Aurinkosähköä

[petrisa]

Jatkan vielä ...

Tiedän erään julkisen sektorin ison kiinteistön, johon hankittiin aivan vasta iso aurinkösähköjärjestelmä. Se on huipputeholtaan 105 kWp. Paneleita on katolla satoja neliöitä.

Sen arvioitu tuotto on 90 MWh/v ja takaisinmaksuaika siinä 12-13 vuotta.
Pitää ottaa huomioon, että kyseinen iso kiinteistö kuluttaa sähköä myös kesällä, joten se kuluttaa itse kaiken tuottamansa aurinkosähkön. Säästö siis syntyy alentuneena verkkosähkönkulutuksena.

Julkinen laitos on saanut järjestelmän hankinnan ja asennuksen alv 0%, joten suhteessa se maksaa sille vähemmän kuin tavalliselle kuluttajalle tarkoitetut. Mahdollisista valtion avustuksista ei ole tarkkaa tietoa.
Näistä "edullisista" seikoista huolimatta arvioitu takaisinmaksuaika on enemmän kuin finsolarin "heittämä" 11 vuotta. Mihin finsolar perustaa tuon oman arvionsa. Ei mihinkään tosiseikkoihin, vaan pelkkä markkinointikikka. Uskoo ken uskoo. Mainospuheissa voi höpistä mitä vaan.

[McStadey]

Finsolar on/oli Aalto yliopiston hanke, ei yritys. Et varmaan käynyt ko. sivulla
Paras iso kohde oli vastikään jonkun kunnan hankkima, toimittajan omalla riskillä lupaama takaisinmaksuaika 10v. Kaivan tarkemmat tiedot joskus kun onen koneella.
12-15v uskallan edelleen väittää takaisinmaksuajaksi pientaloon.

[Mikko Parikka]

Juuri senhän minä ymmärsin, ettei niin suuria akustoja kellään tule olemaan..
Katsoppas ympäri maailmaa minkälaisia järjestelmiä siellä käytetään ja kehitetään. Kummallista kyllä uusimmissa inverttereissä on akustoliitäntä. Suomi tulee taas jälkijunassa tässäkin. Esim Fronius, Tesla yms.

[petrisa]

On nyt otettava huomioon se seikka, että kunta tmv. saa nämä järjestelmät ilman alvia
Takaisinmaksuaikaan tuolla on merkittävä vaikutus, joten 10 vuotta on aivan mahdollista.

Tavallinen kotitalous joutuu maksamaan kaikesta alvin ja saa työstä kotitalousvähennyksen. Se ei kovin paljoa vaikuta, kun nämä On-Grid aurinkosähköjärjestelmät ovat laitteistokustannuksiltaan tuhansia euroja, isoimmat jopa 10-tonnin paikkeilla.

Kuten mainitsin, niin valtiolta saatava "aurinkosähköenergia-avustus" olisi oiva lisä tähän ja ilman muuta edesauttaisi takaisinmaksuaikaan. Se varmasti olisi kiihdyke kotitalouksille.

Tuossa Kuningaskuluttajassa esiintyy juurikin FinSolar-hankkeen Raimo Lovio, jolla on 3 kWp tehoinen järjestelmä omakotitalossaan. Se on tuottanut 2500 kWh/v. Vastaavasti Hyvinkääläisellä Insinöörillä on n. 7 kWp tehoinen järjestelmä, joka on tuottanut 4900 kWh/v. Hän on asentanut järjestelmän itse.

Tuo isompi järjeselmä säästää vuodessa 500...700 euroa/v ja pienempi (FinSolarin lobbaajan) 250 euroa/v. Tähän Lappeerannan Teknillisen Yliopiston professori Jero Ahola kommentoi, että investointi maksaa itsensä takaisin 15 vuodessa.

Otetaan tarkasteluun esim. tuo isompi järjestelmä:
- hankintahinta oli 11000 euroa, siis ilman asennuksia
- lisätään siihen ohjelmassa esitetty edullisin asennushinta 1500 euroa
- yhteensä kustannuksia 12500
- jos säästö olisi tuo 700 euroa vuodessa, maksaa se itsensä takaisin reilussa 17 vuodessa
- mikäli säästö onkin tuo pienempi 500 euroa vuodessa niin aika pitenee jo 25 vuoteen

Totuus on varmaan jossain tuossa välissä.

