella. Työn osuus on siksi kiinnostavaa, että sen hinta tuskin tulee laskemaan. Reilun kymppitonnin kokonaiskustannuksista noin puolet on asennustyötä, ja kun muistetaan että loppupuoliskossakin on invertteriä, kiinnikettä, kaapelia, liitintä ja muuta geneeristä roinaa sekä vielä katetta, niin ei niiden paneelien hinnan osuus projektista kovin suuri ole. Turha siis kuvitella, että paneelien hintojen jatkaessa laskuaan tuollaista kokonaisuutta saisi asennettuna muutaman vuoden päästä puoleen hintaan.

[tetammi]

Jos ite lähtisin aurinkoenergiaa hyödyntämään niin lämmittäisin suoraan vettä aurinkokeräimillä.

Varsinkin jos ei ole kaukolämmössä ja vesivarajaa löytyy jo valmiina. Toki pitää olla ylimääräiset liitokset.

Kesäkaudella jos kaiken lämpimän käyttöveden saisi tuota kautta niin sähköä säästyisi jo huomattavasti.

Tuohon aurinkosähköön niin pulsaattorikoneella saisi pyykit puhtaaks jonka veden voi lämmittää puulla...

[AZP]

Se on ihan viksu systeemi se aurinkokeräin varsinkin jos lämpimän veden tai muuten lämmön kulutus on suurta. Mutsilla ollut varmaan 10v jo kierto katolla. Heillä on pieni uima-allas kämpässä, jota tykätään pitää aika lämpimänä. Helmikuun aurinkoisilla keleillä alkaa jo tuottaa lämpöä ja maaliskuun kirkkaina päivinä keräimiltä tulee parhaimmillaa jo jotain 70-asteista vettä, joka lämmittää parin kuution varaajaa.

Oltiin viikolla tuossa lähellä olevassa leikkipuistossa, jossa lasten kahluuallas ja mietin just miten hyvä systeemi aurinkokeräin olis siihen. Valittiin meinaan väärä päivä, kelissä ei valittamista, mutta altaan vesi oli vaihdettu kai just aamusta, koska se oli ehkä 12-asteista. Jos omistaisin vesipuiston, niin varmaan pitäis pystyttää sinne keräimet, koska se lämmitystarve on kovimmillaan just kun sitä ilmaista energiaa olis tarjolla eniten.

Toisaalta tosiasia on vain se, että sähköstä on helppo tehdä lämpöä, lämpöpumpulla vieläpä reippaalla hyötysuhteella, lämmöstä sen sijaan monimutkaisempaa tehdä sähköä. Sen puolesta aurinkosähkö on joustavampi ratkaisu eri energiatarpeisiin.

Motivan mukaan aurinkokeräinten hyötysuhde on hyvin yli 50 %, jopa 70 %. Keräin on sen puokesta fiksumpi järjestelmä, aurinkopaneelien hyötysuhdehan on luokkaa 20-25 %. Toisaalta kun energia on ilmaista, niin hyötysuhteellakaan ole niin väliä, jos vain on neliöitä käytettävissä asennukseen.