Tässä ei tietenkään nyt ole kukaan osannut varmuudella laskea miten sähkön kokonaishinta tulee muuttumaan näinkin pitkällä aikavälillä. Mikäli ajatellaan, että tuo tuotto olisi jossain siinä edellä esitetyn laskennan puolivälissä (n. 20v), mutta sähkön hinta tulee nousemaan (hyvin todennäköistä), niin tämän mukaan tuo Jero Aholan arvio takaisinmaksuajasta (15v) voi olla hyvinkin lähellä totuutta.
Sitä vastoin arvioituihin 11 vuoden takaisinmaksuaikoihin en kuitenkaan usko kotitalouksissa.
Erikoista, että finsolarin sivuilla esitettäisiin 11 vuoden aikaa, kun taas tv-ohjelmassa, missä heidän lobbaajansa itse esiintyy, 15 vuoden aikaa.

Yritykset tai julkinen sektori, kuten McStadey kertoi ja itsekin kerroin myös, saavat laitteistot ilman alvia. Investointi voi näissä tapauksissa maksaa itsensä takaisin siinä 10 vuodessa, mitä on siellä arvioitukin.

Tämä asia on minun osaltani loppuun kästelty.
Uskokoon kukin vaikka Joulupukkiin, minä en.

[Fakiiri]

Niin tässä tarttee olla uskoa oikeaan asiaan, vähä niinku etanoolilla ajaessakin.

Itseäkin kiehtoisi tuommonen solarpower juttu, kun vaan ne hinnat tulis hieman alas.

[AZP]

Olin tänään kuuntelemassa kiertotalouteen sijoittavan rahaston rahastonhoitajan mietteitä. Kertoi mm. ekokorttelista, jota ei ole liitetty laisinkaan sähköverkkoon, vaan kaikki sähkö tuotetaan mm. biovoimalla paikallisesti.

Aloin pohtia, että jos omakotitalon lämmitys toimisi (ohjausta ja pumppauksia lukuunottamatta) jollain muulla kuin sähköllä, esim pelleteillä, kiuas on jo puulla ja liesi meillä on jo kaasuliesi, niin minkäköhänlaisen laitteiston ja akuston normaali kotitalouskäyttö vaatisi, että voisi vetää Turku Energian piuhat seinästä poikki? Ullakolle joku 3kw aggregaatti varuille, katolle propelli ja kasa aurinkopaneeleja. Huipputehontarvehan tulisi tyyliin imuroitaessa tai vedenkeittimestä. Valaistus ei ledeillä tarvitse nykyisin enää tehoa juuri mitään, vaikka pimeänä aikana energiankulutus/vrk onkin valaistuksellakin jo merkittävä. Tyyni pimeä talvipäivähän olisi tuollaisen järjestelmän ikävin aika, mutta sitten voisi pistää sen RE85:llä pyörivän aggregaatin rauhassa käyntiin.

Pitää joku päivä laskeskella tarkemmin kun on aikaa. Vanhemmalla talolla säästö nyt ei olisi kummoinen, mutta jos rakentaisi kokonaan uutta, säästäisi sähköliittymän hankkimismaksun kokonaan, jolloin jäisi rahaa investoitavaksi vehkeisiin. Käytännössä omakotitalon valaistuksen voisi tehdä matalajännitteiseksi kesämökkien tapaan, jolloin säästyisi sähköasennustöissäkin, kun ne saisi tehdä kuka tahansa.

[Risto]

Tuolla on reaaliaikainen seuranta ja historia kesästä 2014: http://napssystems.solarlog-web.eu/6113.html

https://www.syk.fi/sites/default/files/ ... stelma.pdf

[JP_Vette]

että voisi vetää Turku Energian piuhat seinästä poikki

Meitähän on sitten kaksi, jokka tämmösiä miettii. Tosin mun ajatusmaailmassa on joku kallioinen metsätontti (=ei mitään arvoa metsätaloudellisesti), johon betonipilarien päälle kesämökki (ei virallisesti muuta sinne papereitaan niin saa myös asua). Talon lisäksi isoin investointi olisi porakaivo, ja kun näennäisesti veden muka kantaisi sisään ja saunaan, niin jätevesipuolikin on aika kevyt.

Pois jäisi kalliit perustukset, kallis kunnallistekniikka ja kallis sähköliittymä.

Hommaa kun aikansa pohtii, niin sähköä menisi nykyisellä elämäntyylillä vaikka sen pellettikattilan elektroniikkaan, kiertovesipumppuun, valaistukseen, läppärin lataamiseen, 4g-modeemiin ja Dysonin varsi-imurin lataamiseen. Liedeksi luonnollisesti kaasuvehkeet, jotta voi hyvällä omatunnolla vetää 12v sähköt (taas säästy tonneja kun ei tarvi sähkäriä).

Jääkaappi on vähä niin ja näin. Menisi kaasulla, mutta kompurakäyttöiset 12v kylmälaukut vie niin naurettavan vähän sähköä, että eiköhän sieltäkin puolelta jotain kivaa löytyisi, ainakin itse ranettamalla.

Ainut päänvaivaa aiheuttava tarve tulee tiski- ja pyykkikoneista. Mut eiköhän siihenki joku keksintö löytyis. Kuumaa vettä kun niille syöttää, niin ei ne ainakaa sähköä paljoa vie.

Sitten joskus harvoin kun tarvii jotain 240v vehjettä vaikka auton ruuvaamiseen, niin säästyneillä rahoilla saa aika makean aggrekaatin ja monta tynnyriä polttoainetta siihen. Ja käytännössä mistään perusmukavuudesta ei ole tingitty.

[teesalama]

Vähän realismia peliin:
Marras-, joulu-, tammi-, ja helmikuussa näillä leveyksillä aurinkopaneelien sähköntuotto on pyöreähkö nolla. Sitä sitten aggregaatteja pyörittämään.
Hyvinkö tuottaa illalla tai muutenkin pimeään aikaan, kun valaistusta tarvitaan? Täytyisi olla niitä akkuja ja ne taas maksavat, vievät tilaa ja vaativat huoltoa.

Noissa takaisinmaksuajoissa täytyy ottaa huomioon TEM:n harkinnanvarainen tuki. Sen määrää voi ihmetellä täältä:
https://www.tem.fi/energia/energiatuki/tuen_maara

"Työ- ja elinkeinoministeriö voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät
"



Ei muutakuin paneelit katolle ja tienaamaan. Kannattaa se sähköliittymä silti säilyttää.
LED-valaistus säästää energiaa, mutta yleensä valaistusvoimakuuden kustannuksella.

[AZP]

Realismia realismia...

Pelkät sähköliittymän maksut on perustaessa luokkaa pari tonnia, sitten saa maksaa muutaman tonnin ihan vain siitä liittymän rakentamisesta, varsinkin jos sattuu rakentamaan sille vähän syrjäisemmälle metsätontille, eli kun olemassaoleva linja ei menekään ihan vieressä. Siihen päälle se jo mainittu tonnien säästö kun voi tehdä sähköt taloonsa lähes kokonaan itse, niin investointirahaahan irtoaa rakennusvaiheessa aika paljon.

Säästyneillä varoilla ostaa jo vähän voimalaitosta, akkua ja aurinkopaneelia, ja niitä pilvisiä ja pimeitä talvipäiviä varten sen propellin katolle. Ja se aggregaattihan hankitaan juuri sen vuoksi että tiedetään ettei sitä sähköä aina riitä, joskus voi mennä viikkojakin että ollaan aggregaatin varassa. Sehän on selvä suomen olosuhteissa.

Sähkönkulutuksen saa kuitenkin todella pieneksi kun optimoi talon järjestelmiä, esim juurikin syöttää pesukoneille (jollain muulla kuin sähköllä) lämmitettyä vettä ja vaihtaa kaiken valaistuksen ledeihin. Ledien käyttö ei kyllä vaadi valaistuksesta tinkimistä enää tänäpäivänä, mutta luonnollisesti jos aikoo elää ilman sähköliittymää, pitää sähkönkulutusta miettiä tavallista enemmän. Valot kiinni kun huone on tyhjä jne.

Meillä menee taloussähköön talvellakin reilusti alle 10 kwh päivässä, ja laskeskelin että loppujenkin lamppujen vaihtaminen ledeihin voisi tarkoittaa, että valaistukseen menee pimeimpänäkin aikana vain luokkaa 1 kwh/vrk. Se on 12 voltin järjestelmässä alle 100 Ah akullinen sähköä. Valaistuksen lisäksi lämmitysjärjestelmä vie tällä hetkellä arviolta 1 kwh/vrk sähköä kiertovesipumppuihin ja ohjaukseen. Viihde-elektroniikkaan menee ehkä kolmas kwh, riippuen vähän siitä onko telkku ja läppäri auki koko päivän vai vain silloin kun oikeasti käytetään. Suurimmat yksittäiset kuluttajat ovar jääkaappi ja pakastin, menisiköhän niihin yhteensä 1-2 kwh/vrk.

Ilmanvaihto on ongelmallinen, kun se käytännössä melkein vaaditaan uusiin taloihin koneelliseksi ja siihenhän sitä sähköä menee sitten huru mykke, varsinkin kun pakkasilla pärähtää 2000w vastus tuloilmakanavassa päälle. Mutta kyllä kuulemma nykysäädöksilläkin voi painovoimaisen ilmanvaihdon saada rakennettua kun osaa laskea ja perustella oikein hyvin.

Joka tapauksessa melko pitkälle voisi päästä tuollaisella 2000 Ah akkupateristolla, jota sitten tarpeen mukaan latailee aggregaatilla. Tuollaisen patteriston hankkii melkein sen sähköliittymän hinnalla ja käyttöiät taitaa nykyisin olla jossain 8 vuoden paikkeilla. Ja nykyakkujahan ei oikeastaan voi edes huoltaa, eli osta, asenna ja unohda.

Selvää on, että tällainen verkosta irti olevassa talossa eläminen olisi jonkun mielestä jatkuvaa kituuttelua. Omanlaista inkkarielämäähän se olisi, vähän samaan tapaan kuin jotkut lämmittävät talonsa 100 %:sti haloilla, joita saa joka päivä olla lykkimässä pannun pesään. Selvää on myös, että pidemmän päälle se tuskin olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin talo jossa on töpseli valtakunnanverkossa. Enemmän tämä onkin tällaista ajatuksenvirtaa ja ideointia, ja tosiaan sukua sille että haluaa ajaa etanoliautolla ihan vain ollakseen erilainen kuin rivivolvoilija tai säästääkseen jonkin verran omaa ekologista varpaanjälkeään. Ja sellaista, että toteuttaa jotain, josta kaikki muut sanovat, että se on mahdotonta.

Lähtökohtaisesti olettaisin, että huhti-syyskuun aikana voisi päästä tilanteeseen jossa aggregaattia ei tarvitsisi juurikaan käyttää muutakuin suuremman yksittäisen tehontarpeen yllättäessä. Loput 6 kk menisi jossain määrin aggregaatin apua tarviten riippuen tuuliolosuhteista ja taivaan kirkkaudesta. En tiedä minkälaisiin hyötysuhteisiin moderneilla aggregaateilla pääsee, mutta jos olettaa päästävän 30 % hyötysuhteeseen sähköntuotannossa, niin löpöähän menisi tuolloin luokkaa 3 desilitraa per tuotettu kilowattitunti. Nykyisillä löpön hinnoilla tämä olisi noin 25 senttiä, eli noin 2,5-kertainen hinta sähkön hintaan nähden. Kallistahan tuo on, mutta muuna aikana kerroin olisikin sitten 0,0. Balanssiin siis pääsisi tuotantokustannusten kanssa, jos 60 % sähköntarpeesta saisi tuotettua aurinko- ja tuulivoimalla, enkä pitäisi sitä ihan mahdottomana tavoitteena.

[JP_Vette]

Peukku AZP:n raapustuksille. Siihen kun vielä lisää ajatusmaailman, että ainoa oikea tupa on tuulettuvalla alapohjalla oleva peruspilaamaton hirsitalo, niin vähis on vaihtoehdot mitä markkinoilla pyörii. Ja nykyisten määräysten mukaisen tuvan kun tekee, niin hihhei hintaa ja materiaalivalintoja.

Tuohon edelliseen kun lisää sen köyhien ongelman, eli mitä tupa maksaa, niin se kalliokukkulalla pilarien päällä notkuva hirsikasa on halpa ja hyvä. Tarkkaa kustannuslaskelmaa en ole tehnyt, mutta äkkiä puhutaan luokkaa 100 - 150 k€ erotuksesta sen inkkarielämän hyväksi. Sit sille laskee 20 vuotta korkoa päälle. Okei, talousnerot väittää että rakennusten hinta nousee aina ja ikuisesti, mut mitä iloa siitä sit on kun maksukyky on tapis ja hirttosilmukka kaulas kolmanneksen oletetusta eliniästä.

Mut tosiaan ajatusleikkiähän tämä enemmän on kuin realismia. Toki ei se silti sitä muuta, että vuosi vuodelta enemmän alkanut tuota inkkarivaihtoehtoa harkitsemaan. Nykki maksan tonnin kuus vuokraa, ja sähkölämmitys kylkeen. Ja Carunan osakkeenomistajien helliminen koskee myös mua. Katoaan mitä kolmenkympin kriisis tulee eteen

[Fakiiri]

Kantsii kattella sille hirsikehikolle sellanen paikka , missä menee virtaavaa vettä vieressä , ja
laittaa tommonen >> http://www.elisanet.fi/saukkolan.voima.oy/

Edittiä:

Tuossa hieman Pirkkaniksi tyyppistä revittelyä, jos ei halua hankkia kaupallista tuotetta
http://www.vapaaenergia.com/foorumi/vie ... ?f=12&t=42

[teesalama]

AZP kirjoitti

En nyt käytä tähän hirveästi aikaa, koska tämä on ehkä kirjoitettu vain ajatusleikkinä?

Kun vertaillaan ledejä hehkulamppuihin, niin voidaan kai puhua säästöstä. Kun verrataan niitä pienoisloistelamppuihin ja loisteputkiin, aletaan olla siinä ja siinä tuon "säästön" kanssa. Pitää ottaa huomioon erityisesti ledien valonjako ja valovirran alenema käytössä. Värilämpötilassa on ledeissä vielä kehitettävää, vai onko 4000 K - 5000 K kiva sävy sisällä? Värintoistoindeksistä puhumattakaan. Makuasioita tietenkin periaatteessa.

Luksimittarilla kun mittaa, niin näkee että laskiko se valaistusvoimakkuus vai ei. Tietty jos alunperinkin on liikaa valoa, niin sittenhän se tuo sitä säästöä.

Otitko muuten laskelmissasi huomioon, että 12 V jännitteellä lamppujen ottama virta on paljon suurempi kuin 230 V jännitteellä? Siis 10 W lamppu pienemmällä jännitteellä vaatii enemmän virtaa, eikös? Ohmin laki...

Akkujen syvpurkaus ja käyttösykli? Oikeasti akut voi purkaa max. 60-70% tasoon. Lisäksi akkujen latauskertojen määrä voi yllättää, jos akku kestää vaikka 200-300 tai vaikka 500 purkaus- ja latauskertaa, niin onko se pitkäikäinen tuossa käyttötarkoituksessa?

Miten pestään pyykkiä? Tarvitset muutenkin aika monta tehokasta siniaaltoinvertteriä, ne maksavat ~500 € / kpl. Niidenkin hyötysuhde on otettava huomioon, olisko lähellä 0,6. Kolmivaiheisia kuormia tuolla et saa, joten mm. LVI-laitteet voi tuottaa ongelmia.

Miten kauan ajattelit tuon 2000 Ah akuston latauksen kestävän ja mikä olisi latausvirta?

Dieselgenu ottaa sen 0,3-0,5 dl/kWh suunnilleen, riippuu vähän konekoosta jne.

Kannatan uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta kannattaa se sähköliittymä vielä pitää rinnalla.

[JP_Vette]

Ei oo vesivoimalaa hinnalla pilattu. Täytyyki laittaa metsatilat.fi hakuvahti päälle ja tontti hakuun Ja toi vapaaenergia.com onki hyvä foorumi, kiitos siitä!

[AZP]

teesalama kirjoitti

Kyllä, tämä on vähän niinkuin ajatusleikkiä, pohdinnassa lähinnä olisiko tuollaisen talon toteuttaminen teknisesti mahdotonta, olisiko elämä ylitsepääsemättömän vaikeaa tai tulisiko talolle 100 t€ lisähintaa tällaisesta kikkailusta.

Valaistuksen osalta on aivan totta, että ledien energiansäästö verrattuna loisteputkiin on lähes olematon. Mutta voihan sen intiaanitalon valaistuksen järjestää sitten loisteputkillakin jos haluaa. Pointti on se, että valaistukseen ei oikein suunniteltuna mene energiaa kovinkaan paljon, ja tämä osaltaan mahdollistaisi omavaraisen energiatuotannon. Loisteputkien tehokkuus ei kuitenkaan enää juurikaan kehity, sen sijaan ledien hyötysuhde on edelleenkin parhaimmillaan 50 % luokkaa, ja kehitys vie niiden lm/W-arvoja jatkuvasti parempaan suuntaan. Nyt ollaan kuluttajatuotteissa luokassa 100 lm/W, joten ei voi sanoa että valovirrasta joutuisi tinkimään. Mitä tulee valojakoon, niin siinäkin on optiikassa kehitytty viime vuosina huimasti, ja nykyiset, hinnaltaankin jo edulliset, hehkulamppumalliset led-lamput hajauttavat valon käytännössä yhtä hyvin kuin hehkulamput. Spottiratkaisuissahan optiikka mahdollistaa ledillä vaikka mitä, meilläkin on firmassa kehitetty mm. neliskanttisen valokeilan antava erittäin tehokas käsivalaisin asiakkaan toiveesta.

Käsitykset ledien värilämpötilaongelmista tai valotason heikkoudesta ovat lähimenneisyydestä. Tervetuloa tutustumaan meidän taloon, jossa lähes kaikki valaistus on toteutettu nykyaikaisilla ledeillä. 95 neliön keskikerroksessa on valaistustehoa seitsemässä huoneessa yhteensä 145 wattia. 54 neliön yläkerrassa neljässä huoneessa yhteensä 55 wattia. Valoa riittää, eikä ole kylmänvalkeaa enkä ainakaan minä ole huomannut värintoistossa ongelmia. (toim. huom: olen punavihervärisokea, joten ei sillä indeksillä niin väliä olekaan ) Saatavilla on kuitenkin myös laadukkaita CRI>90 ledejä, joiden valossa sähkömieskin uskaltaa kytkeä kaapelit.

12 voltin lamput toki vievät virtaa enemmän kuin 230-volttiset. Mutta en oikein ymmärtänyt mitä se tähän liittyy muuten kuin kaapeloinnin vahvuuden huomioimisen osalta? Watti on watti ja kilowattitunti on kilowattitunti, lasketaan sitten yhdellä tai tuhannella voltilla.

Akkukapasiteettia pitää ostaa sen verran, että ei tarvitse syväpurkaa. Kun on tilaa ja rahaa, niin tämä ei ole ongelma. Liikkuvan kaluston ratkaisuissa ja myös kiinteistökäytössä on nykyakuilla päästy ihan järkeviin käyttöaikoihin, ei niitä akkuja tarvitse olla joka vuosi vaihtamassa. Latauksen kestoon tai latausvirtaan en tässä vaiheessa ota kantaa, mutta kyllä niihin aggregaatin, myllyn ja aurinkopaneelien kannalta järkevät lukemat saadaan laskettua ja mitoitettua. Ei tällainen järjestelmä nyt mikään maailmanennätyskohde kuitenkaan olisi.

Tehokkaita siniaaltoinvertterejä ajattelin taloon tasan yhden. Sen kanssa syötettäisiin erillisellä 230V-järjestelmällä kriittiset kohteet, eli käytänössä pesukoneet ja mikroaaltouuni. Intiaanitalossakin pitää olla astianpesukone ja mikro, sen sijaan kuivausrummusta on tietenkin turha unelmoida tai muistakaan nykyjuppien haihatuksista. Pesukoneisiin syötetään lämmintä vettä, joten niiden tehonatarve ja kulutus on lopulta maltillinen. Keittiössä olisi varmaanhyvä olla yksi 230 syöttö esim leivänpaahdinta ja kahvinkeitintä varten, vaikka niitä meidän taloudessa käytetään melko harvoin.

Imuria varten pitäisi varmaan olla 230V syötöt tai sitten tyydytään ladattavaan varsi-imuriin. Huolehtimalla siitä, että samanaikaisesti ei käytetä enempää kuin kahta näistä laitteista ei sen invertterin tarvitse olla kuin luokkaa 3000-wattinen. Ja kaikkien yllä mainittujen laitteiden käyttöajat ovat sen verran lyhyitä, että energiankulutuksen kannalta niiden merkitys on lopulta melko vähäinen verrattuna pidempiaikaisiin pienempiin kuormiin kuten valaistukseen, viihdelaitteisiin ja talotekniikkaan. Jos vuorokaudessa kulutetaan alle 1 kwh pesukoneisiin, mikroon, paahtoleipään ja imurointiin, niin invertterin hyötysuhteenkin merkitys on melko pieni. Suurperheelle, jossa pesukoneet pyörii koko ajan, tämä ei tietenkään sovi.

Mistä päästäänkin kysymykseen LVI:stä ja kolmivaihevirran tarpeesta. Näitä tosin jo käsittelin aikaisemmin, mutta tarkennetaan. Otetaan esimerkiksi meidän nykyinen talo: noin 240 neliöinen vuonna 1937 rakennettu hirsitalo, jonka talotekniikka uusittu pannua lukuunottamatta kokonaan viimeisen kolmen vuoden aikana.

Lämpö: meillä on ylimmässä kerroksessa pari sähköpatteria ja sähköinen lattialämmitys, mutta ne voitaisiin korvata vesikiertoisella keskuslämmityksellä. Jos näin tehtäisiin, lämmityksen osalta sähköntarve olisi 3xkiertovesipumppu à n. 10W, automatiikka max 7,5W (virtalähteestä tarkistettu maksimikuorma) sekä öljypolttimen sytytyksessä ja käydessään vaatima sähkö, josta en tiedä paljonko se on, sytytyksessä enemmän mutta käydessä ehkä 10W. Pumput ja automatiikka saadaan toimimaan 12-voltilla jos on tarve, 12 voltin polttimia tuskin löytyy. Sähköenergiantarve on siis luokkaa 35W jatkuvaa + poltin, joka käy kovimpinakin pakkaspäivinä max 12h/vrk. Tästä päästään melko tarkkaan 1 kwh/vrk sähkönkulutukseen, jonka avulla talo ja käyttövesi pysyvät oikeissa lämmöissä.

Vesi: meillä ei ole elktronisia hanoja, paine tulee vesitornista ja lämpö on kuvattu yllä. Ei sähköntarvetta.

Ilma: meillä on rakennusvalvonnan vaatimuksesta asennettu kellarikerrokseen koneellinen ilmanvaihto. Mutta kuten aimmin mainitsin, intiaanitaloon toteutetaan painovoimainen ilmanvaihto. Ei sähköntavetta. Ilmanvaihtoa voi tarvittaessa tehostaa märkätiloissa ja keittiössä vaikka 12-voltin propelleilla joita saa venetarvikeliikkeestä ja jotka kytketään päälle tarvittaessa. Talvella, jolloin intiaaneilla on suurin sähköpula, tähän ei kuitenkaan ole tarvetta koska painovoimainen vetää kuin häkä.

Dieselgeneraattorin kulutukseen taisi tulla pilkkuvirhe? Kai se sen 3-5 dl/kwh kuitenkin vie, kun löpödesilitran energiasisältö on noin 1 kwh? Muuten generaattori löisi energiaa jostain tyhjästä.

Ja nykyisessä talossa toki pidetään sähköliittymä, eikä ole aikomuksia asennella paneeleja tai propelleja. Mutta kuten alussa mainittua, tämä on ajatusleikkiä siitä, että jos olisi rakentamassa sitä kunnon tuulettuvalla alapohjalla olevaa hirsitaloa metsän keskelle puoli kilometriä lähimmästä sähkölinjasta, uskoo Supon harjoittavan salakuuntelua sähkölinjoja pitkin, tai on muuten yliherkkä kaikille keskusjohtoisille järjestelmille, niin edelleenkään en näe ylitsepääsemättömiä ongelmia tai kuluja toteutuksessa.

Off topic: tuosta tuulettuvasta alapohjasta. Äiti ja isäpuoli rakentavat mökkiä saareen. Juurikin kalliolle pilarien päälle tuleva talo. Avoin alusta peitetään lopulta jonkinnäköisillä rimoilla ulkonäkösyistä, mutta tuulettuvuus pysyy erittäin hyvin. Kysyin rakennusinsinööri-isäpuoleltani että kun pilariperustus on niin helppo toteuttaa, ja alapohjan tuuletus on idioottivarma, niin miksei omakotitaloja rakenneta niin? Vastaus oli, että samaa hänkin on ihmetellyt. Että miksi tehdään maavaraisia lattioita, kun niiden lämpö- ja kosteuseristäminen on työlästä, kallista ja vaikeaa, ja sitten tehdään hirveitä putkitusviritelmiä sokkeleihin että saadaan tuulettuva alapohja taloon, jonka perustukset on kaivettu ja valettu syvälle maahan?